Voimassaoleva rakennusjärjestys

Rakennusjärjestys 2002, (pdf)

1.Soveltamisala ja viranomaiset
2.Lupajärjestelmät
3.Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen
4.Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella
5.Rakentaminen ranta-alueelle
6.Suunnittelutarvealue ja liitekartat
7.Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialuilla rakentaminen
8.Hyvä rakentamistapa
9.Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja
rakentamisen rajoituksia
10.Määräysten valvonta, noudattaminen, poikkeaminen

1. Soveltamisala ja viranomaiset

1 § Soveltamisala

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty
(MRL 14 § 4 mom.).

2 § Rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta.

Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

2. Lupajärjestelmät

3 § Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus

_ _ _ _ _

Kumottu KHO:n päätöksellä 14.12.2004 diaarinumero 2958/1/03

_ _ _ _ _

4 § Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti.

Löylyhuoneen tai muiden peseytymistilojen rakentaminen tai laajentaminen asuinhuoneistoon edellyttää toimenpidelupaa. Löylyhuoneen rakentamisesta peseytymistiloihin on tehtävä ilmoitus.

Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen lupaviranomaisen edellyttämä selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.

Kunnan lupaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpide-luvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei lupaviranomainen 14 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.). 14 vuorokauden aika lasketaan alkavaksi kun kaikki ilmoitukseen liittyvät asiakirjat on toimitettu rakennusvalvontaan.

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

Ilmoituksesta ei ole muutoksenhakuoikeutta.

3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

5 § Sijoittuminen

Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä.

Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.

Rakennuksen etäisyyden paikallistien ja yksityistien keskilinjasta tulee olla vähintään 12 metriä.

Rakennuksen etäisyyden maantien keskilinjasta tulee olla vähintään 20 metriä.

3.1 Rakennusten soveltaminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

6 § Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

7 § Oleva rakennuskanta

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

3.2 Ympäristön hoito ja valvonta

8 § Ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom.).

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

9 § Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajan-kohtina.

Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja
-haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla.

10 § Aitaaminen

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

3.3 Piha-alue / Pihamaa

11 § Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt.

12 § Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

13 § Liikennejärjestelyt

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.

Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia.

14 § Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

15 § Osoitemerkintä

Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

3.4 Tontin rajan ylittäminen

16 § Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle

Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,3 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,2 metriä.

2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän.

3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 metriä, portaat ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.

Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle.

4. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella

17 § Rakennuspaikka

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5 000 m2. Mikäli rakennuspaikka ei tukeudu olevaan asutukseen tai asutusta pää-asiassa palvelevaan tiestöön, tulee rakennuspaikan olla vähintään 10 000 m2.

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto ase-makaavan laatimista varten.

18 § Rakentamisen määrä

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asuinrakennuksen sekä sen yhteyteen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle saa rakentaa päärankennuksen lisäksi samaan pihapiiriin huoneistoalaltaan enintään 70 m2:n sivuasunnon.

Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 200 m2 . Mikäli rakennukset liitetään kunnalliseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen, edellinen pinta-alarajoitus ei ole voimassa.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

Muulle kuin asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia.

19 § Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

5. Rakentaminen ranta-alueelle

20 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 50 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla.

Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä.

6. Suunnittelutarvealue

21 § Suunnittelutarvealue

Harkittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä on liitekartassa nro 1 * (pdf) tarkoitetulla suunnittelutarvealueella kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Alue A *: (pdf)
Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota ettei muodosteta haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakennuslupaharkinnassa tulee erityisesti huomioida tiestön riittävyys ja toimivan vesihuollon järjestäminen.

Alueet B, C ja D * : (pdf)
Metsäalueiden yhtenäisyys tulee säilyttää. Alueilla on merkitystä maa- ja metsätalouden harjoittamiselle ja virkistyskäytölle. Uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä olevaan asutukseen tai asutusta pääasiassa palvelevaan tiestöön.

7. Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen

22 § Talousveden riittävyys

Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.

23 § Jätevesien käsittely

Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristölainsäädännön nojalla annettuja viranomaisten ohjeita ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen viemäriin.

24 § Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille

Tärkeillä pohjavesialueilla on noudatettava ympäristölainsäädännön nojalla annettuja viranomaisten ohjeita ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.

8. Hyvä rakentamistapa

25 § Hyvä rakentamistapa

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

9. Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäyttön ja rakentamisen rajoituksia

26 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia

Rakennettaessa tärkeille pohjavesialueille on noudatettava niille annettuja erityismääräyksiä.

10. Määräysten valvonta, noudattaminen, poikkeaminen

27 § Määräyksistä poikkeaminen

Lupaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.

Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on tarvittaessa hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.

28 § Voimaantulo

Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Vihdin kunnan huhtikuun 1. päivänä 1992 hyväksytty rakennusjärjestys.

Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan 5. luvun kaava-alueita koskevat lisämääräykset:

”Rakennuskaava-aluetta koskevat lisämääräykset”

(32 §) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa AO (AO) tai maatilan talouskeskusta AM (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosalaa saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talous-rakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea.

(33 §) Asunto- ja kasvitarharakennusta AV (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.

(34 §) Moottoriajoneuvojen huoltoaseman LH (AM , LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- ja säilytystilojen ala- ja yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja.

(35 §) Yleistä rakennusta Y (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 prosenttia.

(36 §) Teollisuus- tai varastorakennuksen T (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 1 000 neliömetriä. Rakennus-paikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennus-paikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu – ja muita vastaavia tiloja.

Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- ja yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- ja varastorakentamisen kanssa.

(37 §) Käsiteollisuusrakennuksen (TK) sekä pienteollisuusrakennuksen (TP) rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita tiloja. Rankennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsite-olkisuusrakennuksen rakentamisen kanssa.

(38 §) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulla M (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsä-taloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskukseen välittömästi liittyviä maa-tilamatkailuun käytettäviä tiloja.

Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari.

(41 §) Loma-alueen R (RL) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja loma-asuntoalueen RA (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 10 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon suoranaisesti liittyviä yksikerroksisia rakennuksia.

Loma-alueelle tai loma-asuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 81 – 84 § säännöksiä.

Rantakaava-aluetta koskevat lisämääräykset (suluissa olevat merkinnät tarkoittavat sisäasiainministeriön 10.10. 1969 päätöksen mukaisia merkintöjä):

(66 §) Maanviljelys- ja metsätalousalueeksi M (MV, MM) määrätylle alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskukseen välittömästi liittyviä maatilamatkailuun käytettäviä tiloja. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään hehtaari. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle.

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002,
27 §:n 2 momenttia noudatetaan 8.2.2002 alkaen.

Alkuun

Viimeksi päivitetty 07.03.2017

Yhteystiedot

Rakennusvalvonta etusivut

Toimipiste

Avoinna ma-to klo 8.00 - 15.30, perjantaisin sekä arkipyhää edeltävänä työpäivänä klo 8.00 - 14.00. Tiistaisin rakennusvalvonta pitää yksikköpalaverin klo 8:00-10:00.

Puhelin: (09) 4258 3000 (vaihde)
Käyntiosoite: Asemantie 30 A, 03100 NUMMELA
Postiosoite: PL 13, 03101 NUMMELA

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa sinua kaikissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä sähköisen Lupapiste.fi -palvelun kautta. Palvelun neuvontapyynnön kautta voit kysyä myös ennakkoneuvoja lupa-asioihin liittyen.

RV-lupapiste logo

Sähköposti: rakennusvalvonta(at)vihti.fi
Sähköposti henkilökunnalle: etunimi.sukunimi(at)vihti.fi

Henkilökunta

Pekka Laitinen, johtava rakennustarkastaja
puh. 044 042 1145

Samuli Panttila, rakennustarkastaja
puh. 050 587 5502

Petri Teittinen, rakennustarkastaja
puh. 044 042 1351

Ilkka Juvankoski, rakennustarkastaja
puh. 044 467 5597

Beatrice Kautonen, toimistosihteeri
puh. (09) 4258 3040

Eija Hellsten, toimistosihteeri
puh. (09) 4258 3150

Voimassaoleva rakennusjärjestys

Rakennusjärjestys 2002, (pdf)

1.Soveltamisala ja viranomaiset
2.Lupajärjestelmät
3.Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen
4.Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella
5.Rakentaminen ranta-alueelle
6.Suunnittelutarvealue ja liitekartat
7.Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialuilla rakentaminen
8.Hyvä rakentamistapa
9.Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja
rakentamisen rajoituksia
10.Määräysten valvonta, noudattaminen, poikkeaminen

1. Soveltamisala ja viranomaiset

1 § Soveltamisala

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty
(MRL 14 § 4 mom.).

2 § Rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta.

Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

2. Lupajärjestelmät

3 § Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus

_ _ _ _ _

Kumottu KHO:n päätöksellä 14.12.2004 diaarinumero 2958/1/03

_ _ _ _ _

4 § Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti.

Löylyhuoneen tai muiden peseytymistilojen rakentaminen tai laajentaminen asuinhuoneistoon edellyttää toimenpidelupaa. Löylyhuoneen rakentamisesta peseytymistiloihin on tehtävä ilmoitus.

Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen lupaviranomaisen edellyttämä selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.

Kunnan lupaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpide-luvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei lupaviranomainen 14 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.). 14 vuorokauden aika lasketaan alkavaksi kun kaikki ilmoitukseen liittyvät asiakirjat on toimitettu rakennusvalvontaan.

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

Ilmoituksesta ei ole muutoksenhakuoikeutta.

3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

5 § Sijoittuminen

Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä.

Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.

Rakennuksen etäisyyden paikallistien ja yksityistien keskilinjasta tulee olla vähintään 12 metriä.

Rakennuksen etäisyyden maantien keskilinjasta tulee olla vähintään 20 metriä.

3.1 Rakennusten soveltaminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

6 § Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

7 § Oleva rakennuskanta

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

3.2 Ympäristön hoito ja valvonta

8 § Ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom.).

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

9 § Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajan-kohtina.

Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja
-haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla.

10 § Aitaaminen

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

3.3 Piha-alue / Pihamaa

11 § Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt.

12 § Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

13 § Liikennejärjestelyt

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.

Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia.

14 § Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

15 § Osoitemerkintä

Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

3.4 Tontin rajan ylittäminen

16 § Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle

Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,3 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,2 metriä.

2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän.

3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 metriä, portaat ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.

Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle.

4. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella

17 § Rakennuspaikka

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5 000 m2. Mikäli rakennuspaikka ei tukeudu olevaan asutukseen tai asutusta pää-asiassa palvelevaan tiestöön, tulee rakennuspaikan olla vähintään 10 000 m2.

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto ase-makaavan laatimista varten.

18 § Rakentamisen määrä

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asuinrakennuksen sekä sen yhteyteen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle saa rakentaa päärankennuksen lisäksi samaan pihapiiriin huoneistoalaltaan enintään 70 m2:n sivuasunnon.

Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 200 m2 . Mikäli rakennukset liitetään kunnalliseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen, edellinen pinta-alarajoitus ei ole voimassa.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

Muulle kuin asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia.

19 § Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

5. Rakentaminen ranta-alueelle

20 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 50 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla.

Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä.

6. Suunnittelutarvealue

21 § Suunnittelutarvealue

Harkittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä on liitekartassa nro 1 * (pdf) tarkoitetulla suunnittelutarvealueella kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Alue A *: (pdf)
Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota ettei muodosteta haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakennuslupaharkinnassa tulee erityisesti huomioida tiestön riittävyys ja toimivan vesihuollon järjestäminen.

Alueet B, C ja D * : (pdf)
Metsäalueiden yhtenäisyys tulee säilyttää. Alueilla on merkitystä maa- ja metsätalouden harjoittamiselle ja virkistyskäytölle. Uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä olevaan asutukseen tai asutusta pääasiassa palvelevaan tiestöön.

7. Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen

22 § Talousveden riittävyys

Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.

23 § Jätevesien käsittely

Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristölainsäädännön nojalla annettuja viranomaisten ohjeita ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen viemäriin.

24 § Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille

Tärkeillä pohjavesialueilla on noudatettava ympäristölainsäädännön nojalla annettuja viranomaisten ohjeita ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.

8. Hyvä rakentamistapa

25 § Hyvä rakentamistapa

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

9. Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäyttön ja rakentamisen rajoituksia

26 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia

Rakennettaessa tärkeille pohjavesialueille on noudatettava niille annettuja erityismääräyksiä.

10. Määräysten valvonta, noudattaminen, poikkeaminen

27 § Määräyksistä poikkeaminen

Lupaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.

Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on tarvittaessa hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.

28 § Voimaantulo

Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Vihdin kunnan huhtikuun 1. päivänä 1992 hyväksytty rakennusjärjestys.

Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan 5. luvun kaava-alueita koskevat lisämääräykset:

”Rakennuskaava-aluetta koskevat lisämääräykset”

(32 §) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa AO (AO) tai maatilan talouskeskusta AM (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosalaa saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talous-rakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea.

(33 §) Asunto- ja kasvitarharakennusta AV (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.

(34 §) Moottoriajoneuvojen huoltoaseman LH (AM , LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- ja säilytystilojen ala- ja yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja.

(35 §) Yleistä rakennusta Y (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 prosenttia.

(36 §) Teollisuus- tai varastorakennuksen T (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 1 000 neliömetriä. Rakennus-paikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennus-paikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu – ja muita vastaavia tiloja.

Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- ja yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- ja varastorakentamisen kanssa.

(37 §) Käsiteollisuusrakennuksen (TK) sekä pienteollisuusrakennuksen (TP) rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita tiloja. Rankennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsite-olkisuusrakennuksen rakentamisen kanssa.

(38 §) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulla M (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsä-taloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskukseen välittömästi liittyviä maa-tilamatkailuun käytettäviä tiloja.

Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari.

(41 §) Loma-alueen R (RL) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja loma-asuntoalueen RA (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 10 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon suoranaisesti liittyviä yksikerroksisia rakennuksia.

Loma-alueelle tai loma-asuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 81 – 84 § säännöksiä.

Rantakaava-aluetta koskevat lisämääräykset (suluissa olevat merkinnät tarkoittavat sisäasiainministeriön 10.10. 1969 päätöksen mukaisia merkintöjä):

(66 §) Maanviljelys- ja metsätalousalueeksi M (MV, MM) määrätylle alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskukseen välittömästi liittyviä maatilamatkailuun käytettäviä tiloja. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään hehtaari. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle.

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002,
27 §:n 2 momenttia noudatetaan 8.2.2002 alkaen.

Alkuun

Viimeksi päivitetty 07.03.2017