Vihdin historia

Perustietoja Vihdin historiasta nopeasti!

Alueen maaperä on mannerjään ja Itämeren eri vaiheiden muovaama. Maaston hallitseva piirre on mäkimaisema. Ensimmäiset ihmiset saapuivat tälle Hämeen sydänalueiden ja Uudenmaan rannikkoseutujen väliselle metsävyöhykkeelle noin 9 000 vuotta sitten.

Nykyisen Vihdin alue jäi usean tuhannen vuoden ajaksi erämaaksi, jonne vain satunnaiset metsästäjät eksyivät. Merkkejä esihistoriallisen ajan pysyvästä asutuksesta ei ole tähän mennessä alueelta onnistuttu löytämään.

Vihti –nimi on yhä vailla varmaa selitystä. Nimen on arveltu olevan skandinaavisperäinen ( Vight – vigja – weihs = pyhä ) tai juontuvan suoraan suomalaisesta sanasta "vihti" = vyyhti. Uusimman selityksen mukaan kyseessä on muinaisgermaaninen johdannainen, mikä merkitsi noituutta, noitaa tai tietäjää ( = witch ).

Vanhin säilynyt kirjallinen maininta Vihdistä on vuodelta 1433 peräisin oleva kirje, jossa mainitaan Vihti Lohjan kappeliseurakuntana. Vihdin seurakunta itsenäistyi 1400-1500 –lukujen vaihteessa. Samoihin aikoihin rakennettiin Pyhän Birgitan harmaakivikirkko.

Vuotta 1507 pidetään seurakunnan perustamisvuotena, koska tällöin kirjallisen lähteen mukaan Vihdin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra Mårthen asetettiin virkaansa.

Kun uusi kirkko rakennettiin 1772, seurakunta myi P. Birgitan kirkon tarpeettomana osa osalta vuonna 1801 huutokaupalla. Huutokauppasumma oli 6 riikintaalaria ja 32 killinkiä.

Vihdin asutus keskittyi keskiajan lopulla ja 1500-luvulla vesien äärelle. Ensimmäiset verosta vapaat aatelistilat eli säterit mainitaan tältä ajalta: Kourla, Suontaan Skoo (myöh. Hovi), Olkkala, Kirvelä, Lahnus, Irjala, Kotkaniemi, Tervalampi, Härkälä ja Salmi.

Pääosa Vihdin 44 rusthollista perustettiin 1600-luvulla ruotujakolaitoksen järjestämisen yhteydessä. Torppia oli Vihdissä 1700-luvun lopulla noin 150, 1900-luvun alussa 420.

Vuonna 1749 väkiluku oli 1403 henkeä, vuonna 1850 määrä oli 5376 ja vuonna 1950 11 003.

Vihdin luoteisosassa sijainnut Pyhäjärven kappeli eli nykyinen Karkkila erotettiin omaksi seurakunnakseen pyhäjärveläisten toivomuksesta vuonna 1861.

Kunnallishallintoon siirryttiin Vihdissä vuonna 1867, ensimmäinen kunnanvaltuusto perustettiin 1909. Kunnantalo rakennettiin 1911.

Kansallinen herääminen 1800-luvun alussa toi Vihtiinkin kansanvalistusharrastuksen, minkä seurauksena perustettiin Vihdin pitäjänkirjasto 1851. Kunnan ensimmäinen kansakoulu poikia varten valmistui 1873 Ojakkalaan, ja seuraavana vuonna tyttökoulu kirkonkylään.

Suuri muutos Vihdin maataloudessa alkoi heinäkuussa 1918, kun hyväksyttiin laki torppien vuokra-alueiden lunastamisesta. Muutos jatkui 1940-50 –luvuilla, jolloin karjalaisen maanviljelijäväestön asuttaminen tapahtui. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi.

Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17.5.1965.

Haluatko tietää lisää?

Vihti -tietoutta tarjoavat

• A.J. Hipping: Vichtis Socken, 1845, suomennos 1965
• Kaarle Soikkeli: Vihti I-II, painettu 1929 ja 1932
• Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, painettu 1990
• Johanna Forsius-Nummela: Vihdin maisemahistoriallinen selvitys, raportti 3.3.1994, moniste
• Seppo Aalto - Kimmo Rentola, Karkkilan historia, painettu 1992
• Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965, painettu 1996 ja 1997