Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

Laaja-alainen ympyrä

.

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9 – PDF-tiedosto

.

Vuosiluokkakokonaisuuden 7-9 erityispiirteet ja tehtävät sekä paikalliset painotukset ja miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään  

Vuosiluokilla 7-9 erityistehtävänä on oppilaiden kasvaminen itsenäisiksi ihmisiksi. Heitä ohjataan yhä vahvemmin ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Tätä tehdään jatkuvan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja opettajan antaman palautteen ja ohjauksen avulla. Monipuolisen arvioinnin keinoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa.

Toisena erityistehtävänä on monipuolisten työelämätaitojen kehittäminen ja vahvistaminen. Niihin kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, aikatauluista kiinnipitäminen, annetuista tehtävistä huolehtiminen ja projektimuotoinen työskentely.

Koulut määrittelevät mahdolliset erityispiirteiden ja tehtävien painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 sekä paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 7-9  

Laaja-alaisen osaamisen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi vuosiluokilla 7-9 painotetaan erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistamista. Tätä tuetaan käyttämällä yksilöllisiä ja monipuolisia opiskelutapoja sekä jatkuvaa ohjausta.

Koulut määrittelevät mahdolliset laaja-alaisen osaamisen painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

OPPIAINEET

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMI TOISENA KIELENÄ

RUOTSI (B1)

ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI

ENGLANTI (A1)

MATEMATIIKKA

BIOLOGIA

MAANTIETO

FYSIIKKA

KEMIA

TERVEYSTIETO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

ORTODOKSINEN USKONTO

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

HISTORIA

YHTEISKUNTAOPPI

MUSIIKKI

KUVATAIDE

KÄSITYÖ

LIIKUNTA

KOTITALOUS

OPPILAANOHJAUS

.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja.

Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun ulkopuolella vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja draamaan.

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                              arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja.

L 1,2,3,6,7
Tekstien Tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja asiatekstejä eri    muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja    audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja             seurataan lukutaidon kehittymistä.          Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja                            seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin  teksteihin sekä niiden                vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan            erottamiseen,   referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen ja perustelukeinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                                                   Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                              tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa. Syvennetään fiktion                              kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin                              tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin mm.  teatteriin ja         puhekulttuuriin.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin.                              Luetaan monipuolisesti , myös tietokirjoja.  Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen                              kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 

 

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja ideointi-, väittely- neuvottelu – ja         ongelmanratkaisutilanteissa. Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun                               ulkopuolella    vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä                              syntyviä            vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä                              kielen                 keinoista  ja omaksutaan  niitä osaksi omaa kielenkäyttöä.

Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja  teatteri-ilmaisun keinoihin draaman               toimintamuotojen avulla.Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja                              kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten                              tekemistä ja havainnollistamista

Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja  mediatekstejä     eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta   sekä erilaisia painetun,                              sähköisen         ja                         audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin  kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun,  referointiin, asioiden välisten                              suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun  ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                               tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa.              Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan        keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja                arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista  ja                             kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten elokuvaan,       teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia                          tuottaa kulttuuria itse.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, j                             oihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja                              nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan         hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 

 

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.      Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                    arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet. Harjoitellaan tarkkailemaan oman viestinnän vaikutuksia muihin.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja                   asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun,                              sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen,  asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin,                              referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin                              keinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia.                              Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen.                              Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien                              tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja                              syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun                              vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina,           audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan              ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten                              tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville ja                 erityisesti pohtiville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja                              kielellisiä piirteitä                       ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan   tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille                             ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien   elementtejä, sekä                              hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä      kirjoitetun yleiskielen                              piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden           rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseke) ja                          opitaan                              käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja                             sekä ilmaisemaan                              viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja                             opitaan              valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään                              kirjoitetun        yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan                              opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja. Noudatetaan                tekijänoikeuksia omia                              tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri                           rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin               tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin,                              suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun                              periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle                              tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta          toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri                        ilmenemismuotoihin, erityisesti kansanperinteeseen.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin,                              joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja   monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

 

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 7 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, puhe-esitysten pitämistä ja havainnollistamista, selostamista, referointia tiivistämisen keinoja ja tilannesidonnaisia fraaseja. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden ja opetuspuheen ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä Harjoitellaan opiskelun kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erilaisia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin ja suomalaiseen kirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 8 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä, havainnollistamista ja argumentointia. Havainnoidaan ja harjoitellaan tilannesidonnaisia fraaseja, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaisemista, modaalisuutta, vahvistamista ja pehmentämistä mielipiteen ilmaisussa sekä toisen puheeseen viittaamista. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä ja kriittistä suhtautumista kuultuun. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti kantaa ottavia ja ohjaavia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan lauseenjäsennystä, modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen yhteyksiin maailmankirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 9 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä, kriittistä suhtautumista kuultuun ja kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien tekstilajien kielellisiä piirteitä ja tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteistä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Analysoidaan omia ja muiden tekstejä sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta niistä. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti pohtivia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Luetaan monipuolisesti eri aikoina kirjoitettua kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historian vaiheisiin. Havainnoidaan tekstien vaikutuksia toisiin teksteihin. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Vahvistetaan oppilaan tietämystä kirjallisuudesta, elokuvasta, teatterista ja mediakulttuurista sekä Suomen kielitilanteesta. Tutustutaan suomen kielen kehityksen päävaiheisiin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

RUOTSI (B1)

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustutaan pohjoismaiseen kieliympäristöön ja arvoihin. L2, L5
T2 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita ruotsin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa.
Kielenopiskelutaidot
T3 Kannustetaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1
T4 Ohjataan oppilasta huomaamaan mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja tulevaisuudessa. L2, L7
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T5

Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää.

 

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan 6. luokalla harjoiteltuja rakenteita

– verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti

– apuverbit

– persoonapronominien objektimuodot

 

 

8.lk ja 9.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja rakenteita

– konditionaali

– sivulause

– imperatiivi

– adjektiivin vertailumuodot

– pronomineja

– adverbeja

L4
T6 Ohjataan oppilasta viestimään apukeinoja käyttäen. Harjoitellaan pienimuotoista reagointia.
T7 Harjoitellaan keskeisiä kohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmauksia. L2, L4, L6
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T8 Ohjataan oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia tekstejä ja hidasta puhetta. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T9 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas harjoittelee ääntämisen perussääntöjä. L4, L5

 

 

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

vuosiluokilla 7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: puhuminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen valtakunnallisiin ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI

Tulossa…

.

ENGLANTI (A1)

Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustaan englannin kielen eri variantteihin ja kulttuureihin, ja opitaan viestimään niihin sopivalla tavalla. L1, L2
T2 Opitaan ymmärtämään englannin merkitys maailmanlaajuisena viestintäkielenä. Kannustetaan oppilasta löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. L1, L2
T3 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. L1, L3
Kielenopiskelutaidot
T4 Rohkaistaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1, L3
T5 Ohjataan oppilasta huomaamaan, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan koulun ulkopuolella ja miten hän voi kehittää kielitaitoaan myös tulevaisuudessa. L1
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T6

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja verbin aikamuotoja ja harjoitellaan verbin perfekti ja pluskvamperfekti

– 1. konditionaali

– vahvistetaan persoonapronominien, prepositioiden, artikkelien käyttöä, adjektiivin vertailumuotoja ja adverbia

 

8.lk

– adverbien vertailu

– ehtovirkkeet

– väitelauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys

– tulevista tapahtumista kertominen eri rakentein

– laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit

 

9.lk

– verbin infinitiivi ja –ing –muoto

– passiivi

– relatiivilauseet

– epäsuora esitys

– 2. konditionaali

 

 

Harjoitellaan keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitä ikätasolle sopivista aiheista.

L4
T7 Opetellaan aloitteellisuutta viestinnässä ja viestin perillemenon varmistamista. Harjoitellaan kiertoilmaisuja. L4, L6
T8 Ohjataan oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja harjoitellaan kohteliasta ja rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää. L2
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T9 Opetellaan sanastoa ja rakenteita monenlaisista oppilaalle merkityksellisistä puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä. Opetellaan tulkitsemaan tekstejä käyttäen erilaisia strategioita. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T10 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa ääntämisen perussääntöjä. L5, L6

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla

7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kieliä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: luetun ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut englannin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso englannin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

VIERAS VALINNAINEN KIELI (B2)

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 8-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

 

 

 

 

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 9-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

 

Vieraan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vieraan kielen B2-oppimäärässä

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville.

 

Oppilaan oppimisen arviointi vieraan kielen B2-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa.  Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen B2-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

 

S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

S2 Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin.

Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

 

 

S2

Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista.

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta S2 Kerrataan prosenttikäsite murtolukujen yhteydessä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

 

S5 Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Harjoitellaan ohjelmointia ja hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

 

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin.

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2 Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja.

 

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä.

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

 

S2, Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti.

 

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

 

S3, Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä.

Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä.

Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S3 Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua.

 

S3 Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S6 Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

 

 

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S4, S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä.

Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista.

Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä.

S2

Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Syvennetään prosenttilaskennan taitoja arkielämässä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

 

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

S2, Vahvistetaan ja syvennetään prosenttilaskennan taitoja.

S6 Syvennetään prosenttilaskennan taitoja tilastojen käsittelyssä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3 Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Harjoitellaan yhtälöparin muodostamista.

S4 Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S4 Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä S5 Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5 Opitaan käyttämään trigonometrisia funktioita.

 

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S5 Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä. L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Opetuksen lähtökohdat valitaan oppilaita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Konkretia toimii edelleen tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaan oppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksi motivoiva työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamista geometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekä luovuuden välineenä.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkien keskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukea tarvittaessa uusien sisältöjen oppimiseksi. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaille korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä. Oppilaita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon jokaisen oppilaan osaaminen ja annetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.

Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta oppilaiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä oppilaita kiinnostavista matemaattisista aiheista.

 

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Palaute tukee oppilaiden myönteistä minäkuvaa matematiikan oppijana. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin matematiikan tavoitteisiin. Arviointi ohjaa oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää ja miten.

Oppilailla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja havainnoimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin.  Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansa työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologiaa.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja kehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut matematiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso matematiikan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Matematiikassa oppilaan osaaminen kehittyy eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

 

Vihdissä

Matematiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Matematiikan oppimisympäristöön kuuluu myös ajanmukainen tieto- ja viestintäteknologia, jotta mm. tietokoneohjelmien soveltaminen osana matematiikan opiskelua olisi mahdollista.

Matematiikan oppimisessa korostuu matematiikan kumulatiivinen luonne. Heikot pohjatiedot tai puutteet osaamisessa vaikeuttavat merkittävästi uuden oppimista. Arvioinnissa korostuu opettajan ammattitaito erottaa oppilaan puutteet aiemmin opittujen asioiden ja uuden asian välillä.

.

BIOLOGIA

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet 7 luokka

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7

 

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7 ovat vesiekosysteemiin perehtyminen (kunnallinen painotus), ravintoketjut ja eliöiden rakenteet.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Perehdytään vesiekosysteemiin. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi S1-S4, S6 L5, L6, L7
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8 ovat

metsäekosysteemi, ekosysteemien vertailu, eliöiden kerääminen, lajintuntemus ja kasvien kasvattaminen.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita S1, S4, S5 L1
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja S5 L3
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä  kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9 ovat

Ihmisen biologia, genetiikka, evoluutio ja kestävä kehitys.

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi

S4 Mitä elämä on: Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

S5 Ihminen: Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toinmintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.


Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.

Vihdin painotukset

Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Opetuksessa painotetaan taitoa tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä. Jotta maasto- ja laboratoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Kasvua, kehitystä sekä oppimisen iloa tukevat tutkimuksellisuus, yhdessä tekeminen, vastuullisuus omasta työskentelystä, luontosuhteen syveneminen sekä tiedon liittäminen jo ennestään opittuun. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa oppilaiden mahdolliset vaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivat erilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Jotta maasto- ja laboratotoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin biologian tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Opettaja seuraa oppilaan taitoa tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä taitoa toteuttaa pienimuotoisia kokeita ja tutkimuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

MAANTIETO

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta S1, S2, S3, S5, S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia maapallolla S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää maapallon eri alueilla S1, S2, S3, S5, S6 L2, L4
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1, S2, S3, S5, S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1, S2, S3, S5, S6 L5, L6
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja S1, S2, S3, S5, S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1, S2, S3, S5, S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1, S2, S3, S5, S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön maailmassa.  Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta ja käsiteltävästä alueesta S1-S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia käsiteltävällä alueella S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää käsiteltävällä alueella S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja S1-S6 L1
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia käsiteltävältä alueella S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1-S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään  Euroopan keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt:  Tutkitaan esimerkkien avulla tutkittavien alueiden  luonnon- ja kulttuurimaisemia.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja  elinkeinoihin Euroopassa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön Euroopassa. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista S1-S6 L1, L4, L5

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa

 

S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja Suomessa S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia S1-S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään Suomen keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia Suomen eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.

Vihdin painotukset

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat tärkeä osa maantiedon opetusta. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan kunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Tärkeää  on tukea oppilaan kartanluvun -ja tulkinnan taitoja, sekä tukea spatiaalista hahmotuskykyä.

Oppilaita ohjataan hahmottamaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä ajankohtaisella uutisseurannalla.  Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Maantiedossa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

FYSIIKKA

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1 & S4 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1 & S4 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2 Tutustutaan ilmiöihin oman elämän ja elinympäristön näkökulmasta. S4

L1, L6

 

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1 & S4

L3, L7

 

Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1 & S4

L1, L7

 

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1 & S4

L2, L5

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1 & S4

L2, L5

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1 & S4

L2, L3, L5

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1 & S4

L5

 

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1 & S4

L1

 

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1 & S4

L1

 

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1 & S4

L2, L4

 

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 & S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 & S4

L6

 

 

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2 ja S5 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S1 & S5 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L6

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2, S3 & S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S3 & S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S3 & S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2, S3 & S6 L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S3 & S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S3 & S6 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S3 & S6 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S3 & S6 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2, S3 & S6 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2, S3 & S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2, S3 & S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2, S3 & S6  L6

 

Fysiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Vuorovaikutus ja liike: Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

S6 Sähkö: Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.

 

Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Fysiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut fysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso fysiikan päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KEMIA

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S2, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S2, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S4, S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin.  S6 Tutustutaan reaktionopeuteen vaikuttaviin tekijöihin ja happamuuteen. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä  S1, S5 Käytetään malleja ja simulaatioita aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa. S6 Harjoitellaan kemian merkkikieltä ja reaktioyhtälöiden tulkintaa. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. S6 Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 L6

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S4 Perehdytään aineen ja energian säilymiseen. S5 Opetellaan atomin rakenne ja jaksollisen järjestelmän periaate. S6 Tutustutaan energian ja aineen muuttumiseen reaktioissa. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S5 Harjoitellaan jaksollisen järjestelmän käyttöä. S6 Tutkitaan aineiden muuttumista reaktioissa ja selitetään havaittuja ilmiöitä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1, S4 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Ymmärretään atomin rakennetta ja syvennetään ymmärrystä jaksollisesta järjestelmästä. S6 Kuvataan reaktioita kemian merkkikielellä. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S4 L6

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1-S4, S5 – S6 Tutustutaan hiilen kemiaan ja sen kiertokulkuun. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S1-S4, S5 Tulkitaan ja piirretään yhdisteiden molekyyli- ja rakennekaavoja ja käytetään muita mallinnusmenetelmiä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1-S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1-S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5, S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1-S6 L6

Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Kemian opetusvälineillä ja opetuksessa tarvittavilla kemikaaleilla varustettu luokkatila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa vuosiluokilla 7-9

Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi kemiassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin.  Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

TERVEYSTIETO

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan terveyden  eri osa-alueiden hahmottamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Aihealueiksi valitaan sellaisia sisältöjä, joiden avulla oppilas oppii ymmärtämään elämänkulkua, kasvua ja kehitystä, sekä niiden tunnuspiirteitä.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Lisäksi perehdytään kiusaamiseen, sen tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja puuttumiseen.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Keskeinen sisältö on murrosiän mukanaan tuomat muutokset kehossa ja mielessä.

Painotetaan oppilaan oppilaan itsensä arvostamista ja vahvuuksia omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden kautta.

 

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Ohjataan oppilasta tunnistamaan, ennalta ehkäisemään ja puuttumaan kiusaamistilanteisiin.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä perehdytään arkirytmiin, uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisällöksi valitaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, erityisesti harrastuneisuutta sekä liikunnan ja liikkumattomuuden merkitystä terveydelle.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisällöissä käsitellään yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisy.

 

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä otetaan esille muun muassa lapsuus, lasten oikeudet ja vanhuus (elämänkaariajattelu) .

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältöinä erityisesti hammasterveys ja henkilökohtainen hygienia.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Keskeisenä sisältönä painotetaan  minäkuvan ja itsetunnon kehittämistä ja ymmärtämistä sekä omien vahvuuksien arvioimista.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä painotetaan oppilaan keinoja vaikuttaa lähiyhteisön terveyteen.

L1-L7

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas ymmärtää riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Keskeisenä sisältönä on tunne-elämän muutokset, sekä seksuaalisuuden kehittyminen sekä sen monimuotoisuus.

Sisällöissä painotetaan aihealueita, joilla oppilas vahvistaa itsensä arvostamista, elämänhallintataitoja ja minäkuvaansa.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Perehdytään kasvun ja kehityksen tunnuspiirteisiin, erityisesti seksuaalisuuteen, minäkuvaan ja itsensä arvostamiseen,  sekä  vahvistetaan elämänhallinta- ja turvataitoja.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällössä otetaan esille perheen ja läheisten merkitys terveyden   näkökulmasta. Pohditaan yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

 

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Syvennytään ravitsemukseen, ja terveyttä kuluttaviin tekijöihin, erityisesti syömishäiriöihin.

Syvennetään tietoa riippuvuuksista ja päihteistä, sekä niiden käytön ehkäisystä.

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan oppilaan tiedonhankintataitoja terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Oppilas tutustuu erityisesti ensiapu- ja turvallisuustaitoihin, itsehoitoon, tuen ja avun hakemiseen.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisältönä syvennytään arkirytmin, unen, ravitsemuksen ja liikunnan   terveysvaikutuksiin sekä pohditaan passiivisen elämäntavan merkitystä terveydelle.

Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisältönä ajankohtaiset terveysilmiöt yhteiskunnassa  sekä kriittinen tiedon luotettavuuden arviointi.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Keskeisenä sisältönä sosiaalinen kestävyys, ympäristön terveysriskit ja liikenneturvallisuus.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältönä erityisesti ravitsemus.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällöissä painottuvat perheen ja ystävien merkitys sekä huolenpito.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä yksilön oikeudet ja vastuu.

L1-L7

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas syventää ymmärrystään riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Oppilas syventää tietoaan mielen hyvinvoinnin ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnissa.

Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Sisällöissä painotetaan stressin ja kriisien rakentavaa käsittelyä            sekä oman oppimisen yksilöllisiä vahvuusalueita.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tuetaan oppilasta tekemään vastuullisia elämäntapavalintoja.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Huomioidaan erityisesti nuoren mielen pahoinvointi.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan  terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa toimiminen.

Oppilas syventää tietojaan ergonomiasta ja lähiympäristönsä terveyspalveluista.

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Oppilas ymmärtää unen, levon ja rentoutumisen merkityksen voimavaralähtöisesti.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

s2

Oppilas perehtyy ajankohtaisiin terveysilmiöihin. Oppilas tutustuu terveysmarkkinointiin ja sen vaikuttamisen keinoihin. Oppilas tarkastelee kriittisesti tiedon luotettavuutta.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä painotetaan sosiaalista kestävyyttä, vastuullista kuluttamista sekä kestävää elämäntapaa.

Huomioidaan kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

s3

Oppilas perehtyy suomalasiin kansantauteihin ja muihin pitkäaikaissairauksiin nostaen esille terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja sekä mielenterveyden.

Oppilas tietää terveyspalveluiden asianmukaisen käytön.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällössä painottuvat eri yhteisöjen terveyskäsitykset ja niiden merkitys itselle.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä terveysmarkkinointi ja sen vaikuttamisen keinot terveyden näkökulmasta. Pohditaan kansalaistoimintaa.

L1-L7

 

 

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen, kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt.  Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksia ja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseään koskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tuki oppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilaan oppimisen arviointi terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaan sekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossa on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalan käsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Vihdin Kunta

 

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksessa:

  1. perehdytään opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
  2. tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
  3. edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.
  4. annetaan monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua.
  5. ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista.
  6. pohditaan ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.
  7. annetaan valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä.
  8. kannustetaan oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
  9. tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä
  10. tutustutaan uskontoilmiöön oppilaan omasta lähiympäristöstä, Vihdistä, käsin, laajentaen näkökulmaa koko Suomeen ja maailmalle.

Opetus

  • tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan
  • antaa oppilaille aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin
  • tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

 

Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa

  • perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä
  • syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.
  • tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen
  • tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä uskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa
  • käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet.
  • perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin
  • pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia.

Uskonnon opetus tarjoaa oppilaille voimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

·         Tutustutaan uskontoihin /uskontoon ilmiönä ja sen tutkimukseen tieteellisestä näkökulmasta.

·          Tarkastellaan uskonnon eri ulottuvuuksia.

·         Tutkitaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta toisiinsa.

·         Huomioidaan uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen.

L1: Ajattelun taidot
L2: uskonnon ja kulttuurin välinen suhde

L4:uskontojen ja katsomusten monilukutaito

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

11.   Tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutuksia kulttuuriin eri puolilla maailmaa.

12.   Tutustutaan luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, uskontokritiikkiin, uskonnottomuuteen  ja sekularisaatioon

 

L2 Kulttuurinen osaaminen

L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutustutaan eri uskontojen tapoihin, riitteihin ja symboleihin

·         Huomioidaan uskontojen ja katsomusten näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, kuten mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

L2: kulttuurinen osaaminen,

L4: monilukutaito

L5: tieto-ja viestintätekinen osaaminen

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

·         Tutustutaan uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.

·         Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

 

L1 Ajattelu;

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus ·         Tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. L1 Ajattelun taidot

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

 

T7 auttaa oppilasta pohtimaan opiskeltavan uskonnon maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

·         Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin, niiden levinneisyyteen ja keskeisiin opetuksiin, erityisesti luterilaiseen kirkkoon.

·         Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä, tulkintatapoja, Raamatun tieteellistä tutkimista.

·         Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja lähialueella sekä sen kulttuurivaikutuksiin.

·         Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.

·         Perehdytään kristinuskon ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Huomioidaan kristinuskon globaali ulottuvuus.

L2 Kulttuurinen osaaminen ,

L4 monilukutaito,

L5 TVT-osaaminen,

L7 osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan oman uskonnon tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutkitaan Raamatun kulttuurivaikutuksia.

·         Tutustutaan kristinuskon symboliikkaan, juhliin ja riitteihin.

·         Otetaan huomioon kristinuskon suhde politiikkaan.

L2 kulttuurinen osaaminen,

L4 monilukutaito,

L6 Työelämätaidot

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

 

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

·         Ohjataan eettisen ajattelun kehittymisessä.

·         Painotetaan etiikan peruskäsitteiden tuntemista ja ymmärtämistä.

·         Perehdytään kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen

·         Perehdytään eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen.

·         Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan.

L1 ajattelun taidot;

L2 kulttuurinen osaaminen

 

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

 * Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin

suomalaiseen yhteiskuntaan, työntekoon, talouteen, mediaan,

globaaliin vastuuseen, ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

 

 

*Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.

 

* Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L1 ajattelun taidot,

L2 kulttuurinen osaaminen

L3 Arjen taidot

L5, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6, Työelämätaidot

L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen

 

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen. Keskustelu on tärkeä osa opetusta.  Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.   Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito.  Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

ORTODOKSINEN USKONTO

Tulossa…

.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katso- muksellisia käsitteitä

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutki- muksen roolia katsomusten arvioinnissa

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. L1-6

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. L1-6

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi. L1-6

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

 

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

HISTORIA

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S3, S4*

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta S1-S3, S4* L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1-S3, S4*

 

L1-L7

 

* Sisältöalueista poiketaan S4-alueen kohdalla, josta ensimmäinen maailmansota käsitellään jo seitsemännellä vuosiluokalla. Loput S4-alueen sisällöt käsitellään kahdeksannella vuosiluokalla.

 

 

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S4–S6

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S4–S6

 

L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S4–S6

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S4–S6

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S4–S6

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S4–S6

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S4–S6

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S4–S6

 

L1-L7

 

 

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

 

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

 

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

 

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-8

 

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

 

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S1

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S1

 

L1, L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä S1  L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S1

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja

S1

 

L1, L4, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S1

 

L1, L2, L7

 

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S2-S4

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S2-S4

 

L1, L2, L4, L7
T3 ohjata oppilasta hahmottamaan oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta

S2

 

L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

S2-S3

 

 L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka tuntee yrittäjyyttä ja työelämää sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan

 S4

 

L1, L4, L7, L6
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S2- S3

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena

S2-S3

 

L1, L4, L7
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

S4

 

L2, L4, L6, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S2-S4

 

L1, L2, L7

 

 

Yhteiskuntaopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista.

 

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.  

 

S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.  

S4 Taloudellinen toiminta: Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta.  Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

 

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Musiikki on pakollinen oppiaine yläkoulussa vain 7. luokalla, jonka jälkeen 8. ja 9. luokalla musiikin voi valita valinnaiseksi aineeksi. Valinnaisilla kursseilla syvennetään 7. luokalla opeteltuja tietoja ja taitoja.

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

 

S1-S4 Oppilaan odotetaan hallitsevan yleiset ryhmässä toimimisen periaatteet.

Oppilaalta odotetaan aktiivisuutta sekä musisoidessa että opetuksen suunnittelussa.

Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa.

L2, L7
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen
T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä

S1-S4

Ohjataan oppilasta havainnoimaan omassa äänessä tapahtuvia muutoksia (äänenmurros).

 

Kannustetaan ylläpitämään laulutaitoa ja osallistumaan yhteislauluun. Valinnaisen kursseilla kannustetaan laulamaan myös yksin musisoivan ryhmän jäsenenä.

 

Vaalitaan myös suomalaista lauluperinnettä.

 

Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan mikrofonikäytön tekniikkaan.

 

Valinnaisen kursseilla mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan moniäänisyyttä.

L2
T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin

S1-S4

Vahvistetaan oppilaan yhteismusisointi-

taitoja. Yhteis- musisoinnin ohessa käydään läpi teoria-aiheita (esim. käsitteet, musiikkitermit, rytmi, melodia, harmonia, muoto ja sointiväri).

 

Harjoitellaan musisoinnin ohessa esiintymistaitoja.

 

Valinnaisen kursseilla valmistetaan musiikkiesitys, joka esitetään mahdollisuuksien mukaan yleisölle.

L2
T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun

S1-S4

Vahvistetaan oppilaan taitoa kokea musiikin syke sekä eläytyä musiikkiin.

L2
T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan

S1-S4

Ohjataan oppilasta monipuolisen ohjelmiston aktiiviseen kuunteluun, jolla havainnollistetaan musiikillisia elementtejä.

 

Rohkaistaan oppilasta kuvailemaan musiikin herättämistä mielikuvista ja tunteista.

 

Valinnaisilla kursseilla kiinnitetään huomiota erilaisiin tulkintoihin.

L2
T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn

S1-S4

 

L1, L2, L6
T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia S1-S4 L1, L2, L5
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa.

S1-S4

Perehdytään suomalaisuuteen ja muihin musiikkikulttuu-reihin sekä historiallisiin tyylisuuntiin.

L2, L4
T9 rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäen musiikin käsitteitä ja terminologiaa

S1-S4

 

L4
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa
T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin

S1-S4

Tuetaan ja kannustetaan oppilasta oman musiikkisuhteen rakentamisessa ja laajentamisessa.

 

Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että jokaisella on  oma, erilainen musiikkimaku.

L3, L4
T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

S1-S4

Ohjataan oppilasta käyttämään soittimia ja laitteita turvallisesti ja asiallisesti sekä toimimaan vastuullisesti musisointitilan-teissa.

 

Ohjataan oppilasta huolehtimaan kuulostaan ja kiinnitetään huomiota musiikkiluokan melutasoon.

L3
Oppimaan oppiminen musiikissa
T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin.

S1-S4

 

L1

 

Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus, joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 7-9

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Työtapoja, opetusvälineitä ja soittimistoa sekä ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut tehdään oppilaita kuullen. Ratkaisuilla luodaan musiikin oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekä vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa,

työskentelytaitoja ja oma-aloitteisuutta. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota musiikkikulttuurin ja musiikin opetuksen mahdollisten sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen.

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 7-9

Musiikin opetuksessa oppilas tarvitsee realistista ja samalla kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta myös perusopetuksen 7–9 vuosiluokilla. Ohjaava palaute auttaa oppilasta hahmottamaan yhä paremmin soivaa musiikillista toteutusta, musiikillista ilmaisua ja musiikin merkityksiä. Palautetta oppilas tarvitsee erityisesti, kun hän toteuttaa luovaan tuottamiseen ja musiikkiteknologiaan liittyviä kokonaisuuksia.

Musiikin päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona musiikin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut musiikin yhteisenä opetettavan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso musiikin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Musiikissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KUVATAIDE

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä S1, S2, S3

L1, L3, L4, L5

 

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään S1, S2, S3

L2, L4, L5, L6

 

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5
Kuvallinen tuottaminen
T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan.

S1, S2, S3

Valmistetaan monipuolisesti kaksi -ja

kolmiulotteisia sekä digitaalisia töitä.

L2, L3, L5, L6

 

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä. Tavoitteena projektiluonteinen oppiminen, jossa korostuu oman ajanhallinnan suunnittelu. S1, S2, S3

L1, L2, L3, L5

 

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan S1, S2, S3

L1, L2, L4, L7

 

Visuaalisen kulttuurin tulkinta
T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä. Kuvataiteen käsitteistön syventäminen S1, S2, S3

L1, L4, L5, L6

 

 T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista. Tavoitteena kriittisen ajattelun kehittyminen. S1, S2, S3

L2, L3, L6, L7

 

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen
T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin S1, S2, S3

L3, L4, L6, L7

 

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla S1, S2, S3

L1, L2, L4, L7

 

Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia.

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Opetuksessa painotetaan modernismin aikakautta sekä nykytaidetta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista.  Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Harjoitellaan kuva-analyysin tekemistä.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Opetustilanteissa harjoitellaan myös epäonnistumisen kohtaamista ja sen käsittelyä rakentavasti. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Oppilasta ohjataan portfoliotyöskentelyyn. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 7-9 tuetaan tutkivaa ja ilmiökeskeistä työskentelyä taiteen traditioita ja aikalaistaiteen toimintatapoja hyödyntämällä. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia verkko- ja mediaympäristöjen monipuoliselle käytölle, taiteidenvälisille ja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle, korostaen ajankohtaisia aiheita.

Ohjaus, tuki ja eriyttäminen kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.  Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia. Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on vahvistaa oppilaan osaamista kuvataiteessa perusopetuksen jälkeisiin opintoihin valmistavasta näkökulmasta.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen sekä pitkäjänteisten työtapojen kehittymistä.  Arvioinnissa korostetaan oppilaan oman itsearvioinnin merkitystä.  Oppilaita ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. (Oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.)

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kuvataiteen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kuvataiteen oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kuvataiteen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Kuvataiteessa oppilaan osaaminen kehittyy kaikissa opetuksen tavoitteissa kuvatuilla taideoppimisen ulottuvuuksilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KÄSITYÖ

Käsityön tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi S2-S5 L2,L3
T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan S1-S5

L1

 

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita S1-S5

L4, L6

 

T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan S1-S5

L2, L4

 

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa S6

L3, L6

 

T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa S1-S5

L5

 

T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä S2, S7

L6

 

T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa S8

L1, L4, L7

 

S1 Innovointi: Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityön käsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä työskentelyn tukena.

S2 Muotoilu: Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja teknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa. Muotoiluun perehdytään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa.

S3 Kokeilu: Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin mahdollisuuksien mukaan.

S4 Dokumentointi ja arviointi: Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainen käsityöprosessi tai osia käsityöprosessista dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa tai käyttäen muita ilmaisutapoja.

S5 Tekeminen: Tehdään erilaisia kokeiluja, joiden avulla valitaan tarkoituksen mukainen työskentelytapa. Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

S6 Työturvallisuus: Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.

S7 Yrittäjämäinen oppiminen: Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä. Harjoitellaan yrittäjämäisiä toimintatapoja käsityöprosessissa.

S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityön oppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Käsityön tavoitteiden mukaisesti perehdytään erityisesti työturvallisuutteen ja vastuulliseen tiloissa toimimiseen. Työturvallisuuden varmistamiseksi tulisi tehdä riskien arviointi ryhmiä muodostettaessa. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallien tekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla mahdollisuuksien mukaan.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on huomioida ryhmäkoot sekä pedagogisesti erilaiset työ- ja vuorovaikutustavat, joilla tuetaan oppilaiden käsityötaitojen oppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen.  Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työvälineiden, työtapojen ja työtehtävien valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu kokonaiseen käsityön prosessiin, sen tavoitteisiin ja kriteereihin sekä opiskelun aikana tehtyyn jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin. Huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät arvioinnin perusteet. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppilaat saavat monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla tuetaan laaja-alaisen käsityötaidon kehittymistä. Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa hallitsemiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Palautteen anto on vuorovaikutteista, jolloin myös opettaja saa palautetta käyttämistään menetelmistä tai työtavoista.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut käsityön oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso käsityön valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko opiskelun ajan. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Numeroarvosana laaditaan yhdessä käsityön opetukseen osallistuneiden opettajien kesken.

.

LIIKUNTA

Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen S1 L1, L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja S1 L1, L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta S1 L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä S1 L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan S1 L3, L6, L7
Sosiaalinen toimintakyky
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen S2 L2, L3, L6, L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista S2 L2, L6, L7
Psyykkinen toimintakyky
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja S3 L1, L2, L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä S3 L1, L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille S3 L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia S3 L1, L3

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7.

 

S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen S1 L1, L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja S1 L1, L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta S1 L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä S1 L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan S1 L3, L6, L7
Sosiaalinen toimintakyky
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen S2 L2, L3, L6, L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista S2 L2, L6, L7
Psyykkinen toimintakyky
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja S3 L1, L2, L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä S3 L1, L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille S3 L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia S3 L1, L3

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8.

 

S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1

 

L1, L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja S1 L1, L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa S1 L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta S1 L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä S1 L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan S1 L3, L6, L7
Sosiaalinen toimintakyky
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen S2 L2, L3, L6, L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista S2 L2, L6, L7
Psyykkinen toimintakyky
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja S3 L1, L2, L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä S3 L1, L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille S3 L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia S3 L1, L3

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9.

 

S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 7-9

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.  Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä.  Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen ja mieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen.

 

 

Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet.

Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen liikunnassa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

 

.

KOTITALOUS

Kotitalouden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Käytännön toimintataidot
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa

S1, S2, S3

Harjoitellaan kotitaloustuntien oppisisältöjen suunnittelua(esim. ateriasuunnittelu) ja toteutusta yhdessä. Opetellaan arvioimaan rakentavasti ja realistisesti omaa ja toisten työtä sekä ajankäyttöä. Pohditaan tasapuolista tehtävien jakoa perheessä. Opetellaan tunnistamaan oman toiminnan ja omien valintojen vaikutusta hyvään elämään(esimerkiksi ruokailutottumukset, terveelliset elämäntavat, ekologinen ajattelu)

L3
T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen

S1, S2

Opetellaan kädentaitoja kotitaloustöitä tehdessä (esimerkiksi ruoanvalmistus-, leipomis- ja siivoustehtävät.) Kannustetaan oppilaita toteuttamaan omia ideoitaan  mahdollisuuksien puitteissa (esimerkiksi kaunis kattaus, ruokaohjeiden muuntelu). Harjoitellaan kodin puhtaanapitoa sekä tekstiilien ja materiaalien hoitoa.

L2, L3
T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa

S1, S2, S3

Pyritään tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja arjessa. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuluttamiseen ja vältetään tuhlausta (esimerkiksi kodinkoneiden taloudellinen käyttö, ruuan terveellisyys, raaka-aineiden säästäminen, tähteiden hyödyntäminen). Harjoitellaan kotitaloudessa tarvittavien työvälineiden, koneiden ja laitteiden tarkoituksenmukaista sekä turvallista käyttöä.

L3, L4, L5, L7
T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana

S1, S2

Harjoitellaan työnjakoa ja ajankäyttöä siten, että työ edistyy vaiheittain annettuja ohjeita apuna käyttäen. Työskentelyssä pyritään johdonmukaisuuteen ja järjestelmällisyyteen. Harjoitellaan sinnikkyyttä ja pitkäjänteistä toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

L1, L3, L6
T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin

S1, S2, S3

Tutustutaan keittiöhygieniaan ja työturvallisuuteen opetuskeittiössä. Pyritään työskentelemään ergonomisesti ja käyttämään tarkoituksenmukaisia työvälineitä kotitaloustöissä. Otetaan huomioon erityisruokavaliot ja ruokaturvallisuus kotitaloustunneilla.

L3, L5, L7
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua sekä rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa

S1, S2, S3

Harjoitellaan ohjeiden kuuntelua. Osallistutaan keskusteluihin kotitaloustunneilla esille tulevista aihepiireistä ja harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta hyvässä ilmapiirissä työskennellen. Harjoitellaan ristiriitatilanteiden kohtaamista ja niiden käsittelyä.

L1, L2, L6, L7
T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä

S1, S2, S3

Harjoitellaan arjen hallinnassa tarvittavia taitoja. Otetaan huomioon eri kulttuurien ja erilaisten kotitalouksien tapoja sekä perinteitä. Tutustutaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ruokakulttuureihin ja tapoihin. Otetaan opiskelussa huomioon kalenterivuoden juhlia (esimerkiksi joulu, pääsiäinen).

L2, L3
T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä

S1, S2

Harjoitellaan kotitaloustöiden tekemistä yksin, parin kanssa sekä ryhmässä. Työtehtävien jakaminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti harjaannuttaa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Työskentelyssä harjoitellaan myös ajankäytön suunnittelua.

L3, L6, L7
T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa

S1, S2, S3

Harjoitellaan hyviä käytöstapoja sekä pöytätapoja. Pyritään edistämään omalla käytöksellä opiskelun sujumista hyvässä  ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Harjoitellaan toisten auttamista ja opastamista arjen taidoissa sekä arvioidaan oman toiminnan vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseksi.

L2, L6, L7
Tiedonhallintataidot
T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana

S1, S2, S3

Etsitään kotitalouteen liittyvää tietoa eri viestintävälineitä käyttäen ja opiskellaan kriittistä suhtautumista lähteisiin. Tutustutaan ravitsemussuosituksiin ja ajankohtaisiin kotitalouteen liittyviin uutisiin. Opiskellaan elintarviketuntemusta sekä ruokaturvallisuutta.

L1, L4
T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä

S1, S2, S3

Harjoitellaan kotitaloustöissä erilaisten toimintaohjeiden mukaan työskentelyä (esimerkiksi siivous- ja ruuanvalmistustyöt). Tutustutaan kotitalouksissa esiin tuleviin merkkeihin ja symboleihin (esimerkiksi tekstiilien hoito-ohjemerkinnät, ympäristömerkit yms.) ja tulkitaan niitä.

L4
T12 ohjata oppilasta ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä

S1, S2, S3

Harjoitellaan keskinäistä työnjakoa esim. ruuanvalmistus-, leipomis-, kattamis- ja siivoustöissä. Työnjakoa harjoitellaan myös vaihtuvissa tilanteissa esim. koulun juhlissa ja tilaisuuksissa sekä erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Ratkaistaan esille tulevia ongelmia tarkoituksenmukaisesti (esim. erityisruokavaliot, raaka-aineiden puute).

L1
T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja.

S1, S2, S3

Harjoitellaan kestävän kehityksen huomioon ottamista omissa arjen valinnoissa (esim. jätteiden lajittelu). Pyritään toimimaan säästäväisesti (esim. energiansäästö, raaka-aineiden mittaaminen/jakaminen)  ja tutustutaan mm. ruuan alkuperään ja eettisyyteen. Tutustutaan kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin kuluttajana. Pohditaan ja arvioidaan tuotteiden ja palvelujen hankinnan tarkoituksenmukaisuutta (rahankäyttö kotitalouksissa, omat kulutusvalinnat ja mainonnan vaikutukset).

L1, L7

Kotitalouden oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7–9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä oppimisympäristön valinnassa on, että se mahdollistaa seuraavat tekijät: vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi. Työn arvostaminen ja loppuun saattaminen, pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia myös epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta. Opetuksessa hyödynnetään niin luokkayhteisöä, koulutiloja ja kouluympäristöä kuin digitaalisia ympäristöjä ja yhteistyöverkostoja. Oppimistehtävät vahvistavat oppilaiden näkemystä arjen rakentumisesta ja monimuotoisuudesta sekä harjaannuttavat soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita omaan perhevaiheeseen. Työtapojen ja menetelmien valinnassa on keskeistä tiedon ja taidon kietoutuminen yhteen ja soveltaminen käytäntöön.

Vihdissä kaikille yhteinen seitsemännen luokan kotitalousopetus järjestetään kolmen tunnin yhtäjaksoisina opetuskertoina, jotta opetus voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti. Tämä mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin harjoiteltaessa kodin perustaitoja. Tavoitteena on oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottaminen sekä kokonaisvaltainen kasvu.

Kotitaloutta opetetaan ergonomisesti mitoitetussa, turvallisessa ja terveellisessä opetuskeittiössä. Oppiaineen käytännönläheisyydestä johtuen oppilas tarvitsee riittävästi työtilaa työskentelyn aikana. Työtilan tulee soveltua sekä yksilö-, että pari ja ryhmätyöskentelyyn. Opetuskeittiössä tulee olla riittävästi tarkoituksenmukaisia ja ajanmukaisia keittiötyövälineitä, -koneita ja laitteita sekä liinavaatteita. Oppimisen tueksi tarvitaan ajanmukaiset tieto- ja viestintäteknologiset laitteet sekä opettajalle että oppilaille. Opiskeluympäristön viihtyisyyteen ja esteettisyyteen pyritään kiinnittämällä huomio mm. pöydänkattamiseen ja hyviin pöytätapoihin.

Kotitalouden oppimisympäristöön kuuluu mukaan myös lähiympäristö. Oppitunneilla voidaan asioida mm. kaupoissa ja toreilla ja käydä metsässä esimerkiksi sienestämässä ja marjastamassa.

Kotitaloustunneilla kiinnitetään erityisesti huomiota psyykkiseen oppimisympäristöön. Kannustavassa ja kiireettömässä ilmapiirissä oppilas saa onnistumisen kokemuksia sekä elämyksiä maistaessaan niin omia kuin toisten valmistamia ruokia ja leivonnaisia.  Kotitaloustöitä harjoitellessaan oppilas näkee välittömästi työnsä tuloksen ja saa heti palautetta työn onnistumisesta.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kotitaloudessa vuosiluokilla 7–9

Kotitalouden oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on työskentelyn kehittyminen vuorovaikutteiseksi, pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi. Oppimistilanteen ja tietoympäristön selkeä rakenne sekä vaikeustason mielekkyys korostuvat opetuksen suunnittelussa. Eriyttämisen lähtökohtana ovat oppilaiden osaamis- tason mukaiset arkipäivän rakentumiseen liittyvät oppimistilanteet ja joustavat opetusjärjestelyt.

Käytännön toimintataitojen tukemisen suunnittelussa korostuu arkipäivän ilmiöiden ja kotitalouden oppimistilanteiden kietoutuminen toisiinsa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa keskitytään sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Tiedonhallintataitojen kehittymistä tuetaan käyttämällä yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita ja kuvia. Oppitunnin siirtymävaiheiden tunnistaminen edellyttää ohjausta ja tukea ajanhallinnassa ja oppimistehtävän jäsentelyssä. Kotitalous oppiaineena antaa mahdollisuuden soveltaa koulussa opittuja ja harjoiteltuja asioita oppilaiden omassa arjessa.

Ohjauksella tuetaan oppilaiden kiinnostusta syventää ja laajentaa kotitalouden oppimista sekä luodaan valmiuksia siirtyä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja sen kautta kotitaloudellista asiantuntijuutta edellyttämään työelamään.

Oppilaan oppimisen arviointi kotitaloudessa vuosiluokilla 7–9

Kotitaloudessa oppimisen arviointi on monimuotoista, ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaat saavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjen omaksumiseen. Opetuksessa huolehditaan siitä, että jokainen oppilas ja hänen huoltajansa ovat tietoisia tavoitteista, arviointi perusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kotitalouden oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kotitalous-oppiaineen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko yhteisen kotitalouden opetuksen ajan vahvistuvana ja etenevänä oppimisena. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättö- arvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet 7. vuosiluokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus ja aktiivinen toiminta

T1

Otetaan haltuun yläkoulun toimintaympäristö ja opiskelutavat, opitaan tuntemaan ohjaavat aikuiset sekä vahvistetaan oppijan omaa vastuunkantoa.

 

S1, S2.

Harjoitellaan yläkoulun yhteisössä toimimista ja pohditaan oppimiseen liittyviä taustatekijöitä. Perustellaan elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden merkitystä.

Kehitetään itsetuntemusta, päätöksenteko- ja  ongelmanratkaisutaitoja. Sytytetään motivaatiota.

·         kuka kukin on koulussa

·         opiskelun ja koulutuksen merkitys

·         oman aktiivisuuden merkitys tulevaisuudelle

L3, L7

Hahmotetaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeys. Ajanhallinta on keskeinen taito.

Kehitystason mukainen osallistuminen päätöksentekoon. Omien näkemysten ilmaiseminen.

Oppimaan oppimisen taidot

T2

Vahvistetaan omia opiskelutaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja. Opitaan motivoitumisen kautta käyttämään itselle parhaita opiskelumenetelmiä ja lisätään vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa.

S1

Kehitetään opiskelu- ja itsearviointitaitoja, tavoitteenasettelua sekä oppimaan oppimisen taitoja yhteistyössä muiden oppiaineiden ja erityisopetuksen kanssa. Harjoitellaan ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista.

·         oppimistulosten arviointi

·         opiskelutaitojen kartoitus

·         oppimistyylitestit

·         opiskelutekniikat

·         oppiminen ja unohtaminen

L1

Tunnistetaan oma tapa oppia ja kehittyä oppijana. Omien vahvuuksien ja kehitettävien kohteiden tunnistaminen. Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan sekä arvioidaan omaa edistymistä.

Elinikäinen oppiminen

T3

Innostutaan oppimaan uutta ja kehittämään itseään, opitaan tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimitaan sen mukaan.

S1, S2

Perustellaan elinikäisen oppimisen merkitystä.

Kehitetään itsetuntemusta, päätöksenteko- ja  ongelmanratkaisutaitoja tilanteissa, joissa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitellaan sietämään epävarmuutta ja luottamaan tulevaisuuteen oman aktiivisen asenteen kautta. Osaamisen tunnistaminen mm. vapaa-ajan harrastusten kautta.

·         tiedon hankkiminen

·         kriittinen tiedon kuluttaminen

·         opiskelumenestykseen vaikuttavat tekijät

L1

Rohkaistutaan etsimään ratkaisuja myös epäselvien ja ristiriitaisten tietojen keskellä. Totuttaudutaan jatkuvaan uuden oppimisen tarpeeseen ja uusien näkemysten rakentamiseen.

Itsetuntemus

T4

Kehitetään itsearviointitaitoja ja asetetaan tavoitteet realistisesti ja suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin.

S2

Tehdään harjoituksia, joilla oppilaat lisäävät itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitojaan koskien mm. motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan miettien omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja.

·         itsetuntemus ja motivaatio

·         kyvyt ja taipumukset, omat vahvuudet

·         oppimistulosten arviointi

·         valinnaisaineiden valitseminen

 

L3

Hahmotetaan oman toiminnan osuus hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Huolehditaan itsestä ja toisista parhaalla tavalla. Kehitetään tunnetaitoja ja hyväksytään myös omat heikkoudet.

Tavoitteiden asettaminen

T5

Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

 

 

 

S2, S5

Kasvavan itsetuntemuksen kautta mietitään jokaisen omia tavoitteita opiskeluissa ja yleensä elämänkulussa. Harjoitellaan tavoitteellista tulevaisuuden suunnittelua askel kerrallaan koko peruskoulun ajan.

Tiedostetaan 7.lk jälkeen päättyvien oppiaineiden merkitys jatko-opintoihin.

·         sinäkin voit olla hyvä opiskelija

 

L1, L3

Rakennetaan uutta tietoa ja näkemyksiä sekä etsitään uusia näkökulmia. Opitaan kantamaan vastuuta omasta ja yhteisöä koskevasta työstä.

Työelämään suuntautuva oppiminen

T6, T7

Oivalletaan työn merkitys oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Sisäistetään koulunkäynnin ja oppiaineiden merkitys ja vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

S2, S3, S4,S5

Harjoitellaan asettamaan itselle tavoitteita koulunkäynnin eri vaiheissa ja mietitään yleisiä elämässä sekä työssä tarvittavia taitoja. Opetellaan suunnittelemaan tulevaisuutta ja aikuistumiseen liittyviä asioita. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun sisäisessä TET:ssä.

·         työelämään tutustuminen -tet

·         eri ammattien arvostus

L4, L5, L6, L7

Opitaan tulkitsemaan moni-ilmeistä maailmaa myös työelämän näkökulmasta. Tietotekninen osaaminen luo perustan tulevaisuudenkin työnteolle. Arvostetaan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä sekä omia osallistumismahdollisuuksia.

Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa

T8, T9

Kartoitetaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja.

S2, S3, S4, S5

Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Aletaan tutustua Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työelämätaitoja aletaan harjoitella työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä.

·         Suomen elinkeinorakenne

L4, L5, L6

Monilukutaidon avulla etsitään omia tulevaisuuden polkuja. Hahmotetaan tvt:n osuutta työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkin.  Harjoitellaan tiimitoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

T10

Kehitetään kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita.

Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä.

 

S4, S5

Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa.

·         tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

·         eri kulttuureista tulevien kohtaaminen

 

L2

Nähdään monikulttuurisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Esitetään omat mielipiteet rakentavasti ja toimitaan eettisesti.

 

 

Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet 8. vuosiluokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus ja aktiivinen toiminta

T1

Kehitetään omia valmiuksia osallistua aktiivisesti koulun toimintaan. Hahmotetaan omia vaikuttamismahdol-lisuuksia koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa.

S1, S2.

Harjoitellaan edelleen oppimiseen liittyviä taustatekijöitä. Korostetaan elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden merkitystä.

Kehitetään edelleen itsetuntemusta, päätöksenteko- ja  ongelmanratkaisu-taitoja. Pidetään yllä ja kasvatetaan omaa motivaatiota oppimiseen.

·         opiskelun ja koulutuksen merkitys

L3, L7

Hahmotetaan omat oikeudet ja vastuut. Päätöstentekotaidot kehittyvät. Toimitaan aktiivisina jäseninä koulu- ja vapaa-ajan ympäristöissä.

Oppimaan oppimisen taidot

T2

Tehostetaan itselle parhaiten sopivien opiskelumenetelmien käyttöä ja jatketaan tehokasta vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa. Rohkaistutaan näyttämään omaa osaamista monipuolisesti.

S1

Kehitetään edelleen opiskelu- ja itsearviointitaitoja, tavoitteenasettelua sekä oppimaan oppimisen taitoja yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Otetaan vastuuta omasta oppimisesta ja arvioidaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista.

·         oppimistulosten arviointi

·         opiskelutaitojen kartoitus

·         yksilöohjaus ja moniammatillisuus

 

L1

Tiedonhankintataidot kehittyvät koko ajan, ja tietoa hyödynnetään ongelmanratkaisuun, päättelyyn ja uuden keksimiseen.

Elinikäinen oppiminen

T3

Innostutaan edelleen oppimaan uutta ja kehittämään itseään, tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimimaan niiden mukaan. Kyetään joustavuuteen omissa työskentelytavoissa ja toiminnassa.

S1, S2

Korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä.

Kehitetään itsetuntemusta ja  päätöksenteko- ja  ongelmanratkaisu-taitoja erilaisissa ennakoimatto-missakin tilanteessa. Edelleen harjoitellaan sietämään epävarmuutta ja luottamaan tulevaisuuteen oman aktiivisen asenteen kautta. Vaihtoehtojen miettiminen koko ajan keskeisenä.

·         tiedon hankkiminen

·         persoonallisuus ja uranvalinta

·         siirrettävät taidot

 

L1

Perusopetus antaa hyvän tiedollisen ja taidollisen pohjan jatko-opinnoille.

Itsetuntemus

T4

Kehitetään itsearviointitaitoja ja asetetaan tavoitteet realistisesti ja suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin. Tunnistetaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet.

S2

Tehdään harjoituksia, joilla lisätään itsetuntemusta sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitoja koskien erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan edelleen ja pohditaan omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja.

·         kyvyt ja taipumukset

·         siirrettävät taidot

·         persoonallisuus ja uranvalinta

 

L3

Terveyden, turvallisuuden, ihmissuhteiden, teknologian, arjen ja talouden hallinnan perusta on ihmisen itsetuntemuksessa. Kehitetään tunnetaitoja ja hyväksytään myös omat heikkoudet.

Tavoitteiden asettaminen

T5

Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

 

 

 

 

 

 

S2, S5

Kasvavan itsetuntemuksen kautta mietitään jokaisen omia tavoitteita peruskoulussa, jatko-opinnoissa ja yleensä elämänkulussa. Harjoitellaan tavoitteellista tulevaisuuden suunnittelua askel kerrallaan koko peruskoulun ajan.

·         päätöksenteon periaatteita

·         menestyksen ABC opiskeluissa ja työelämässä

·         eri ammattialat, kiinnostus ja soveltuvuus itselle

L1, L3

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittävät elinikäistä oppimisen halua, ja tiedonrakentaminen voi olla tietoista tai intuitiivista. Perustana on halu kehittyä.

 

Työelämään suuntautuva oppiminen

T6, T7

Korostetaan työn merkitystä oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Sisäistetään koulunkäynnin merkitys ja vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Harjaannutaan arvioimaan eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Etsitään tietoa ja arvioidaan sitä kriittisesti. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

S2, S3, S4,S5

Harjoitellaan yhä paremmin asettamaan itselle tavoitteita ja mietitään yleisiä elämässä sekä työssä tarvittavia taitoja. Opetellaan suunnittelemaan tulevaisuutta. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun ulkopuolisessa TET:ssä ja kutsutaan työelämän vierailijoita koululle.

·         työelämään tutustuminen –tet

·         nuori työelämässä

·         työnhaku, kesätyöt

·         vierailijat ja vierailut

L4, L5, L6, L7

Hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintäteknologiaa työelämätietoa hankittaessa. Myönteinen asenne työtä kohtaan. Omien valintojen merkitys korostuu.

 

Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa

T8, T9

Kartoitetaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja.

S2, S3, S4, S5

Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. tutustutaan Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työelämätaitoja aletaan harjoitella työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä.

·         Suomen koulutusjärjestelmä

·         millainen työ kiinnostaa

·         testit ja tulkinnat

·         oppiaineiden hyöty työelämän kannalta

·         yhteistyö aineenopettajien kanssa mahdollisuuksien mukaan

L4, L5, L6

Lisääntyneen itsetuntemuksen avulla kiinnostuksen herättäminen tiedon vastaanottamiseen ja itsenäiseen etsimiseen.

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

T10

Kehitetään kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita.

Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä.

 

S4, S5

Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa.

·         tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

·         monikulttuurisuuden kohtaaminen

L2

Myönteinen asenne monikulttuurisuuteen.

Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet 9. vuosiluokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus ja aktiivinen toiminta

T1

Toimitaan aktiivisina päättöluokkalaisina, itsenäistytään ja osallistutaan oman koulunkäynnin suunnitteluun, otetaan vastuuta omista valinnoista tulevaisuuden kannalta. Osallistutaan luokan ja koko kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen.

S1, S2.

Rohkaistutaan toimimaan omien ja yhteisön elinolojen parantamiseksi. Tunnistetaan omat voimavarat ja harjoitellaan valintoihin vaikuttavia analysointitapoja. Korostetaan yhteisöllisyyden merkitystä.

13.   päätöksenteon periaatteita

14.   ollaan aktiivisia 2. asteen opintokäynneissä ja tet-paikkojen hankinnassa

15.   selvitetään KELAn palvelut opiskelijoille

16.   käytetään nettiviestintää (mm. Wilma ja some)

L3, L7

Luottamus tulevaisuuteen. Toimitaan tiedostavina ja osallistuvina kansalaisina. Oman talouden suunnittelu ja hallinta. Omien valintojen merkitys tulevaisuuden kannalta.

 

Oppimaan oppimisen taidot

T2

Tehostetaan edelleen itselle sopivimpien opiskelumenetelmien käyttöä ja jatketaan tehokasta vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa. Tunnistetaan oma osaaminen ja näytetään sitä monipuolisesti. Käytetään itsearviointitaitoja.

S1

Kehitetään edelleen opiskelu- ja itsearviointitaitoja sekä tavoitteenasettelua.  Arvioidaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista.

·         persoonallisuus, resurssit ja uranvalinta

·         eri jatko-opiskelupaikkojen vaatimukset

·         moniammatillinen tuki

L1

Tietoisuus omista opiskelutaidoista ja mahdollisuudesta kehittää niitä.

 

Elinikäinen oppiminen

T3

Innostutaan edelleen tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimimaan niiden mukaan. Kyetään joustavuuteen omissa työskentelytavoissa ja toiminnassa.

S1, S2

Korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä.

Kehitetään itsetuntemusta ja  päätöksenteko-  sekä ongelmanratkaisutaitoja erilaisissa ennakoimattomissakin tilanteessa. Vaihtoehtojen mietintää.

·         testit, keskustelut, ryhmätyöt

·         ajankohtaistiedon hankkiminen

·         Opintopolku-sivuston haltuunotto

·         kunnan nivelvaiheen ohjaus ja etsivä nuorisotyö (Vimma)

 

 

 

L1

Kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Itsetuntemus

T4

Itsearvioinnin perusteella asetetaan tavoitteet realistisesti suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin. Tunnistetaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet

ja etsitään keinoja esteiden voittamiseksi.

S2

Tehdään harjoituksia, joilla lisätään itsetuntemusta sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitoja koskien erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan edelleen ja pohditaan omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja.

·         kyvyt ja taipumukset

·         AVO-ohjelma ym.

·         perhe, kaverit, harrastukset, asuminen

 

L3

Luottamus itseen: pärjään, osaan, uskallan ja onnistun, uskallan myös epäonnistua. Monipuolisten ohjauspalveluiden hyödyntäminen.

Tavoitteiden asettaminen

T5

Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ymmärretään jatkuvan sopeutumisen ja  reagointikyvyn merkitys.

 

 

 

S2, S5

Omat tavoitteet jatko-opinnoissa ja urasuunnittelussa. Tulevaisuuden suunnittelu 2. asteen ja myöhempien jatko-opintojen kautta.

·         päätöksenteon periaatteita

·         menestyksen ABC opiskeluissa ja työelämässä

·         tutustuminen eri oppilaitoksiin  ja niiden opintoalojen tarjontaan sekä vaatimuksiin

·         jatko-opintoihin hakeutuminen

·         moniammatillinen tuki

L1, L3

Keskeneräisyyden ja välitilojen sieto matkalla omiin tavoitteisiin. Pitkäjänteisyys tekemisessä.

Työelämään suuntautuva oppiminen

T6, T7

Sisäistetään koulunkäynnin vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Harjaannutaan arvioimaan eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Lisätään ja kehitetään työelämän, yrittäjyyden ja koulun yhteistyötä. Siirretään oppimista enemmän työpaikoille. Yksilöllisiä työelämäjaksoja lisätään. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja hyödynnetään etäyhteyksiä.

S2, S3, S4,S5

Harjoitellaan yhä paremmin asettamaan itselle tavoitteita ja mietitään työssä tarvittavia taitoja. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun ulkopuolisessa TET:ssä.

·         työelämään tutustuminen –tet myös yksilöllisinä ajankohtina

·         tet-raportointia myös etäyhteyksillä

·         nuori työelämässä, tietoa ja harjoituksia

·         tet-tori

·         työnhakutaidot

·         te-toimiston palvelut

 

L4, L5, L6, L7

On välineet hyödyntää vahvuuksiaan oppimisessa ja työssä.

Ymmärretään jokaisen oppiaineen merkitys työelämässä menestymiseen. Mahdollisuus yrittäjyyteen.

 

Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa

T8, T9

Tutkitaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja. Kehitetään kriittistä taitoa itseä hyödyttävän koulutustiedon löytymiseksi eri tahoilta.

S2, S3, S4, S5

Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Sisäistetään Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet. Työelämätaitoja syvennetään työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä.

·         Suomen koulutusjärjestelmä, eri vaihtoehdot: 2.aste, korkea-aste

·         tet eri oppiaineiden ja tulevaisuuden suunnittelemisen kannalta

·         AVO-ohjelma, kunkoululoppuu.fi ym.

·         linjatutustumiset, avoimet ovet

·         vierailijat koululla

·         Jatkokoulutusmessut, huoltajien kuuleminen

L4, L5, L6

Ymmärrys koulutuksen välttämättömyydestä työelämässä ja omien urasuunnitelmien toteutumisessa.

Erilaisten tiedonhakuväylien hyödyntäminen.

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

T10

Kehitetään edelleen kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita.

Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä. Etsitään tietoa opiskelusta ulkomailla.

 

S4, S5

Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa.

·         tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

·         monikulttuurisuuden kohtaaminen

·         opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet ulkomailla

L2

Joustava toiminta ja mahdollisuuksien hyödyntäminen erilaisissa ympäristöissä.

 

 

Oppilaanohjauksen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

 

Vihdissä on koko kunnan yhteinen ohjaussuunnitelma, jonka pohjalta koulut tarkentavat omaa ohjaussuunnitelmaansa. Ohjaussuunnitelmassa koulu kuvaa ketkä osallistuvat ohjaustoimintaan, miten toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan.

Oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekä ryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden. Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Ryhmiä muodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla. Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla lähiympäristöä ja työelämää. Oppilaalle tulee järjestää perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien aikana työelämään tutustumisjaksoja (TET) koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Työelämään tutustumista toteutetaan yhdessä muiden oppiaineiden kanssa hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

 

Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Nivelvaiheiden tiedonsiirrossa oppilaanohjaajalla on keskeinen rooli. Päättöluokkalaisten oppimissuunnitelmien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman päivityksessä on mukana oppilaanohjaaja. Toiselle asteelle siirryttäessä huolehditaan tiedonsiirrosta jatko-opintopaikkoihin ja tarvittaessa etsivään nuorisotyöhön Vihdin Vimmaan. Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.

Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Jatko-opintoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, sekä tarvittaessa vastaanottavan oppilaitoksen ja peruskoulun edustajien kesken. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista.

Ohjaus on osa kolmiportaista tukea. Pedagogisessa arviossa ja pedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet.

Tukiopinto-ohjaus Vihdissä

 

Vihdissä on mahdollista toteuttaa tuettua opinto-ohjausta, jossa työpari oppilaanohjaaja ja erityisopettaja yhteistyössä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppilaalle tuetun ohjauksen kokonaisuuden. Tuettua ohjausta voidaan toteuttaa vuosiluokilla 7-9 ja sitä voidaan antaa kaikissa tuen vaiheissa. Tuettu ohjaus kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin yhtenä tuen muotona. Suunnitelmassa kuvataan tuetun ohjauksen sisältö, toteutus, työparin työnjako sekä seurannan aikataulu. Perusopetuksen oppilaanohjaaja seuraa oppilaan kiinnittymistä jatko-opintoihin ensimmäisen vuoden ajan yhteistyössä toisen asteen vastuuhenkilön kanssa.

 

Oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

 

Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista. Oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä.

Oppilaat pohtivat yhdessä opettajan kanssa ja oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaan ja taitojaan, toimintakykyään, toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarpeensa määrää ja laatua sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin. He harjaantuvat arvioimaan tiedonhankinta-, tieto- ja viestintäteknologian taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa. Oppilaita kannustetaan kiinnittämään huomiota myös taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Oppilaita ohjataan tiedostamaan erilaisten itsearviointimenetelmien ja -välineiden taustat sekä tunnistamaan niiden käyttömahdollisuuksia omassa urasuunnittelussaan. Opettajan tuella oppilaat oppivat löytämään tuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakea tarvitsemiaan palveluita.

 

Viimeksi päivitetty 16.10.2016

Yhteystiedot

Sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi

050 5373340

Pedagoginen sihteeri Hanna Arvilommi

044 042 1563

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)vihti.fi

 

 

 

 

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

Laaja-alainen ympyrä

.

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9 – PDF-tiedosto

.

Vuosiluokkakokonaisuuden 7-9 erityispiirteet ja tehtävät sekä paikalliset painotukset ja miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään  

Vuosiluokilla 7-9 erityistehtävänä on oppilaiden kasvaminen itsenäisiksi ihmisiksi. Heitä ohjataan yhä vahvemmin ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Tätä tehdään jatkuvan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja opettajan antaman palautteen ja ohjauksen avulla. Monipuolisen arvioinnin keinoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa.

Toisena erityistehtävänä on monipuolisten työelämätaitojen kehittäminen ja vahvistaminen. Niihin kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, aikatauluista kiinnipitäminen, annetuista tehtävistä huolehtiminen ja projektimuotoinen työskentely.

Koulut määrittelevät mahdolliset erityispiirteiden ja tehtävien painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 sekä paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 7-9  

Laaja-alaisen osaamisen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi vuosiluokilla 7-9 painotetaan erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistamista. Tätä tuetaan käyttämällä yksilöllisiä ja monipuolisia opiskelutapoja sekä jatkuvaa ohjausta.

Koulut määrittelevät mahdolliset laaja-alaisen osaamisen painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

OPPIAINEET

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMI TOISENA KIELENÄ

RUOTSI (B1)

ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI

ENGLANTI (A1)

MATEMATIIKKA

BIOLOGIA

MAANTIETO

FYSIIKKA

KEMIA

TERVEYSTIETO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

ORTODOKSINEN USKONTO

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

HISTORIA

YHTEISKUNTAOPPI

MUSIIKKI

KUVATAIDE

KÄSITYÖ

LIIKUNTA

KOTITALOUS

OPPILAANOHJAUS

.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja.

Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun ulkopuolella vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja draamaan.

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                              arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja.

L 1,2,3,6,7
Tekstien Tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja asiatekstejä eri    muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja    audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja             seurataan lukutaidon kehittymistä.          Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja                            seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin  teksteihin sekä niiden                vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan            erottamiseen,   referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen ja perustelukeinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                                                   Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                              tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa. Syvennetään fiktion                              kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin                              tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin mm.  teatteriin ja         puhekulttuuriin.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin.                              Luetaan monipuolisesti , myös tietokirjoja.  Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen                              kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 

 

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja ideointi-, väittely- neuvottelu – ja         ongelmanratkaisutilanteissa. Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun                               ulkopuolella    vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä                              syntyviä            vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä                              kielen                 keinoista  ja omaksutaan  niitä osaksi omaa kielenkäyttöä.

Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja  teatteri-ilmaisun keinoihin draaman               toimintamuotojen avulla.Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja                              kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten                              tekemistä ja havainnollistamista

Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja  mediatekstejä     eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta   sekä erilaisia painetun,                              sähköisen         ja                         audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin  kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun,  referointiin, asioiden välisten                              suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun  ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                               tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa.              Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan        keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja                arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista  ja                             kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten elokuvaan,       teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia                          tuottaa kulttuuria itse.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, j                             oihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja                              nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan         hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 

 

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.      Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                    arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet. Harjoitellaan tarkkailemaan oman viestinnän vaikutuksia muihin.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja                   asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun,                              sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen,  asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin,                              referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin                              keinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia.                              Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen.                              Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien                              tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja                              syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun                              vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina,           audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan              ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten                              tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville ja                 erityisesti pohtiville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja                              kielellisiä piirteitä                       ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan   tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille                             ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien   elementtejä, sekä                              hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä      kirjoitetun yleiskielen                              piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden           rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseke) ja                          opitaan                              käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja                             sekä ilmaisemaan                              viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja                             opitaan              valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään                              kirjoitetun        yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan                              opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja. Noudatetaan                tekijänoikeuksia omia                              tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri                           rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin               tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin,                              suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun                              periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle                              tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta          toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri                        ilmenemismuotoihin, erityisesti kansanperinteeseen.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin,                              joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja   monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

 

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 7 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, puhe-esitysten pitämistä ja havainnollistamista, selostamista, referointia tiivistämisen keinoja ja tilannesidonnaisia fraaseja. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden ja opetuspuheen ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä Harjoitellaan opiskelun kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erilaisia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin ja suomalaiseen kirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 8 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä, havainnollistamista ja argumentointia. Havainnoidaan ja harjoitellaan tilannesidonnaisia fraaseja, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaisemista, modaalisuutta, vahvistamista ja pehmentämistä mielipiteen ilmaisussa sekä toisen puheeseen viittaamista. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä ja kriittistä suhtautumista kuultuun. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti kantaa ottavia ja ohjaavia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan lauseenjäsennystä, modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen yhteyksiin maailmankirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 9 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä, kriittistä suhtautumista kuultuun ja kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien tekstilajien kielellisiä piirteitä ja tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteistä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Analysoidaan omia ja muiden tekstejä sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta niistä. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti pohtivia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Luetaan monipuolisesti eri aikoina kirjoitettua kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historian vaiheisiin. Havainnoidaan tekstien vaikutuksia toisiin teksteihin. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Vahvistetaan oppilaan tietämystä kirjallisuudesta, elokuvasta, teatterista ja mediakulttuurista sekä Suomen kielitilanteesta. Tutustutaan suomen kielen kehityksen päävaiheisiin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

RUOTSI (B1)

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustutaan pohjoismaiseen kieliympäristöön ja arvoihin. L2, L5
T2 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita ruotsin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa.
Kielenopiskelutaidot
T3 Kannustetaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1
T4 Ohjataan oppilasta huomaamaan mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja tulevaisuudessa. L2, L7
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T5

Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää.

 

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan 6. luokalla harjoiteltuja rakenteita

– verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti

– apuverbit

– persoonapronominien objektimuodot

 

 

8.lk ja 9.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja rakenteita

– konditionaali

– sivulause

– imperatiivi

– adjektiivin vertailumuodot

– pronomineja

– adverbeja

L4
T6 Ohjataan oppilasta viestimään apukeinoja käyttäen. Harjoitellaan pienimuotoista reagointia.
T7 Harjoitellaan keskeisiä kohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmauksia. L2, L4, L6
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T8 Ohjataan oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia tekstejä ja hidasta puhetta. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T9 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas harjoittelee ääntämisen perussääntöjä. L4, L5

 

 

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

vuosiluokilla 7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: puhuminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen valtakunnallisiin ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI

Tulossa…

.

ENGLANTI (A1)

Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustaan englannin kielen eri variantteihin ja kulttuureihin, ja opitaan viestimään niihin sopivalla tavalla. L1, L2
T2 Opitaan ymmärtämään englannin merkitys maailmanlaajuisena viestintäkielenä. Kannustetaan oppilasta löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. L1, L2
T3 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. L1, L3
Kielenopiskelutaidot
T4 Rohkaistaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1, L3
T5 Ohjataan oppilasta huomaamaan, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan koulun ulkopuolella ja miten hän voi kehittää kielitaitoaan myös tulevaisuudessa. L1
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T6

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja verbin aikamuotoja ja harjoitellaan verbin perfekti ja pluskvamperfekti

– 1. konditionaali

– vahvistetaan persoonapronominien, prepositioiden, artikkelien käyttöä, adjektiivin vertailumuotoja ja adverbia

 

8.lk

– adverbien vertailu

– ehtovirkkeet

– väitelauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys

– tulevista tapahtumista kertominen eri rakentein

– laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit

 

9.lk

– verbin infinitiivi ja –ing –muoto

– passiivi

– relatiivilauseet

– epäsuora esitys

– 2. konditionaali

 

 

Harjoitellaan keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitä ikätasolle sopivista aiheista.

L4
T7 Opetellaan aloitteellisuutta viestinnässä ja viestin perillemenon varmistamista. Harjoitellaan kiertoilmaisuja. L4, L6
T8 Ohjataan oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja harjoitellaan kohteliasta ja rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää. L2
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T9 Opetellaan sanastoa ja rakenteita monenlaisista oppilaalle merkityksellisistä puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä. Opetellaan tulkitsemaan tekstejä käyttäen erilaisia strategioita. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T10 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa ääntämisen perussääntöjä. L5, L6

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla

7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kieliä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: luetun ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut englannin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso englannin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

VIERAS VALINNAINEN KIELI (B2)

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 8-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

 

 

 

 

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 9-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

 

Vieraan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vieraan kielen B2-oppimäärässä

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville.

 

Oppilaan oppimisen arviointi vieraan kielen B2-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa.  Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen B2-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

 

S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

S2 Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin.

Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

 

 

S2

Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista.

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta S2 Kerrataan prosenttikäsite murtolukujen yhteydessä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

 

S5 Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Harjoitellaan ohjelmointia ja hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

 

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin.

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2 Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja.

 

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä.

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

 

S2, Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti.

 

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

 

S3, Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä.

Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä.

Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S3 Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua.

 

S3 Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S6 Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

 

 

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S4, S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä.

Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista.

Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä.

S2

Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Syvennetään prosenttilaskennan taitoja arkielämässä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

 

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

S2, Vahvistetaan ja syvennetään prosenttilaskennan taitoja.

S6 Syvennetään prosenttilaskennan taitoja tilastojen käsittelyssä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3 Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Harjoitellaan yhtälöparin muodostamista.

S4 Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S4 Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä S5 Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5 Opitaan käyttämään trigonometrisia funktioita.

 

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S5 Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä. L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Opetuksen lähtökohdat valitaan oppilaita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Konkretia toimii edelleen tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaan oppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksi motivoiva työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamista geometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekä luovuuden välineenä.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkien keskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukea tarvittaessa uusien sisältöjen oppimiseksi. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaille korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä. Oppilaita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon jokaisen oppilaan osaaminen ja annetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.

Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta oppilaiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä oppilaita kiinnostavista matemaattisista aiheista.

 

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Palaute tukee oppilaiden myönteistä minäkuvaa matematiikan oppijana. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin matematiikan tavoitteisiin. Arviointi ohjaa oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää ja miten.

Oppilailla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja havainnoimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin.  Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansa työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologiaa.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja kehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut matematiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso matematiikan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Matematiikassa oppilaan osaaminen kehittyy eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

 

Vihdissä

Matematiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Matematiikan oppimisympäristöön kuuluu myös ajanmukainen tieto- ja viestintäteknologia, jotta mm. tietokoneohjelmien soveltaminen osana matematiikan opiskelua olisi mahdollista.

Matematiikan oppimisessa korostuu matematiikan kumulatiivinen luonne. Heikot pohjatiedot tai puutteet osaamisessa vaikeuttavat merkittävästi uuden oppimista. Arvioinnissa korostuu opettajan ammattitaito erottaa oppilaan puutteet aiemmin opittujen asioiden ja uuden asian välillä.

.

BIOLOGIA

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet 7 luokka

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7

 

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7 ovat vesiekosysteemiin perehtyminen (kunnallinen painotus), ravintoketjut ja eliöiden rakenteet.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Perehdytään vesiekosysteemiin. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi S1-S4, S6 L5, L6, L7
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8 ovat

metsäekosysteemi, ekosysteemien vertailu, eliöiden kerääminen, lajintuntemus ja kasvien kasvattaminen.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita S1, S4, S5 L1
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja S5 L3
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä  kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9 ovat

Ihmisen biologia, genetiikka, evoluutio ja kestävä kehitys.

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi

S4 Mitä elämä on: Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

S5 Ihminen: Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toinmintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.


Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.

Vihdin painotukset

Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Opetuksessa painotetaan taitoa tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä. Jotta maasto- ja laboratoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Kasvua, kehitystä sekä oppimisen iloa tukevat tutkimuksellisuus, yhdessä tekeminen, vastuullisuus omasta työskentelystä, luontosuhteen syveneminen sekä tiedon liittäminen jo ennestään opittuun. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa oppilaiden mahdolliset vaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivat erilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Jotta maasto- ja laboratotoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin biologian tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Opettaja seuraa oppilaan taitoa tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä taitoa toteuttaa pienimuotoisia kokeita ja tutkimuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

MAANTIETO

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta S1, S2, S3, S5, S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia maapallolla S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää maapallon eri alueilla S1, S2, S3, S5, S6 L2, L4
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1, S2, S3, S5, S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1, S2, S3, S5, S6 L5, L6
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja S1, S2, S3, S5, S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1, S2, S3, S5, S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1, S2, S3, S5, S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön maailmassa.  Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta ja käsiteltävästä alueesta S1-S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia käsiteltävällä alueella S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää käsiteltävällä alueella S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja S1-S6 L1
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia käsiteltävältä alueella S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1-S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään  Euroopan keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt:  Tutkitaan esimerkkien avulla tutkittavien alueiden  luonnon- ja kulttuurimaisemia.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja  elinkeinoihin Euroopassa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön Euroopassa. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista S1-S6 L1, L4, L5

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa

 

S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja Suomessa S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia S1-S6 L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään Suomen keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia Suomen eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.

Vihdin painotukset

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat tärkeä osa maantiedon opetusta. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan kunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Tärkeää  on tukea oppilaan kartanluvun -ja tulkinnan taitoja, sekä tukea spatiaalista hahmotuskykyä.

Oppilaita ohjataan hahmottamaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä ajankohtaisella uutisseurannalla.  Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Maantiedossa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

FYSIIKKA

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1 & S4 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1 & S4 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2 Tutustutaan ilmiöihin oman elämän ja elinympäristön näkökulmasta. S4

L1, L6

 

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1 & S4

L3, L7

 

Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1 & S4

L1, L7

 

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1 & S4

L2, L5

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1 & S4

L2, L5

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1 & S4

L2, L3, L5

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1 & S4

L5

 

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1 & S4

L1

 

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1 & S4

L1

 

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1 & S4

L2, L4

 

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 & S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 & S4

L6

 

 

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2 ja S5 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S1 & S5 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L6

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2, S3 & S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S3 & S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S3 & S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2, S3 & S6 L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S3 & S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S3 & S6 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S3 & S6 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S3 & S6 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2, S3 & S6 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2, S3 & S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2, S3 & S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2, S3 & S6  L6

 

Fysiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Vuorovaikutus ja liike: Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

S6 Sähkö: Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.

 

Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Fysiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut fysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso fysiikan päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KEMIA

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S2, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S2, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S4, S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin.  S6 Tutustutaan reaktionopeuteen vaikuttaviin tekijöihin ja happamuuteen. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä  S1, S5 Käytetään malleja ja simulaatioita aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa. S6 Harjoitellaan kemian merkkikieltä ja reaktioyhtälöiden tulkintaa. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. S6 Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 L6

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S4 Perehdytään aineen ja energian säilymiseen. S5 Opetellaan atomin rakenne ja jaksollisen järjestelmän periaate. S6 Tutustutaan energian ja aineen muuttumiseen reaktioissa. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S5 Harjoitellaan jaksollisen järjestelmän käyttöä. S6 Tutkitaan aineiden muuttumista reaktioissa ja selitetään havaittuja ilmiöitä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1, S4 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Ymmärretään atomin rakennetta ja syvennetään ymmärrystä jaksollisesta järjestelmästä. S6 Kuvataan reaktioita kemian merkkikielellä. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S4 L6

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1-S4, S5 – S6 Tutustutaan hiilen kemiaan ja sen kiertokulkuun. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S1-S4, S5 Tulkitaan ja piirretään yhdisteiden molekyyli- ja rakennekaavoja ja käytetään muita mallinnusmenetelmiä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1-S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1-S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5, S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1-S6 L6

Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Kemian opetusvälineillä ja opetuksessa tarvittavilla kemikaaleilla varustettu luokkatila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa vuosiluokilla 7-9

Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi kemiassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin.  Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

TERVEYSTIETO

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan terveyden  eri osa-alueiden hahmottamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Aihealueiksi valitaan sellaisia sisältöjä, joiden avulla oppilas oppii ymmärtämään elämänkulkua, kasvua ja kehitystä, sekä niiden tunnuspiirteitä.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Lisäksi perehdytään kiusaamiseen, sen tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja puuttumiseen.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Keskeinen sisältö on murrosiän mukanaan tuomat muutokset kehossa ja mielessä.

Painotetaan oppilaan oppilaan itsensä arvostamista ja vahvuuksia omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden kautta.

 

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Ohjataan oppilasta tunnistamaan, ennalta ehkäisemään ja puuttumaan kiusaamistilanteisiin.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä perehdytään arkirytmiin, uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisällöksi valitaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, erityisesti harrastuneisuutta sekä liikunnan ja liikkumattomuuden merkitystä terveydelle.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisällöissä käsitellään yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisy.

 

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä otetaan esille muun muassa lapsuus, lasten oikeudet ja vanhuus (elämänkaariajattelu) .

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältöinä erityisesti hammasterveys ja henkilökohtainen hygienia.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Keskeisenä sisältönä painotetaan  minäkuvan ja itsetunnon kehittämistä ja ymmärtämistä sekä omien vahvuuksien arvioimista.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä painotetaan oppilaan keinoja vaikuttaa lähiyhteisön terveyteen.

L1-L7

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas ymmärtää riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Keskeisenä sisältönä on tunne-elämän muutokset, sekä seksuaalisuuden kehittyminen sekä sen monimuotoisuus.

Sisällöissä painotetaan aihealueita, joilla oppilas vahvistaa itsensä arvostamista, elämänhallintataitoja ja minäkuvaansa.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Perehdytään kasvun ja kehityksen tunnuspiirteisiin, erityisesti seksuaalisuuteen, minäkuvaan ja itsensä arvostamiseen,  sekä  vahvistetaan elämänhallinta- ja turvataitoja.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällössä otetaan esille perheen ja läheisten merkitys terveyden   näkökulmasta. Pohditaan yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

 

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Syvennytään ravitsemukseen, ja terveyttä kuluttaviin tekijöihin, erityisesti syömishäiriöihin.

Syvennetään tietoa riippuvuuksista ja päihteistä, sekä niiden käytön ehkäisystä.

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan oppilaan tiedonhankintataitoja terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Oppilas tutustuu erityisesti ensiapu- ja turvallisuustaitoihin, itsehoitoon, tuen ja avun hakemiseen.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisältönä syvennytään arkirytmin, unen, ravitsemuksen ja liikunnan   terveysvaikutuksiin sekä pohditaan passiivisen elämäntavan merkitystä terveydelle.

Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisältönä ajankohtaiset terveysilmiöt yhteiskunnassa  sekä kriittinen tiedon luotettavuuden arviointi.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Keskeisenä sisältönä sosiaalinen kestävyys, ympäristön terveysriskit ja liikenneturvallisuus.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältönä erityisesti ravitsemus.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällöissä painottuvat perheen ja ystävien merkitys sekä huolenpito.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä yksilön oikeudet ja vastuu.

L1-L7

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas syventää ymmärrystään riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Oppilas syventää tietoaan mielen hyvinvoinnin ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnissa.

Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Sisällöissä painotetaan stressin ja kriisien rakentavaa käsittelyä            sekä oman oppimisen yksilöllisiä vahvuusalueita.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tuetaan oppilasta tekemään vastuullisia elämäntapavalintoja.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Huomioidaan erityisesti nuoren mielen pahoinvointi.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan  terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa toimiminen.

Oppilas syventää tietojaan ergonomiasta ja lähiympäristönsä terveyspalveluista.

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Oppilas ymmärtää unen, levon ja rentoutumisen merkityksen voimavaralähtöisesti.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

s2

Oppilas perehtyy ajankohtaisiin terveysilmiöihin. Oppilas tutustuu terveysmarkkinointiin ja sen vaikuttamisen keinoihin. Oppilas tarkastelee kriittisesti tiedon luotettavuutta.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä painotetaan sosiaalista kestävyyttä, vastuullista kuluttamista sekä kestävää elämäntapaa.

Huomioidaan kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

s3

Oppilas perehtyy suomalasiin kansantauteihin ja muihin pitkäaikaissairauksiin nostaen esille terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja sekä mielenterveyden.

Oppilas tietää terveyspalveluiden asianmukaisen käytön.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällössä painottuvat eri yhteisöjen terveyskäsitykset ja niiden merkitys itselle.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä terveysmarkkinointi ja sen vaikuttamisen keinot terveyden näkökulmasta. Pohditaan kansalaistoimintaa.

L1-L7

 

 

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen, kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt.  Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksia ja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseään koskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tuki oppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilaan oppimisen arviointi terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaan sekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossa on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalan käsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Vihdin Kunta

 

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksessa:

  1. perehdytään opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
  2. tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
  3. edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.
  4. annetaan monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua.
  5. ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista.
  6. pohditaan ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.
  7. annetaan valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä.
  8. kannustetaan oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
  9. tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä
  10. tutustutaan uskontoilmiöön oppilaan omasta lähiympäristöstä, Vihdistä, käsin, laajentaen näkökulmaa koko Suomeen ja maailmalle.

Opetus

  • tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan
  • antaa oppilaille aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin
  • tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

 

Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa

  • perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä
  • syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.
  • tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen
  • tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä uskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa
  • käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet.
  • perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin
  • pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia.

Uskonnon opetus tarjoaa oppilaille voimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

·         Tutustutaan uskontoihin /uskontoon ilmiönä ja sen tutkimukseen tieteellisestä näkökulmasta.

·          Tarkastellaan uskonnon eri ulottuvuuksia.

·         Tutkitaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta toisiinsa.

·         Huomioidaan uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen.

L1: Ajattelun taidot
L2: uskonnon ja kulttuurin välinen suhde

L4:uskontojen ja katsomusten monilukutaito

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

11.   Tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutuksia kulttuuriin eri puolilla maailmaa.

12.   Tutustutaan luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, uskontokritiikkiin, uskonnottomuuteen  ja sekularisaatioon

 

L2 Kulttuurinen osaaminen

L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutustutaan eri uskontojen tapoihin, riitteihin ja symboleihin

·         Huomioidaan uskontojen ja katsomusten näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, kuten mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

L2: kulttuurinen osaaminen,

L4: monilukutaito

L5: tieto-ja viestintätekinen osaaminen

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

·         Tutustutaan uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.

·         Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

 

L1 Ajattelu;

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus ·         Tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. L1 Ajattelun taidot

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

 

T7 auttaa oppilasta pohtimaan opiskeltavan uskonnon maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

·         Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin, niiden levinneisyyteen ja keskeisiin opetuksiin, erityisesti luterilaiseen kirkkoon.

·         Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä, tulkintatapoja, Raamatun tieteellistä tutkimista.

·         Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja lähialueella sekä sen kulttuurivaikutuksiin.

·         Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.

·         Perehdytään kristinuskon ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Huomioidaan kristinuskon globaali ulottuvuus.

L2 Kulttuurinen osaaminen ,

L4 monilukutaito,

L5 TVT-osaaminen,

L7 osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan oman uskonnon tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutkitaan Raamatun kulttuurivaikutuksia.

·         Tutustutaan kristinuskon symboliikkaan, juhliin ja riitteihin.

·         Otetaan huomioon kristinuskon suhde politiikkaan.

L2 kulttuurinen osaaminen,

L4 monilukutaito,

L6 Työelämätaidot

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

 

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

·         Ohjataan eettisen ajattelun kehittymisessä.

·         Painotetaan etiikan peruskäsitteiden tuntemista ja ymmärtämistä.

·         Perehdytään kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen

·         Perehdytään eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen.

·         Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan.

L1 ajattelun taidot;

L2 kulttuurinen osaaminen

 

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

 * Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin

suomalaiseen yhteiskuntaan, työntekoon, talouteen, mediaan,

globaaliin vastuuseen, ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

 

 

*Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.

 

* Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L1 ajattelun taidot,

L2 kulttuurinen osaaminen

L3 Arjen taidot

L5, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6, Työelämätaidot

L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen

 

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen. Keskustelu on tärkeä osa opetusta.  Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.   Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito.  Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

ORTODOKSINEN USKONTO

Tulossa…

.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katso- muksellisia käsitteitä

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutki- muksen roolia katsomusten arvioinnissa

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. L1-6

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. L1-6

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi. L1-6

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

 

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

HISTORIA

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S3, S4*

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta S1-S3, S4* L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1-S3, S4*

 

L1-L7

 

* Sisältöalueista poiketaan S4-alueen kohdalla, josta ensimmäinen maailmansota käsitellään jo seitsemännellä vuosiluokalla. Loput S4-alueen sisällöt käsitellään kahdeksannella vuosiluokalla.

 

 

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S4–S6

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S4–S6

 

L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S4–S6

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S4–S6

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S4–S6

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S4–S6

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S4–S6

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S4–S6

 

L1-L7

 

 

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

 

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

 

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

 

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-8

 

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

 

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S1

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S1

 

L1, L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä S1  L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S1

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja

S1

 

L1, L4, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S1

 

L1, L2, L7

 

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S2-S4

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S2-S4

 

L1, L2, L4, L7
T3 ohjata oppilasta hahmottamaan oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta

S2

 

L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

S2-S3

 

 L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka tuntee yrittäjyyttä ja työelämää sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan

 S4

 

L1, L4, L7, L6
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S2- S3

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena

S2-S3

 

L1, L4, L7
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

S4

 

L2, L4, L6, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S2-S4

 

L1, L2, L7

 

 

Yhteiskuntaopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista.

 

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.  

 

S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.  

S4 Taloudellinen toiminta: Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta.  Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

 

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Musiikki on pakollinen oppiaine yläkoulussa vain 7. luokalla, jonka jälkeen 8. ja 9. luokalla musiikin voi valita valinnaiseksi aineeksi. Valinnaisilla kursseilla syvennetään 7. luokalla opeteltuja tietoja ja taitoja.

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

 

S1-S4 Oppilaan odotetaan hallitsevan yleiset ryhmässä toimimisen periaatteet.

Oppilaalta odotetaan aktiivisuutta sekä musisoidessa että opetuksen suunnittelussa.

Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa.

L2, L7
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen
T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä

S1-S4

Ohjataan oppilasta havainnoimaan omassa äänessä tapahtuvia muutoksia (äänenmurros).

 

Kannustetaan ylläpitämään laulutaitoa ja osallistumaan yhteislauluun. Valinnaisen kursseilla kannustetaan laulamaan myös yksin musisoivan ryhmän jäsenenä.

 

Vaalitaan myös suomalaista lauluperinnettä.

 

Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan mikrofonikäytön tekniikkaan.

 

Valinnaisen kursseilla mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan moniäänisyyttä.

L2
T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin

S1-S4

Vahvistetaan oppilaan yhteismusisointi-

taitoja. Yhteis- musisoinnin ohessa käydään läpi teoria-aiheita (esim. käsitteet, musiikkitermit, rytmi, melodia, harmonia, muoto ja sointiväri).

 

Harjoitellaan musisoinnin ohessa esiintymistaitoja.

 

Valinnaisen kursseilla valmistetaan musiikkiesitys, joka esitetään mahdollisuuksien mukaan yleisölle.

L2
T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun

S1-S4

Vahvistetaan oppilaan taitoa kokea musiikin syke sekä eläytyä musiikkiin.

L2
T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan

S1-S4

Ohjataan oppilasta monipuolisen ohjelmiston aktiiviseen kuunteluun, jolla havainnollistetaan musiikillisia elementtejä.

 

Rohkaistaan oppilasta kuvailemaan musiikin herättämistä mielikuvista ja tunteista.

 

Valinnaisilla kursseilla kiinnitetään huomiota erilaisiin tulkintoihin.

L2
T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn

S1-S4

 

L1, L2, L6
T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia S1-S4 L1, L2, L5
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa.

S1-S4

Perehdytään suomalaisuuteen ja muihin musiikkikulttuu-reihin sekä historiallisiin tyylisuuntiin.

L2, L4
T9 rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäen musiikin käsitteitä ja terminologiaa

S1-S4

 

L4
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa
T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin

S1-S4

Tuetaan ja kannustetaan oppilasta oman musiikkisuhteen rakentamisessa ja laajentamisessa.

 

Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että jokaisella on  oma, erilainen musiikkimaku.

L3, L4
T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

S1-S4

Ohjataan oppilasta käyttämään soittimia ja laitteita turvallisesti ja asiallisesti sekä toimimaan vastuullisesti musisointitilan-teissa.

 

Ohjataan oppilasta huolehtimaan kuulostaan ja kiinnitetään huomiota musiikkiluokan melutasoon.

L3
Oppimaan oppiminen musiikissa
T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin.

S1-S4

 

L1

 

Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus, joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 7-9

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Työtapoja, opetusvälineitä ja soittimistoa sekä ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut tehdään oppilaita kuullen. Ratkaisuilla luodaan musiikin oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekä vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa,

työskentelytaitoja ja oma-aloitteisuutta. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota musiikkikulttuurin ja musiikin opetuksen mahdollisten sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen.

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 7-9

Musiikin opetuksessa oppilas tarvitsee realistista ja samalla kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta myös perusopetuksen 7–9 vuosiluokilla. Ohjaava palaute auttaa oppilasta hahmottamaan yhä paremmin soivaa musiikillista toteutusta, musiikillista ilmaisua ja musiikin merkityksiä. Palautetta oppilas tarvitsee erityisesti, kun hän toteuttaa luovaan tuottamiseen ja musiikkiteknologiaan liittyviä kokonaisuuksia.

Musiikin päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona musiikin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut musiikin yhteisenä opetettavan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso musiikin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Musiikissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KUVATAIDE

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä S1, S2, S3

L1, L3, L4, L5

 

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään S1, S2, S3

L2, L4, L5, L6

 

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5
Kuvallinen tuottaminen
T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan.

S1, S2, S3

Valmistetaan monipuolisesti kaksi -ja

kolmiulotteisia sekä digitaalisia töitä.

L2, L3, L5, L6

 

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä. Tavoitteena projektiluonteinen oppiminen, jossa korostuu oman ajanhallinnan suunnittelu. S1, S2, S3

L1, L2, L3, L5

 

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan S1, S2, S3

L1, L2, L4, L7

 

Visuaalisen kulttuurin tulkinta
T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä. Kuvataiteen käsitteistön syventäminen S1, S2, S3

L1, L4, L5, L6

 

 T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista. Tavoitteena kriittisen ajattelun kehittyminen. S1, S2, S3

L2, L3, L6, L7

 

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen
T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin S1, S2, S3

L3, L4, L6, L7

 

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla S1, S2, S3

L1, L2, L4, L7

 

Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia.

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Opetuksessa painotetaan modernismin aikakautta sekä nykytaidetta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista.  Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Harjoitellaan kuva-analyysin tekemistä.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Opetustilanteissa harjoitellaan myös epäonnistumisen kohtaamista ja sen käsittelyä rakentavasti. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Oppilasta ohjataan portfoliotyöskentelyyn. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 7-9 tuetaan tutkivaa ja ilmiökeskeistä työskentelyä taiteen traditioita ja aikalaistaiteen toimintatapoja hyödyntämällä. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia verkko- ja mediaympäristöjen monipuoliselle käytölle, taiteidenvälisille ja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle, korostaen ajankohtaisia aiheita.

Ohjaus, tuki ja eriyttäminen kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.  Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia. Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on vahvistaa oppilaan osaamista kuvataiteessa perusopetuksen jälkeisiin opintoihin valmistavasta näkökulmasta.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen sekä pitkäjänteisten työtapojen kehittymistä.  Arvioinnissa korostetaan oppilaan oman itsearvioinnin merkitystä.  Oppilaita ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. (Oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.)

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kuvataiteen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kuvataiteen oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kuvataiteen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Kuvataiteessa oppilaan osaaminen kehittyy kaikissa opetuksen tavoitteissa kuvatuilla taideoppimisen ulottuvuuksilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

KÄSITYÖ

Käsityön tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä