Vihdin kylät
Vihti koostuu monista elinvoimaisista kylistä, joilla on kaikilla omat erityispiirteensä ja oma historiansa.
Kylätoimikunnat ja yhdistykset
Olkkala-Herrakunta
Olkkalan seutu kuului aikaisemmin Olkkalan kartanoon, joka muodosti 1900-luvun alussa yhdessä siihen kuuluneen Kourlan kartanon kanssa suuren maatalouden ja teollisuuden keskuksen. Olkkalaan johti aikanaan jopa oma kapearaiteinen rautatie Hanko-Hyvinkään radalta. Maanluovutukset ja kartanon pilkkominen ovat muuttaneet kylää suuresti aikojen saatossa. Kartanon ”sydänmaat” ovat nykyisin kylällä sijaitsevan Maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) tutkimusaseman käytössä. Yksityisomistuksessa olevaa kartanoa on entisöity pieteetillä. Kylän elämää tulee muuttamaan kyläkoulun toiminnan siirtyminen kirkonkylään.
Herrakunnan seudulla oli aikanaan useita säterikartanoita, joiden maat on aikojen kuluessa lohkottu. Alueella on edelleen aktiivista maataloutta ja monien luomutilojen vuoksi Herrakunnan kumpuilevia peltoja nimitetään leikkisästi luomulaaksoksi. Kylän toiminnan keskus on monitoimitalo.
Ojakkala
Ojakkalan alue koostuu varsinaisesti monesta vanhasta maarekisterikylästä, joiden alueella on ollut useita suuria tiloja. Yksi tällainen on edelleen Enäjärven rannalla sijaitseva Kotkaniemen kartano, joka on Kemira GrowHow:n koetila. Ojakkala on Nummelan ja Otalammen tapaan rautatien vaikutuksesta kasvanut taajama, joka tänä päivänä on kasvanut harjun reunaa pitkin kiinni Nummelaan. Kylän historiaan mahtuu monenlaista toimintaa, kuten esimerkiksi lasiteollisuutta. Tästä Vihdin kolmanneksi suurimmasta taajamasta löytyy omiakin lähipalveluja. Ojakkalassa järjestetään kesäisin kesäjuhlat ja markkinat, joita suunnitellaan laajennettavan messuiksi. Aktiivisesti Ojakkalassa toimivat esimerkiksi urheiluseura Visa, avantouintia harrastavat Jäähileet ja Martat. Kokoontumispaikkoina Ojakkalassa toimivat Urheilutalo, entinen Vihdin suojeluskuntatalo ja työväentalo. Ojakkalassa on myös mahdollisuus harrastaa laskettelua ja golfia.
Otalammen seutu
Otalampi on Vihdin neljäs taajama, joka on Nummelan ja Ojakkalan tapaan syntynyt rautatien vaikutuksesta. Idyllisen taajaman keskeisimmät osat ovat vuosisadan vaihteesta. Suurin osa taajamasta on rakennettu Härkälän kartanosta lohkotuille maille, mutta Otalammen seutuun kuuluu myös muita kyliä, kuten Salmijärven rannalla sijaitsevat Ruskela, Ollila ja Salmi sekä toisessa suunnassa sijaitseva Siippoo. Aluetta hallitsivat vielä vajaat sata vuotta sitten muun Vihdin tapaan suurtilat, joiden erinäisten lohkomisten seurauksena maanomistus on vuosien saatossa jakautunut. Silti alueella on vielä suuriakin tiluksia, kuten Orion Oyj:n omistama Tuohilammen tila, jossa toimii yhtiön kurssikeskus. Otalammen seutu ja siellä sijaitsevat Salmin ja Etelälahden ulkoilualueet ovat pohjoinen portti Nuuksion kansallispuistoon. Otalammen rannalla sijaitsee laajasti vihtiläisten suosiossa oleva uimaranta, jossa uinti jatkuu talvella avantouinnin merkeissä. Alueella toimii kauppa ja koulutarjontakin on laajenemassa kaikki peruskoulun luokat käsittävän koulun toteutuessa lähitulevaisuudessa. Kylätoiminta on Otalammella aktiivista, mistä osoituksena on esimerkiksi oman kylälehden julkaiseminen.
Oinasjoki
Oinasjoen alue sijaitsee Kirkonkylän ja Nummelan välissä. Alueen historiaa ovat Hiidenveden rannalla sijaitsevat vanhat tilat Oravala, Hynnälä, Veikkola ja Kaukoila sekä näiden takana Lankilan kylän entiset takamaat. Aikaisemman rannan varakkaiden tilojen ja sisämaan torppien välisen sosiaalisen raja-aidan sijaan on tullut alueen samalla tavalla kahtia jakava Porin valtatie. Kylällä toimii edelleen oma pieni kyläkoulu. Kylän alueella toimii myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä.
Pääkaupunkiseudun tuntumassa sijaitseva kansallispuisto tunnetaan Nuuksion kansallispuistona espoolaisen kylän mukaan, vaikka suurin osa siitä sijaitsee Tervalammen kylässä Vihdissä. Tervalammen menneisyyteen ja nykyisyyteen kuuluu tärkeänä osana Tervalammen kartano, jossa toimii nykyään Helsingin kaupungin kuntoutuskeskus. Kartanossa on viime vuosina järjestetty kyläläisten ja kartanon väen yhteiset kesäiset Elomarkkinat. Kylän keskeisiä paikkoja ovat myös koulu ja seurojentalo Sampola.
Kirkonkylä on Vihdin vanha idyllinen keskus. Kirkonkylä toimi kunnan hallinnollisena keskuksena vuoteen 2004 asti, jolloin kunnanvirasto siirtyi Nummelaan. Seurakunnan hallinto sijaitsee kirkonkylässä. Kirkonkylä koostuu useasta vanhasta maarekisterikylästä. Tänä päivänä kirkonkylä kasvaa koko kunnan tavoin ja uudet asuinalueet leviävät etelään kohti Nummelaa. Kirkonkylän keskus on ikivanha kylänraitti ja sen vieressä mäellä kohoava kirkko. Vanhankirkonniemessä sijaitsevat Pyhän Birgitan kirkon rauniot ja kesäisin ahkerassa käytössä oleva kesäteatteri. Kirkonkylässä toimii aktiivinen kylätoimikunta, joka esimerkiksi järjestää juhlia juhannuksena ja uutena vuonna. Kirkkojärven rannassa on tanssilava ja lapsille on kehitetty toimintaa perustamalla Taidetalo Siirilä aikaisemmin apteekkina, pankkina ja kirjastona toimineeseen rakennukseen vanhan kylänraitin varrelle.
Huhmari
Huhmarin kylän alue Vihdin eteläosassa on muotoutunut postitoimipaikan pohjalta. Alue käsittää lähinnä Palajärven kylän sekä Härköilän, Ridalin ja Torholan kylien eteläosat. Huhmarin kylätoimikunta on ottanut kylänsä tunnuslauseeksi ”Vihdin portti”, mikä kuvaa hyvin moottoritien halkomaa kylää. Tiet Helsingin suunnasta Vihtiin ovat kulkeneet aina Palajärven kautta, ensin vanha kylän läpi kulkeva tienlinja, 1930-luvulta nykyinen Vanha Turuntie ja 1960-luvulta moottoritie. Kylä on sijaintinsa vuoksi vahvaa kasvualuetta, mutta siellä on säilynyt myös piirteitä vanhasta maaseutuperinteestä, kuten Pohjatalon komea pihapiiri. Kylän keskus on koulu, joka sijaitsi aikaisemmin Palajärven kylätien varressa, mutta on nykyään tuliterässä rakennuksessa valtatie 2:n tuntumassa. Keskeisiä kiinnekohtia kyläläisten elämässä ovat pitkään olleet urheiluseura Huhmarin Haka ja maineikas musiikkiyhdistys Palmu. Kylällä on uuden koulun vieressä sijaitseva urheilukenttä, luistelukenttä vanhan koulun vieressä ja uimaranta saunoineen Palajärven rannalla.
Jokikunta
Jokikunta on kumpuilevien maanviljelysmaiden ja vanhojen suurten maatilojen aluetta Vihdin luoteiskulmassa. Alueen läpi virtaa aikanaan vilkkaana kulkuväylänä toiminut Vanjoki. Erikoisuus kylällä on vanha hyppyrimäki ja uusin tulokas kylän kauniita maisemia laajemminkin markkinoiva golfkenttä kaikkine oheistoimintoineen. Golfkentän keskellä mäen päällä seisoo vanha seurojentalo, jota käytetään esimerkiksi juhlissa. Tärkeä keskus kylälle on oma koulu, jossa toimii myös esikoulu ja päiväkoti. Kylällä voi harrastaa monenlaista toimintaa kudontapiiristä monipuoliseen liikuntaan, jota ylläpitää urheiluseura Jokikunnan Urheilijat. Luonnonystäviä varten jokikuntalaiset ovat rakentaneet lintutornin kylän rajalla sijaitsevan Vanjärven rannalle. Nelijalkaisten jokikuntalaisten elämää parantaa kylällä sijaitseva eläinklinikka.
Moksi
Moksin alue Pohjois-Vihdissä oli alun perin muutaman maarekisterikylän, erityisesti Kourlan, takamaata. Alueen keskus on kaunis Moksjärvi, jonka rannalta löytyvät huikaisevia maisemia tarjoava Konia-vuoren luonnonsuojelualue sekä Vihdin seurakunnan leirikeskus Riuttaranta ja Vihdin kunnan leirikeskus Vihdin Pirtti, joka on myös kyläläisten keskeinen kokoontumispaikka. Rakennus oli kylän koulu ennen leirikeskukseksi muuttamista. Kylätoimintaa on viime aikoina vilkastuttanut keinojen etsiminen Vihdin Pirtin säilyttämiseksi yleisessä käytössä, koska kunnalla on suunnitelmia luopua siitä.
Nummela
Nummela on Vihdin nopeasti kasvava taloudellinen ja hallinnollinen keskus, jonka ilme on muuttunut suuresti viime vuosina uusien asuntojen ja kaupallisten palveluiden rakentamisen myötä. Nummela ei ole alunperin varsinainen Vihdin kylä, vaan rautatien rakentamisen myötä 1800-luvun lopulta alkaen usean maarekisterikylän, erityisesti Härköilän, alueelle kasvanut taajama. Varsinainen kasvu alkoi vasta 1960-luvulla teollistamispolitiikan ja moottoritieyhteyden myötä. Nimensä taajama sai rautatieaseman nimestä, joka puolestaan oli saanut omansa viereiseltä kestikievarilta. Nummela on kasvanut käytännössä kiinni Ojakkalaan laajentuessaan pohjoiseen, mutta tulevaisuuden kasvusuunnaksi on valittu etelä. Hieman keskustasta syrjässä harjun toisella puolella, Hiidenveden rannalla, sijaitsee Hiidenrannan taajamanosa. Hiidenveden huikeissa rantamaisemissa on toiminut kaksi perinteikästä virkistyskotia, Päivölä ja Luontola, joiden ympärillä on edelleen toimintaa. Nummela tarjoaa pikkukaupunkimaisen ilmapiirin ja lukuisia harrastusmahdollisuuksia, joista ehkä omaleimaisin on keskustan tuntumassa sijaitseva purjelentoon keskittynyt lentokenttä. Nummelassa toimii myös useita aktiivisia urheiluseuroja, kuten uinnista tunnettu Nummelan Kisaajat. Uusille vihtiläisille, joista monet muuttavat juuri Nummelaan, onkin mahdollisuuksia löytää oma mielenkiinnon kohteensa Vihdin monipuolisesta tarjonnasta. Tämä on tärkeää, jotta uudetkin asukkaat voivat kotiutua paikkakunnalle ja tuntea itsensä vihtiläisiksi.
Vihdin itäosissa sijaitsevaa Selin kylän raittia hallitsevat vierivieressä sijaitsevat vanhojen kantatilojen tilakeskukset. Nykyisin kylällä on myös jonkin verran yritystoimintaa ja mm. kirpputori. Tärkeä keskus kylän elämässä on kylätoimikunnan hoidossa oleva satavuotias monitoimitalo, joka on siirtymässä kunnalta kylätoimikunnan omistuksen. Tämä entinen koulu on jokapäiväisessä käytössä ja käyttäjiä tulee myös ympäristöstä. Talossa toimivat niin seurakunnan kerhot, 4H-kerho, atk-kerho, lasten- ja nuorten liikuntakerhot kuin kansalaisopiston kudontapiirikin. Torstaisin siellä järjestetään torstaitupa, jossa kyläläisillä on mahdollisuus ruokailuun. Yksi kylän perinteistä on ollut isänpäivän lounas. Toinen kylän vanhoista kokoontumispaikoista, Nuorisoseuran talo, on kesäkäytössä.
Vihtijärven kylän historiaan on perustamisestaan 1800-luvun alusta alkaen keskeisesti kuulunut Hiiskulan kartano, joka ennen torpparivapautusta käsitti koko kylän Yli- ja Ali-Vanhakylän tiloja lukuun ottamatta. Hiiskulan kartano on edelleen kylän suurin maanomistaja. Vihtijärvi on sijaintinsa vuoksi hieman syrjässä muusta kunnasta, joten sieltä on pitkään kuljettu asioilla naapuripitäjissä. Vihtijärvellä kylän keskus on mäki, jolla sijaitsevat oma hautausmaa ja kappeli, koulu, päiväkoti, juhliin vuokrattava Yli-Seppä sekä vapaapalokunnan talo Nummitupa. Nummituvalla järjestetään monenlaisia juhlia ja sitä voi vuokrata omiinkin juhliin. Vihtijärvi on aktiivinen kylä, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Esimerkkeinä voi mainita VPK:n toiminnan, urheiluseura Uhkan, kylän yhteiset juhlat kesällä ja adventtina sekä toukokuussa ilmestyvän kylälehden. Yksi kyläläisten suuri hanke on heinäkuussa 2006 ilmestynyt kyläkirja. Vihtijärven Kyläyhdistys ry on ottanut kylän sijainnin vuoksi kylälle tunnuksen "Vihdin kruunu". Uusin suuri yhteinen ponnistus on kyläkoulun peruskorjaus. Vihtijärven kylä on valittu vuoden kyläksi vuonna 2010.
Vesikansa
Vesikansan alue koostuu Hiidenveden etelärannan maarekisterikylistä, joten Hiidenvesi jylhine rantakallioineen on leimansa antavaa Vesikansan maisemille. Idässä alue rajoittuu kohti Vesikansaa leviävään Hiidenrannan asuinalueeseen, mutta silti alueella on edelleen perinteistä maaseudun tunnelmaa. Kylän entinen koulu on toiminut jo pitkään yksityisenä kotina ja ateljeena, joten kyläläisten kokoontumispaikkana toimii Maamiesseuran talo. Vesikansan aktiivinen Martta-yhdistys kuuluu Suomen vanhimpiin.
Haimoo
Haimoon alue Koillis-Vihdissä on entistä Vanhalan kylän takamaata. Alueen maita erotettiin jo varhain itsenäisiksi tiloiksi, joita on edelleen aikojen saatossa pilkottu. Alueen läpi virtaa Vihtijoki, jonka rannoilla on harjoitettu monenlaista vesivoimaa hyödyntävää teollista toimintaa. Kylän keskus on koulu, joka täytti juuri sata vuotta. Koulun lähistölle on viime vuosina noussut suuri joukko uusia omakotitaloja. Kylän toiminta keskittyy koulun lisäksi urheilukentän ympäristöön, jossa on mahdollisuus harrastaa monenlaista liikuntaa kuntosalista ja kenttälajeista talviseen luisteluun. Urheiluseura Haimoon Kisa järjestää aktiivista ja monipuolista lasten liikuntaa ja myös Martat toimivat aktiivisesti. Kylätoimikunta on järjestänyt vuosittain oman kesäjuhlan.
Irjala-Pääkslahti
Hiidenveden pohjoisrannalla sijaitseva alue koostui 1900-luvun alussa suurtiloista, kuten monet muutkin Vihdin seudut. Irjalan kartanon ja Koikkalan tilan lisäksi aluetta hallitsi kunnan omistama Pääkslahden vanhainkoti maatiloineen. Kunnan nykyisinkin omistamissa Pääkslahden metsissä on ulkoilureittejä sekä Hiidenveden rannalla Varikkaan ja Rämäkän uimarannat. Alue liittyy monessa asiassa toiminnallisesti kirkonkylään.
Vanjärvi
Vanjärven alue Jokikunnan vieressä kuului vielä 1900-luvun alussa suureen Vanjärven kartanoon, joka oli tuolloin yksi Suomen rikkaimman miehen Hjalmar Linderin sivutiloista. Torpparivapautuksen jälkeen kylän tilojen määrä kasvoi, mutta vielä suurempi muutos tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Kartanon silloisten omistussuhteiden vuoksi sen maat lohkottiin kokonaisuudessaan karjalaisten siirtolaistiloiksi, jolloin alueelle syntyi yli 70 tilan karjalaiskylä. Kylä rajoittuu samannimiseen järven, joka on tunnettu lintujärvi. Kylällä on oma koulu ja päiväkoti sekä aktiivisessa käytössä oleva seurojentalo. Kesäisin siellä järjestetään kesäjuhlat ja talvisin pikkujoulut. Kylällä on mahdollisuus käyttää monenlaisia liikuntapaikkoja tenniskentästä ja pururadasta alkaen.