Kaavoituksen ja maankäytön sanastoa ja -käsitteitä

Tätä sivua on päivitetty 11.1.2012
Sivua täydennetään jatkuvasti.

Tälle sivulle on koottu kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja maankäytön sanastoa aakkosjärjestykseen. Sanan tai termin jälkeen on mahdollisesti linkki tai viittaus niihin lain ja asetuksen pykäliin mihin kyseinen termi viittaa. Lisäksi on annettu linkkejä muuhun asiaa esittelevään aineistoon. Vihdin kunta ei vastaa ulkopuolisten linkkien sisällön oikeellisuudesta.  Kun selityksissä on havaittavissa mielipiteitä niistä vastaa yksin sivun laatija Matti Hult, (matti.hult at vihti.fi) ei Vihdin kunta.

MRL= Maankäyttö- ja rakennuslaki
MRA= Maankäyttö- ja rakennusasetus
KL= Kuntalaki 
Kiinteistönmuodostuslaki

kv = kunnanvaltuusto
kh = kunnanhallitus
Ympa = Vihdin kunnan ympäristölautakunta
YM = ympäristöministeriö
ELY = alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (aikaisemmin alueellinen ympäristökeskus)
LV = liikennevirasto
UL = Uudenmaan Liitto

A
Ajantasa-asemakaava MRA 29 §
Ajantasa-asemakaava on karttayhdistelmä lainvoiman saaneista asemakaavoista kunnassa, johon voi tutustua kunnanviraston kaavoitusyksikössä.

Aluehallintovirasto (AVI)
Aluehallintovirastot hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. Osa palveluista siirtyi samaan aikaan perustettuihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla.

Aloite KL 28 §
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Asemakaavoitusta koskevat aloitteet osoitetaan Vihdissä suoraan kaavoitusyksikölle. Aloite voi olla vapaamuotoinen. Tärkeää on, että siitä selviävät aloitteen tekijän yhteystiedot, jotta hänelle voidaan ilmoittaa toimenpiteistä, joihin aloitteen johdosta ryhdytään tai on ryhdytty. Jos kyseessä on hakemus kaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi se voidaan tehdä kaaaavoituksen internet -sivuston lomakkeet -sivulta löytyvällä asemakaavan muutoshakemus -lomakkeella joka toimitetaan kunnanhallitukselle.

Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MRL 18 §
Tämä valtion viranomainen mm. edistää ja ohjaa kunnan alueiden suunnittelun ja rakentamistoimen järjestämistä.
Sen on valvottava mm. sitä, että kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Vihdin kaava-asioita hoitaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY).

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä MRL 4 §
Alueiden käytön järjestämiseksi on Suomeen luotu hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon ottaen laaditaan maakuntakaavoja (maakuntien liitot), kuntien yhteisiä yleiskaavoja, kunnan yleis- ja osayleiskaavoja sekä kunnan asemakaavoja. Maanomistaja voi, edellytysten täyttyessä, laatia / laadituttaa ranta-alueelleen ranta-asemakaavan.

Aluetehokkuus 
Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.

Arkkitehtuuri
Tarkoittaa laajasti ottaen rakennustaidetta, ja se ulottuu rakennusten pienien detaljien suunnittelusta aina kaupunkien ja maisematilojen suunnitteluun.

Asemakaava MRL 50-61 §, Asemakaavoitus 
Asemakaava on maankäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittu suunnitelma. Asemakaavan perusratkaisun tulee noudattaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan maankäytön periaatteita, jos sellainen asemakaavoittettavalle alueelle on hyväksytty. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään ja otettava myös huomioon maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asemakaavan oikeusvaikutus on vahva, sitä on noudatettava. Muutoin kuin kaavojen laatimista ja kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta maakuntakaava tai yleiskaava eivät ole voimassa asemakaavan alueella.

Asemakaavassa määritellään alueiden käyttö kuten esim. rakennuskorttelit, katualueet, liikennealueet, virkistysalueet, erityisalueet ja vesialueet. Asemakaavasta ilmenee mitä ja kuinka paljon kunkin käyttötarkoituksen alueelle saa rakentaa. Lisäksi kaavaan voidaan sisällyttää muita yksityiskohtaisempia määräyksiä mm. rakentamistavasta. Asemakaava-asiakirjoihin kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus ja kaavaan voi liittyä havainnollistavaa materiaalia ja rakennustapaohjeita.

Asemakaavat laatii Vihdissä tekninen ja ympäristökeskuksen kaavoitusyksikkö. Asemakaavat voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai muita kuin vaikutuksiltaan merkittäviä. Merkittävät kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto, muut kuin merkittävät kaavat voi hyväksyä myös ympäristölautakunta (hyväksyminen delegoitu). Kaavan vuorovaikutusprosessin käymisessä ja kaavaehdotuksen nähtävilläpidon ajoissa voi olla eroja näiden eri merkittävyyden omaavien kaavojen osalta.

Asemakaavan toteuttamista ja toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvonta.

Asemakaavaehdotus MRL 65 §
Asemakaavan valmisteluaineiston pohjalta valmistellaan asemakaavaehdotus, josta pyydetään lausunnot kunnan viranomaisilta ja muilta viranomaisilta, joiden toimialaan kaava saattaa vaikuttaa. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 14 tai 30 päiväksi. Kaavaehdotuksesta voi antaa muistutuksen ehdotuksen nähtävillä olon aikana.

Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 §
Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen vanhentuneen asemakaavan alueelle, joka merkittävältä osaltaan on edelleen toteutumatta ei saa myöntää rakennuslupaa uuden rakennuksen rakentamiseen MRL 60 §:ssä mainituissa tapauksissa. Kun ympäristölautakunta päättää, että jokin kaava ei ole ajanmukainen astuu tuolla päätöksellä voimaan alueelle MRL 53.1 §:n tarkoittama rakennuskielto. MRL:n mukaan kaavan ajanmukaisuus on katkolla ensimmäisen kerran v. 2013.
 
Asemakaavan hyväksyminen
Kunnanvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat, muut kuin merkittävät asemakaavat voi kv:n delegoinnin perusteella Vihdissä hyväksyä ympäristölautakunta. Vihdissä kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa kerrotaan mikä luottamushenkilöelin kaavan hyväksyy ja jos kaava poikkeuksellisesti tulee vireille ohi kaavoitusohjelman, päättää kunnanvaltuusto kaavaan ryhdyttäessä kuka kaavan hyväksyy.

Asemakaavan lainvoimaisuus (ja voimaantulo) MRA 93 §
Asemakaava astuu voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kuulutettu.
Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto (MRL 53.3 §) ja toimenpiderajoitus maisemaa muuttavan toimenpiteen suorittamiseksi (MRL 128 §). Jos kaavan hyväksymisestä on valitettu, voidaan asemakaava kuitenkin määrätä astumaan voimaan muilta kuin siltä alueelta, johon valituksen katsotaan kohdistuvan.

Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 §
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään ja otettava myös huomioon maakuntakaava sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Asemakaavan tulkinta
Mikäli asemakaava ei jostain syystä ole yksiselitteinen kaavamerkintöjen osalta rakentamisen kannalta, tulkitsee kaavaa rakennustarkastaja.

Asemakaavan valmisteluaineisto
Kaavan suunnittelu alkaa valmisteluaineiston laatimisella (kaavapiirroksia, maankäyttökaavioita, selostuksia, havainnekuvia, perspektiivikuvia yms.). Valmisteluaineiston pohjalta käydään kaavan vuorovaikutusprosessi osallisten kanssa. Valmisteluaineistosta pyydetään ja saadaan mielipiteitä ja tarvittaessa myös lausuntoja. Kaavan merkityksellisyys vaikuttaa vuorovaikutusprosessin käymisen laajuuteen. Se voi olla vähämerkityksisessä kaavassa varsin suppea vain maanomistajiin ja naapureihin keskittyvä mutta merkittävissä ja suurta osallisjoukkoa koskettavissa kaavoissa vuorovaikutusprosessi käydään laajana ja valmisteluaineisto asetetaan, mielipiteiden saamiseksi, julkisesti nähtäville ja yleensä pidetään myös yleisötilaisuuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan millainen kunkin kaavan kaavaprosessi tulee olemaan. OAS:aa voidaan ja sitä tuleekin päivittää kaavaprosessi aikana jos siihen ilmenee tarvetta.

Asemakaavaselostus
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että asemakaavaan sisällytetään selostusosa, joka sisältää asemakaavaehdotuksen perustelut ja kertoo kaavoituksen perustaksi tehdyistä selvityksistä sekä valitun kaavaratkaisun vaikutuksista.

Asemakaavoituksen aloitussopimus
Jos kunta tai maanomistaja kaavailee yksityisen maan asemakaavoittamista tehdään maanomistajan kanssa ennen kaavoitukseen ryhtymistä asemakaavoituksen aloitussopimus. Sopimuksessa ei voida sopia tulevan kaavan sisältökysymyksistä. Kun sitten asemakaavaehdotus on valmistunut tekevät  maanomistaja ja kunta maankäyttösopimuksen, jossa mm. sovitaan kaavoituksen kustannusten perimisestä ja/tai yhdyskuntarakentamisen kustannusten jaosta.

Asemakaavoitushakemus, muutoksen hakeminen asemakaavaan
Maanomistaja voi hakea asemakaavoittamattoman alueen asemakaavoitusta tai asemakaavoitetun alueen kaavan muuttamista kunnanhallitukselta. Asemakaavoitusta tai asemakaavamuutosta voidaan hakea mm. sitä varten laaditulla hakemuslomakkeella. Hakija sitoutuu laatimisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen MRL 59 §. 

Asemakaavoitusprosessi
Kaavoituksen lainmukainen eteneminen, katso prosessista täältä.
Katso myös kaavoitusprosessi kohtaa jäljempänä.

Asemapiirros
Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakennusluvan pääpiirustus ja poikkeamislupahakemuksen / suunnittelutarveratkaisuhakemuksen liitepiirros. Asemapiirroksessa kuvataan rakennuspaikka sekä sen lähiympäristö ennen ja jälkeen suunniteltua rakentamista. Asemapiirroksen määräykset on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK A2).  Katso myös helposti sekaannusta aiheuttavat käsitteet -sivua.

Asukasyhdistys
Kunnan asukkaat ovat perustaneet asukas- tai kyläyhdistyksiä asuinalueensa toiminnan koordinoimiseksi ja mm. ottaakseen kantaa asuinalueensa tulevaisuuteen. Tämän vuoksi näiltä yhdistyksiltä pyydetään mielipiteitä ja lausntoja myös kaavojen valmistelussa.

Autopaikkamääräys (pysäköintinormi)
Kaavassa ilmoitetaan (yleensä) kuinka monta autopaikkaa rakennuspaikalle pitää toteuttaa, joko suhteessa asuntojen määrään (esim. 1 ap/ as.), absoluuttisesti (50 ap) tai suhteessa kerrosalaan (esim. 1 ap/40 kem2) ja mahdollisesti niiden toteuttamisen aikataulu.

E

Esittelijä
Kaava-asian esittelee luottamushenkilöelimessä esittelijä ja vastaa oslataan tehdystä päätösehdotuksesta. Esittelijä voi muuttaa päätösehdotusta vielä kokouksessa, mutta esim. kaavaratkaisuun ei yleensä voida tehdä enää kokouksessa muuta kuin virheen korjauksen tapaisia korjauksia. Esittelijä ollessa esteellinen voi asian esitellä hänen varahenkilö tai toimielimen puheenjohtaja. Vihdin ympäristölautakunnan esittelijänä toimii tekninen- ja ympäristöjohtaja ja kunnanhallituksen esittelijän kunnanjohtaja.

Esityslista
Toimielimen kokouksessa käsiteltavien asioiden lista päätösehdotuksiin julkaistaan kunnan internetsivuilla muutamaa päivää kokousta aikaisemmin.  Listalle valmisteltavien asioiden tulee olla valmiina toimielimen sihteerillä n. puolitoista viikkoa ennen kokouspäivää.

Etuosto-oikeus (EOL)
Etuosto-oikeus on lainsäätäjän tapa helpottaa kunnan maanhankintaa yhdyskuntarakentamiseen.
Kunnalla on etuosto-oikeus yli 5000 m2:n suuruisen maa-alueen kiinteistökaupassa,

H

Havainnekuva (havainnepiirustus, illustraatio)
Kaava-alueen suunnittelu aloitetaan yleensä havainnekuvien laatimisella. Niissä alueen tuleva rakenne pyritään kuvaamaan kuntalaisen ymmärtämällä tavalla. Kuvassa esitetään kuinka rakennukset, aukiot, kadut ja vapaa-alueet voisivat sijaita. Havainnekuva on usein ortogonaalinen karttakuva suoraan yläpuolelta nähtynä mutta havainnekuvia voivat olla mm. perspektiivikuvat, valokuviin sovitukset, pienoismallit jne. Tällainen havainnollistava aineisto on kaavan valmisteluaineistoa ja sitä esitellään kaavan vuorovaikutusprosessin aikana kuntalaisille ja osallisille.

Kaavaehdotusvaiheessa tehdään yleensä asemakaavan lopullinen havainnekuva, eikä sen ja juridisen kaavakartan välillä tule olla ristiriitaa. Tarkoitus on, että tämä havainnekuva ohjaa, yhdessä rakennustapaohjeen kanssa, rakennusvalvontaa lupahakemuksien käsittelyssä.

Hallinto-oikeus (HAO)
Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen. Ensimmäinen muutoksenhakuviranomainen on hallinto-oikeus (myös silloin jos kaavan hyväksyy ympäristölautakunta). Vihdin osalta nämä kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt kunnallisvalitukset käsittelee Helsingin hallinto-oikeus.

Huoneistoala
Huoneiston seinien sisäpintojen rajoittava ala, johon ei kuitenkaan lueta mm. putkikanavien, kantavien pilareiden ja -seinien tai hormien alaa.
Tätä alaa ei pidä sekoittaa kerrosalaan, joka puolestaan on rakennuksen ulkoseinien rajoittama pinta-ala ja jota tarvitaan kun lasketaan käytettyä / sallittua rakennusoikeutta.

I

Illustraatio
Kaava-aluetta havainnollistava piirros, katso Havainnekuva.

Inventoinnit (kaavoitusasioissa)
Kaavan suunnittelemiseksi kerätään erilaisilla inventoinneilla tietoa, mm. asujaimistosta, merkittävistä rakennuksista, maaperästä, luonnonolosuhteista jne.

J

Julkinen (virallinen) nähtävilläolo tai -pito
Kaavaehdotus pidetään julkisesti (virallisesti) nähtävillä joko 14 vrk tai 30 vrk MRL 65 §:n mukaisessa tarkoituksessa. Tässä vaiheessa pyydetään kaavaehdotuksesta myös lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen. 

Julkisuus
Kunnan asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja niihin voi tutustua kunnanvirastossa. Jotkin asikirjat, joissa on tietoa yksittäisen henkilön terveydentilasta, taloudlellisesta asemasta sekä mm. yritysten liikesalaisuuksia pidetään lain mukaan salassa.

Jatkovalitus (kaavoitus)
Kunnan tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä tehtyyn kunnallisvalitukseen antaa päätöksen (Helsingin) Hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi tehdä jatkovalituksen, tietyin edellytyksin, Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen (MRL 188 §, 191 §, MRA 92 §) .

K

Kaava
Kaava on asiakirja, jolla määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava (jollainen on myös osayleiskaava) ja asemakaava (jollainen on myös ranta-asemakaava, joka on yksityisen tahon laadituttama mutta kunnanvaltuuston käsittelemä asemakaava ranta-alueen kaavoittamiseksi pääasiassa loma-asumista varten) . 

Kaava-asiakirjat 
Kaava-asiakirjoihin kuuluvat:
- kaavakartta, joka sisältää myös kaavamerkinnät ja -määräykset (esimerkki)
- osallistumis- ja arviointisuunnitelma (esimerkki)
- kaavaselostus (esimerkki)
- tarpeen mukaan laadittavia erillisiä selvityksiä ja ohjeita

Kaava-asiakirjat kehittyvät perusselvityksistä valmisteluaineistoksi ja kaavaehdotuksen kautta hyväksytyiksi kaava-asiakirjoiksi.

Vain kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. 

Kaava-aineistoon liittyy usein selvityksiä, inventointeja, rakennustapaohjeita, havainnepiirustuksia, perspektiivikuvia, maastoonsovituskuvia tai pienoismalleja, rakennustapaohjeita jne.

Kaavaehdotus (asemakaavaehdotus, yleiskaavaehdotus) MRL 65 §
Kaavaehdotus laaditaan kaavan valmisteluaineiston pohjalta ja se on viralliseen käsittelyyn menevä ja julkisesti nähtäville asetettava kaava, josta pyydetään lausunnot ja josta voi tehdä muistutuksen. Kaava voidaan valmistella myös suoraan kaavaehdotukseksi ilman valmisteluaineiston nähtävilläpitoa, mutta siinäkin tapauksessa on aina järjestettävä vuorovaikutusprosessi kaavan valmisteluaineistosta osallisten kanssa riittävän laajana.

Kaavahierarkia
-Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta.
-seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa (ja vaihemaakuntakaavoissa), jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto (Vihdin osalta Uudenmaan Liitto). Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
-kunnat voivat laatia seutukuntaa koskevan kuntien yhteisen yleiskaavan,
-kunta laatii yleiskaavoja (joita ovat myös osayleiskaavat) asemakaavoituksen pohjaksi tai hajarakentamisen alueille maankäytön strategisiksi suunnitelmiksi tai jonkin erillisen teeman mukaan (mm. rantayleiskaava).
-kunta laatii asemakaavoja maankäytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi.
-maanomistajat laativat (laadituttavat) ranta-asemakaavoja loma-asumisen järjestämiseksi ranta-alueilla.

Kaavakartta
Kaavakartalla tarkoitetaan juridista kaavapiirrosta, joka - kaavan hyväksymisen saatua lainvoiman - määrittää kuinka alueen maankäyttö on järjestettävä (esim. yleiskaavakartta) ja / tai kuinka ja mitä alueelle voidaan rakentaa (esim. asemakaavakartta).

Kaavalaskentakartta  (tämä kartta Vihdissä vastaa kaupunkien tonttikarttaa).
Vihdin kunnan mittaustoimi laatii, yleensä asiakkaan tilauksesta, kaavalaskentakartan . Sitä tarvitaan mm. lupahakemusten asemapiiroksen laatimiseksi ja muiden rakentamisten lupahakemusten liitteeksi  tai kun esim. halutaan tietää tilan / rakennuspaikan asemakaavan mukainen pinta-ala ja rakennusoikeus ja tilan rajojen suhde kaavan mukaisiin kortteli- / rakennuspaikkarajoihin.

Kaavamerkintä, kaavamääräys MRL 55 ja 57 §
Kaavamerkinnät tarkoittavat kaavakartassa esitettyjä alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määriä ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyjä. Kaavamerkinnät ovat pääosin kirjaimia, viivoja, rastereita ja symboleja (AO, I u 1/2, e=0,25, === jne.)
Kaavamerkintöjä tarkennetaan tarvittaessa alueen käyttötarkoitukseen liittyvillä kaavamääräyksillä, ja vielä tarkemmin, usein pykälän muotoon puetuilla määräyksillä. Merkinnät selitetään ja määräykset esitetään kaavakartalla, sen kaavamerkinät - ja määräykset -osassa. Määräykset voivat olla moninaisia ja koskea esimerkiksi pohjaveden suojelua, rakennuspaikan istuttamista, autopaikkamääriä ja rakennuksen ominaisuuksia jne.
Ympäristöministeriön opas: Kaavamerkinnät
Ympäristöministeriön opas: Asemakaavamerkinnät ja -määräykset
Ympäristöministeriön opas: Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavarunko
Asemakaavaa yleispiirteisempi mutta yleensä yleiskaavaa yksityiskohtaisempi epävirallinen maankäyttösuunnitelma, jolla voidaan ohjata esim. laajalle yleiskaava-alueelle laadittavien erillisten asemakaavojen laatimisjärjestystä hyväksymiskäsittelyyn. Useimmiten kaavarungolle antaa tarvittavan statuksen suunnittelun ohjausvälineenä vasta kunnallishallituksen tai -valtuuston hyväksyntä.

Kaavaselostus, Yleiskaava MRL 40 §, MRA 17 §, Asemakaava MRL 55 §, MRA 25 §
Kaavaselostus on kaavaehdotuksen suunnittelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, tehdyistä selvityksistä, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehtoisista kaavasuunnitelmista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen käymisestä sekä valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö. Kaavaselostus elää koko kaavaprosessin ajan täydentyen loppua kohden valitun kaavaratkaisun vaikutusten arvioinnilla ja kaavan taloudellisten vaikutusten selvityksellä.
Ympäristöministeriön opas: Asemakaavan selostus 

Kaavan valmisteluaineistoa voidaan esitellä myös vapaamuotoisemmassa kaavaselosteessa  (Vihdin tapa), joka seloste ei välttämättä ole vielä kaavaselostuksen lailla viralliseen muotoon saatettu selostusasiakirja.

Kaavavaranto
Asemakaavoitetut mutta vielä luovuttamattomat elinkeino- ja asuinrakentamiseen varatut rakennuspaikat.

Kaavatalous
Kaavatalouslaskelmissa esitetään kaavan toteutuksesta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Näitä ovat esimerkiksi kaavoituskustannukset, yhdyskuntateknisen huollon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, alueen rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannukset, kuten pilaantuneen maaperän kunnostus ja esirakentaminen. Tulopuolelle arvioidaan tontinmyynnistä saatavat tulot, kunnallistekniset tai muut liittymismaksut, mahdollisesti kiinteistövero ja yhdyskuntarakentamisesta ja kaavoituksesta syntyvien kustannusten korvaukset maanomistajilta.

Kaavan laatija (kaavan valmistelija)
Se suunnittelija (kaavoitusarkkitehti, kaavasuunnittelija) Vihdin kaavoitusyksikössä, joka valmistelee kaavan vuorovaikutusprosessin käymiseksi ja laatii juridisen kaavan luottamushenkilöelimen käsittelyyn. MRL 10 §:ssä ja MRA 3 ja 107 §:ssä on säännökset siitä kuka voi toimia kaavan laatijana. Vihdin kunnan kaavoituksen internet -sivuilta ja kaavoitusohjelmasta voi selvittää kunkin yksittäisen kaavan laatijan.

Kaavoitettu alue
Kaavoitetulla alueella tarkoitetaan (yleensä) aluetta, jolla on voimassa asemakaava. Vihdin päätaajamat, Nummela, Ojakkala, Otalampi ja Vihdin kirkonkylä ovat pääosin (asema)kaavoitettuja alueita. Haja-asutusalueilla on (osa)yleiskaavoitettuja alueita. Keskusteltaessa kunnassa esim. jonkin maa-alueen kaavoitus- tai rakentamiskysymyksistä, on hyvä olla itse selvillä minkälaisella alueella maa-alue sijaitsee. Esim. rakentamisen lupien ja joidenkin toimenpidelupien osalta yleiskaava-alue eroaa ratkaisevasti asemakaavoitetusta alueesta.

Kaavoittaja
Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi olla myös kuntien yhteinen tai kunta voi antaa kaavoittajan tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi. Kaavoittajan ei siis tarvitse välttämättä itse laatia kaavoja vaan hoitaa kunnan kaavoitusta vaikkapa konsulttien avulla.
Vihdissä on kehittynyt kaavoitustoimi, joka laatii itse kaavat, eikä MRL:n tarkoittamaan kaavoittajaa tarvitse erikseen nimetä.

Kaavoitus
Kaavoituksella ohjataan alueiden käyttöä yleisesti ja erillisen alueen maankäyttöä erityisesti. Kaavoituksella suunnitellaan mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja viheralueiden sekä muiden toimintojen sijoittelu. Kaavoitus on näin ollen tärkeä osa yhdyskuntasuunnittelua.

Vihdissä kaavoituksen työnjako on seuraava:
-kaavoitustoimi valmistelee kaavoitusohjelman kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi,
-kaavoitusohjelman mukaan kaavoitustoimi laatii yleis- ja asemakaavoja,
-ympäristölautakunta hyväksyy kaavan valmisteluaineiston nähtäville (MRL 62 §)
-kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen nähtäville (MRL 65 §, poikkeuksena ne kaavan jotka ympa hyväksyy),
-kunnanvaltuusto hyväksyy kaavat (poikkeuksena ne kaavat jota ympa hyväksyy)

Kaavoituskatsaus MRL 7 §
Kunnassa ja maakunnan liitossa kunakin vuonna vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista laaditaan kunnassa vuosittain kaavoituskatsaus (linkistä aukeaa Vihdin viimeisin kaavoituskatsaus). Siinä selitetään lyhyesti katsauksen otsikkovuonna hyväksyttyjen ja vireillä olleiden kaavojen käsittelyvaiheet ja sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen (hankesuunnitelmat, maanhankinta, kaavoituksen sopimukset jne.).
Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kunnassa esiintyvän asuntokysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Kaavoituskatsauksen valmistumisen merkitsee tiedoksi ympäristölautakunta (sen jälkeen kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoitusohjelman), jonka jälkeen kaavoituskatsauksen valmistumisesta kuulutetaan. Vihdissä kaavoituskatsaus valmistuu yleensä tammi-/helmikuussa.

Vihdin kaavoituskatsauksessa kerrotaan edellisenä vuonna lainvoimaiseksi tulleista kaavoista, vireillä olleista kaavoista sekä kaavoitusohjelman mukaan kuluvana vuonna vireille tulevista uusista kaavaprosesseista sekä Uudenmaan liitossa vireillä olevista kaavoista. Kaavoituskatsauksen valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella ja sitä pidetään jaettavana kunnanvirastossa (ja mm. kirjastoissa) ja nähtävänä kunnan internet -kotisivuilla. 

Kaavoitusohjelma
Vihdissä kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma (linkistä aukeaa Vihdin viimeisin kaavoitusohjelma) kuluvalle vuodelle ja ohjeellisena seuraavalle vuodelle.

Kaavoitusohjelmassa esitellään vireillä olevat ja ohjelmavuonna vireille tulevat kaavaprosessit sekä arvioidaan kunkin kaavan hyväksymiskäsittelyvuosi.
Kaavoitusohjelmaa voidaan täydentää pieninä asemakaavan muutoksina tai laajennuksina tarpeen mukaan kunnanvaltuuston päätöksiin perustuen, samalla valtuuston tulee kuitenkin päättää minkä kaavan laatiminen siirtyy mahdollisesti myöhempään ajankohtaan kaavoitusohjelman muutoksen vuoksi.

Vihdissä kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksyjän, hyväksyessään kaavoitusohjelman, asemakaavojen osalta. Kaavoitusohjelmassa on esitetty perustelut kun kaavan hyväksyminen on esitetty ympäristölautakunnalle. 

Kaavoitusprosessi ( kts. myös täältä)
Kaavan suunnittelun ja kaavan hallinnollisen käsittelyn vaiheet.

Kaavaprosessi voidaan käydä, kaavan sisällön tärkeydestä riippunen, monella eri tavalla. Kaavan lainmukainen kulku voidaan lukea MRL:n eri pykälistä. Kaavaprosessin vaiheet pääpiirteittäin ovat:
-kaavahanke ohjelmoidaan kaavoitusohjelmaan,
-kaava kuulutetaan vireille tulevaksi,
-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkitään tiedoksi ja sen valmistumisesta kuulutetaan,
-laaditaan kaavan perusselvitykset, jotka merkitään tiedoksi,
-hyväksytään kaavoitukselle tavoitteet,
-laaditaan kaavan valmisteluaineistoa (maankäyttökaaviot, havainnepiirustukset, jne),
-käydään kaavan vuorovaikutusvaihe osallisten kanssa valmisteluaineiston pohjalta,
-kaavan valmisteluaineiston esittely yleisölle,
-saadaan mielipiteitä valmisteluaineistosta,
-arvioidaan kaavan vaikutuksia valmisteluaineiston pohjalta,
-laaditaan kaavaehdotus valmisteluaineiston, siitä saatujen mielipiteiden ja vaikutusten arvioinnin pohjalta,
-asetetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville,
-pyydetään lausuntoja ja saadaan mahdollisesti muistutuksia kaavaehdotuksesta,
-laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin,
-hyväksytään vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin,
-laaditaan korjattu asemakaava hyväksymiskäsittelyyn (tai asetetaan kaavaehdotus uudelleen julkisesti nähtäville, jos tehdyt muutokset kaavan olivat merkittäviä),
-hyväksytään kaava ympäristölautakunnassa tai kunnanvaltuustossa,
-kaavan voimaanastumisen kuulutus, jos kaavasta ei ole valitettu, jos valitettu niin > 
-muutoksehaku hallinto-oikeuteen
-mahdollinen kaavan osittaisen voimaanastumisen kuulutus,
-jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen (MRL:ssa määrätyin edellytyksin),
-muutoksenhakuviranomaisen päätös,
-kaavan voimaanastumisen kuulutus, jos kunnan tekemää kaavan hyväksymispäätöstä ei muutettu.

Katu
Asemakaavan ajoneuvoliikenteelle (ja myös kevyelle liikenteelle) varatut alueet ovat katuja, katuaukio (kaavamerkintä) voi yleisenä alueena toimittaa myös ajoneuvokadun virkaa. (Kaavassa voi olla myös maanteille varattuja liikennealueita LT, joita joskus luullaan kunnan kaduiksi). Kun Rakennuslain aikaiset rakennuskaavat muuttuivat asemakaavoiksi v. 2000 MRL:n tultua voimaan, muuttuivat myös niiden rakennuskaavatiet kaduiksi. Katu nimetään asemakaavassa. Kadun nimen muutos on näin myös kaavamuutos. 1.1.2009 tehdyllä MRL:n muutoksella voidaan mm. kadun nimi muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä. Kunnan alueella ei saisi olla samannimisiä katuja / teitä - ei kaava-alueella eikä haja-asutusalueella. Vihdissä on vielä joitakin samannimisiä teitä ja jos toinen tai molemmat sijaitsevat asemakaava-alueelle niiden nimet pyritään muuttamaan kaavojen ajantasalla pidon yhteydessä, erillisellä kaavamuutoksella  tai kunnan erillisellä päätöksellä (Asemakaavan alueella voi olla myös yksityisiä teitä joko katualueella tai muun maankäytön alueella).

Kaupunkikuva
Rakennusten, katujen, aukioiden ja puistojen muodostama kokonaisuus tai näkymä. Kaupunkikuvan kannalta erityisen tärkeitä ovat rakennusten julkisivut ja massoittelu, rakennusten väliin jäävät tilat; aukiot ja katutilat sekä toisaalta rakennusten suhde niihin ja toisiinsa.

Kaupunkisuunnittelu
Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, työpaikat, liikenne) järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Laajemmin kaupunkisuunnitteluun kuuluu myös katujen ja puistojen suunnittelu, rakennusten suunnittelu ja kun näihin siihen lisätään sosiaalisten yms. olosuhteiden huomioiminen ja suunnittelu muuttuukin termi jo yhdyskuntasuunnitteluksi.

Kehittämiskeskustelu MRL 8 §
Kunnan ja alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuosittain käymä neuvottelu alueiden käytön suunnittelusta ja kehittämisestä kunnassa. Neuvottelussa käydään läpi vireillä olevien ja lähiaikoina vireille tulevien, merkittäviin kaava-asioihin liittyviä kysymyksiä. Usein kehittämiskeskustelulle on määritetty myös erillinen teema.

Kehittämiskorvaus
Kesällä 2003 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos velvoitti asemakaavasta merkittävästi hyötyä saavat maanomistajat osallistumaan kunnalle aiheutuviin asemakaavan toteuttamiskustannuksiin. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan kunnan ja maanomistajan välillä tehtävin maankäyttösopimuksin. Mikäli sopimusneuvottelut eivät johda molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen, Sipoon kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat asemakaavasta merkittävää hyötyä.

Kerrosala MRL 115 §
Kerrosala, jonka yksikkö on kerroalaneliömetri (k-m²) on yksi rakennuksen laajuutta kuvaavista pinta-alakäsitteistä. Kerrosala saadaan laskemalla yhteen rakennuksen eri tasojen, yleensä kerrosten, pinta-alat ulkoseinien ulkopintoihin saakka mitattuna. Kerrsoalaa voi olla myös ullakon ja kellarin tasossa. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Muita yleisesti käytössä olevia rakennuksen pinta-alakäsitteitä ovat mm. kokonaisala, huoneistoala ja huoneala. Kerrosala on kuitenkin se pinta-ala, joka määrätään kaavassa, eikä sitä voi ylittää vähäistä enemmän rakennuslupaa myönnettäessä ilman erillistä poikkeamislupaa, jonka ratkaisee alueellinen ELY-keskus.

Kerroskorkeus
Kerroskorkeus tarkoittaa rakennuksessa kahden päällekkäisen lattiapinnan välistä kohtisuoraa etäisyyttä. Tällä termillä ei siis tarkoiteta rakennuksen kerrosten lukumäärää, vaikka "rakennuksen kerroskorkeutta" joskus kuulee käytettävän kerrosluku -termin sijasta.

Kerrosluku
Kerrosluku kaavamerkintänä kertoo kuinka monta kerrosta rakennuksessa tai sen osassa saa korkeintaan olla.
(Esim. II = kaksikerroksinen, 1/2 k I = yksikerroksinen, jossa kellarin tasossa saa olla pääkäyttötarkoitukseen laskettavaa tilaa puolet suurimman kerroksen alasta jne.).

Kiinteistön muodostaminen Kiinteistönmuodostamislaki
Vihdissä ei ole asemakaavoissa sitovaa tonttijakoa (toistaiseksi) ja siksi kiinteistöt muodostetaan asemakaava-alueellakin valtion viranomaisen, Etelä-Suomen maanmittaustoimiston, toimesta (yleensä) lohkomalla, eikä tontinmittauksella, joka on tonttijakoalueella (sitovan tonttijaon asemakaavoissa) tehtävä, yleensä kaupungin oman virkakoneiston tekemä kiinteistötoimitus. Joissakin tapauksissa maanomistaja joutuu pyytämään suostumusta kunnalta (jonka antaa Vihdissä tekninen ja ympäristöjohtaja), jos kiinteistö halutaan muodostaa kaavan osoittaman ohjeellisen tonttijaon vastaisesti tai kiinteistö sijaitsee muuten alueella, jolla uuden rajan muodostuminen on tulevan kaavoituksen kannalta ongelmallista (mm. asemakaavan viereiset alueet, rakennuskieltoalueet, ranta-alueet), kts. lohkomislausunto.

Kiinteistörekisteri 
Kiinteistörekisteri on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä. Siinä on yksilöity itsenäiset maanomistuksen yksiköt, kiinteistöt, sekä niistä luovutetut määräalat. Jokaisella kiinteistöllä ja määräalalla on oma tunnus. Esim. 927-428-1-115 (-M601), jossa 1. numero on kuntatunnus, 2. maarekisterikylän numero, 3. talonumero ja 4. tilanumero (5. numero on määräalan tunnus, jos kiinteistöstä on luovutettu osa pois mutta sitä ei vielä ole muodostettu tilaksi). Tämä kiinteistötunnus on avain kaikkiin kiinteistöjä koskeviin tietoihin. Rekisterin tiedot perustuvat maanmittaustoimituksiin sekä viranomaisten päätöksiin. Kiinteistörekisteri on julkinen - mutta ei ilmainen - rekisteri.
  
Kiinteistörekisteristä selviää kiinteistön perustiedot kuten nimi ja pinta-ala, sitä koskevat kulkuoikeus-, venevalkama ja muut rasitteet, osuudet yhteisiin alueisiin, koskeeko kiinteistöä asema- tai yleiskaava sekä tietoja muista kiinteistöä koskevista päätöksistä. Kiinteistörekisterin tietoja tarvitaan esimerkiksi kiinteistön kaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia tai toisten kulkuoikeuksia. Kiinteistörekisteriotteita saa ostaa kaikista maanmittaustoimistoista. Kiinteistörekisteritietoja on saatavissa myös tiedostoina maanmittaustoimistoista.

Korvaukset MRL 14 kuku
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännökset kaavan toteuttamisesta johtuvista korvauksista.

Kunnallisvalitus (kaavoituksessa)
Kunnanvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta (Helsingin) hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Jos kaavan hyväksyminen on delegoitu ympäristölautakunnalle (kuten Vihdissä on ns. ei merkittävien kaavojen osalta tehty) ei kaavan hyväksymisestä voi tehdä oikaisuvaatimusta kunnanhallitukselle vaan ympäristölautakunnankin tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus on väline valvoa kunnallisten viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Tästä syystä kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla. Valituksen voi tehdä paitsi kaavan osallinen myös kuka tahansa kunnan jäsen.

Kunnan suostumus tilan jakamiseen (lohkomislausunto)
Joissakin tapauksissa tarvitaan kunnan suostumus tilan/rakennuspaikan jakamiseksi.

Asemakaava-alueella tilan lohkominen kahdeksi tai useammaksi rakennuspaikaksi kaavan tarkoituksen vastaisesti edellyttää kunnan suostumusta lohkomisen suorittamiseen. Joskus suostumisen voi antaa maanmittausteknikko, edustaessaan kuntaa maanmittaustoimituksessa, jos kaavan tarkoituksen vastaisuus on vähäinen ja joskus suostuminen tulee käsitellyksi rakennuslupapäätöksen yhteydessä, koska kaavoitus antaa lausunnon rakennuslupahakemuksesta ja voi näin antaa huomionsa hankeen sopivuudesta asemakaavan kannalta.

Jos rakentaminen ei kuitenkaan ole vireillä ja halutaan etukäteen tietää voidaanko rakennuspaikka jakaa, tulee suostumusta tilan / rakennuspaikan jakamiseksi pyytää kirjallisesti kunnan tekniseltä ja ympäristöjohtajalta. Asia kannatta kuitenkin etukäteen tarkistaa rakennusvalvonnasta jos tällainen kaavan tarkoituksen vastainen tonttijako on suunnitteilla.

Suostuminen lohkomiseen voidaan joutua käsittelemään joskus myös kaava-alueen ulkopuolella, esim. taajamien vierialueilla tai rakennuskieltoalueella. Jos rakennuskieltoalueella tai ranta-alueella tilan jakaminen tarkoittaa samalla uuden rakennetun rakennuspaikan muodostumista, uuden rakennuspaikan muodostamisnen voidaan yleensä käsitellä vain poikkeamislupa- tai suunnittelutarveprosessissa.

Kuuleminen MRL 133 §
Kuuleminen liittyy esim. poikkeamis-, rakennus- ja maisematyölupien valmisteluun, ja siitä on säädetty MRL:ssä. Laissa edellytetään, että esim. ennen poikkeamisen myöntämistä on kuultava naapureita sekä muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin poikkeaminen voi huomattavasti vaikuttaa. Naapureille ja muille kuultaville tahoille on kunnan toimesta hakijan kustannuksella ilmoitettava hankkeesta. Myös siis muiden lupien, kuten rakennusluvan tai maisematyöluvan, yhteydessä edellytetään kuulemisen suorittamista. Asemakaavassa kuuleminen tulee suoritetuksi MRL:n säännösten mukaan, mutta vähäisen kaavamuutoksen osalta menettely voi olla suppeampi ja sitä voi jopa verrata poikkeamislupakäsittelyyn

Kuulutus, kuuluttaminen
Kaavojen vireille tulosta, kaavojen tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, valmisteluaineiston nähtävillä pidosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan hyväksymispäätöksestä ja vielä kaavan voimaan astumisesta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan päättämissä ilmoituslehdissä sekä kunnan internet-sivuilla. 

L

Lainvoimaisuus (kaavan voimaantulo)
Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei hyväksymispäätöksestä ole valitettu määräaikana. Kaava kuulutetaan astumaan voimaan kun sen hyväksymispäätös saa lainvoiman (ympäristölautakunnan, kunnanvaltuuston, hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen). Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla, ilmoituslehdissä ja kunnan internet -sivuilla. Kaavan voimaantulon jälkeen tulee sen alueelle rakennettaessa noudattaa kaavaa.

Lausunto (kaavoitusasioissa)
Viralliset kaavalausunnot pyydetään yleensä vain kaavaehdotuksesta. Yleiskaavoista pyydetään lausuntoja myös kaavan valmisteluaineistosta (asemakaavan valmisteluaineistosta voidaan myös pyytää). Asemakaavan valmisteluaineistosta voidaan pyytää myös mielipiteitä. Tahot, joilta lausunto / mielipide pyydetään, on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja / tai luottamushenkilöelimen päätöksessä, jolla valmisteluaineisto / kaavaehdotus asetetaan nähtäville.

Liikennesuunnittelu
Liikennesuunnittelu on osa kaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua tai jo ennen kaavasuunnittelua tapahtuvaa suunnittelua, johon kaavoitus sitten omalta osaltaan perustuu. Kaavan astuttua voimaan liikennesuunnittelu jatkuu katusuunnitelman (joskus myös maantiesuunnitelman tai jopa ratasuunnitelman) hyväksymisellä. Vihdissä kaava-alueen uusien katujen katusuunnitelmat pyritään pitämään nähtävillä yhtaikaa kaavaehdotuksen kanssa.

Liito-orava (Pteromys volans)
Liito-oravia kerrotaan olevan EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa? Suomessa naaraita arvellaan olevan n. 143000 (v. 2008 tieto). Naaras elää n. 2-3 vuotiaaksi. EU:n luontodirektiivin mukaan liito-orava on tiukasti suojeltu laji ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. (Kielto tuntuu koskevan vain kaavoitusta koska esim. yksityiset maanomistajat ovat hävittäneet liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja metsänhakkuilla ilman, että siitä on koitunut heille sanktioita.)
Mitäpä muuta liito-oravasta kaavoittaja voisi sanoa kuin että - vikkelä kaveri, joka ehtii moneen paikkaan.
 
Lohkominen (kiinteistönmuodostus)
Vihdissä kiinteistöt muodostetaan yleensä lohkomalla, myös asemakaava-alueella. Lohkomisen suorittaa valtion viranomainen Uudenmaan maanmittaustoimisto. Lohkominen käynnistyy viranomaisen toimesta silloin kun määräalalle haetaan lainhuutoa. Maanomistaja voi hakea lohkomista myös suoraan maanmittaustoimistolta mikäli erottamistarpeeseen ei liity saantoa (kauppa, lahja tms.).

Lohkomislausunto (kunnan suostumus tilan jakamiseen)
Joissakin tapauksissa tarvitaan kunnan suostumus tilan/rakennuspaikan jakamiseksi.

Asemakaava-alueella tilan lohkominen kahdeksi tai useammaksi rakennuspaikaksi kaavan tarkoituksen vastaisesti edellyttää kunnan suostumusta lohkomisen suorittamiseen. Joskus suostumisen voi antaa maanmittausteknikko, edustaessaan kuntaa maanmittaustoimituksessa, jos kaavan tarkoituksen vastaisuus on vähäinen ja joskus suostuminen tulee käsitellyksi rakennuslupapäätöksen yhteydessä, koska kaavoitus antaa lausunnon rakennuslupahakemuksesta ja voi näin antaa huomionsa hankeen sopivuudesta asemakaavan kannalta.

Jos rakentaminen ei kuitenkaan ole vireillä ja halutaan etukäteen tietää voidaanko rakennuspaikka jakaa, tulee suostumusta tilan / rakennuspaikan jakamiseksi pyytää kirjallisesti kunnan tekniseltä ja ympäristöjohtajalta. Asia kannatta kuitenkin etukäteen tarkistaa rakennusvalvonnasta jos tällainen kaavan tarkoituksen vastainen tonttijako on suunnitteilla.

Suostuminen lohkomiseen voidaan joutua käsittelemään joskus myös kaava-alueen ulkopuolella, esim. taajamien vierialueilla tai suunnittelutarve-/rakennuskieltoalueella. Jos suunnittelutarve-, rakennuskielto- tai ranta-alueella tilan jakaminen tarkoittaa samalla uuden rakennetun rakennuspaikan muodostumista, jako voidaan yleensä käsitellä vain poikkeamislupa- tai suunnittelutarveprosessissa.

Lunastus MRL 13 luku
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännökset maan luovuttamisesta ja lunastamisesta sekä lunastamisen rajoituksista. Lunastus on mainittu Vihdin maapoliittisen ohjelman yhtenä maanhankinnan työkaluna.

M

Maakunnan liitto MRL 19 §, 27 §
Maakunnan liiton tehtävä on maakunnan suunnittelu ja kaavoituksen näkökulmasta erityisesti maakuntakaavan ja mahdollisten vaihemaakuntakaavojen suunnittelu. 
Vihdin alue kuuluu Uudenmaan Liiton toiminta-alueeseen.

Maakuntakaava MRL 25-34 §, MRA 8-15 §
Maakuntakaava on usean kunnan muodostaman maakunnan yhteinen, yleiskaavakin yleispiirteisempi, strateginen maankäytön suunnitelma. Vihdin alue kuuluu Uudenmaan maakuntakaavan, jonka laati Uudenmaan liitto ja sen vahvisti ympäristöministeriö 8.11.2006. Maakuntakaava ohjaa myös kuntien yleiskaavoitusta, mutta jos asemakaavoitettavilla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, vaikuttaa maakuntakaava myös asemakaavoitukseen. Maakuntakaava ei ole kuitenkaan voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella muuten kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Uudenmaan maakuntakaavan tarkistus maankäytön osalta alkoi vuonna 2009 ja vuonna 2012 sen ehdotus tullee nähtäville.
Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntakaava

Maanhankinta
Yksi kuntien tärkeä tehtävä on hankkia raakamaata tulevan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Riittävällä raakamaavarannolla parannetaan kaavoituksen mahdollisuuksia järkevään yhdyskuntasuunnitteluun ja turvataan suunnitelmallinen tonttituotanto sekä yhdyskuntarakentamisen ekonomisuus.

Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA 
Maankäyttö- ja rakennusasetus säädettiin Rakennusasetuksen seuraajaksi astumaan voimaan v. 2000. MRA tarkentaa MRL:n säädöksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL
Maankäyttö- ja rakennuslaki säädettiin Rakennuslain seuraajaksi astumaan voimaan v. 2000. MRL säätelee rakentamista ja maankäytön suunnittelua (kyseessä ei ole Maanrakennuslaki, jota termiä kuulee jonkin verran käytettävän)

Maankäyttösopimus MRL 91 § 
Maankäyttösopimus on kunnan ja yksityisen maanomistajan välinen sopimus yksityisen alueen kaavoittamisesta ja maanomistajan osallistumisesta asemakaavasta aiheutuviin toteuttamiskustannuksiin, (mm. yhdyskuntatekniikan rakentaminen). Maankäyttösopimus voidaan tehdä vasta asemakaavaehdotusvaiheessa Maankäyttösopimusta ei pidä sekoittaa asemakaavoituksen aloitussopimukseen, joka tehdään ennen kaavan ryhtymistä. Vihdin maapoliittisen ohjelman mukaan maankäyttösopimuksilla kaavoittaminen jää historiaan ja kunta pyrkii hankkimaan raakamaata ja kaavoittamaan näin omaa maataan asuntoalueiksi (työpaikka-alueiden kaavoittamisen osalta voidaan joissakin tapauksissa edetä maankäyttösopimuksin). Maankäyttösopimuksia joudutaan kuitenkin vielä tekemään mm. kun taajaman viereisiä rakennettuja omakotialueita ensikaavoitetaan tai vanhaa kaavaa uudistetaan. Tällöin maanomistaja joutuu yleensä luovuttamaan maata kaduiksi ja vapaa-alueiksi tai jos suurelle tontille voidaan kaavoittaa useampi rakennuspaikka, ratkaistaan silloinkin maanluovutus- ja rakennusoikeuskysymykset maankäyttösopimuksella.
Lisätietoa maankäyttösopimuksista 

Maaperätutkimukset (pohjatutkimukset)
Kaavoituksen ja viimeistään rakentamisen yhteydessä tehtävät selvitykset pohjaveden tason, rakennusten perustamistavan ja joskus mm. maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi.

Maapolitiikka (kunnan maapoliittinen ohjelma)
Kunnilla ja kaupungeilla on yleensä kunnallisvaltuuston hyväksymä maapoliittinen ohjelma, jonka mukaisesti viranhaltijat ja luottamushenkilöelimet tekevät suunnitelmia, ratkaisuja ja päätöksiä mm. maanhankinnassa ja kaavoitusasioissa. Vihdissä ensimmäinen maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 13.11.2006. Sen tärkein periaate on, että Vihdin kunta kaavoittaa asuinrakentamisen pääasiassa omistamalleen maalleen.

Maisematyölupa MRL 128 §
Asemakaava-alueella aina sekä rakennuskieltoalueella ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos niillä on niin määrätty, tarvitaan maisemaa muuttavaan, vähäistä suurempaan toimenpiteeseen maisematyölupa. MRL ei toisaalta määrittele mikä on vähäinen toimenpide, eikä sitä kuka sen arvioi. Vihdissä maisemaa muuttavan toimenpiteen osalta hankkeeseen ryhtyvän onkin syytä aina ensin ottaa yhteys maisematyölupien valmistelijaan hankkeen vähäisyyden arvioimiseksi. Jos hanke on vähäinen ei maisematyölupaa tarvita, mitään vähäisen toimenpiteen lupaa ei siis kuitenkaan ole olemassa eikä sellaista voi kunnasta kukaan antaa. Katso myös kohtaa, toimenpiderajoitus.

Melu
Kaavoituksen yksi tärkeimmistä selvityskohteista nykyisin on melun leviämisen selvittäminen. Vihdissä se joudutaan tekemään yleensä liikennemelun osalta (tieliikenne ja raideliikenne) mutta se voi tarkoittaa myös ampumaratamelun, lentomelun tai teollisuusmelun selvittämistä.

Meluntorjunta
Meluntorjunnalla eristetään melulähde tai rajoitetaan akustisen säteilyn leviämistä ympäristöön maankäytön, liikennesuunnittelun tai meluntorjuntarakenteiden avulla. Esimerkiksi vilkkaan väylän varteen voidaan sijoittaa muurimaista rakentamista, tai erillisiä meluaitoja / -valleja, jotka estävät akustisen säteilyn pääsyä asuntoalueelle. 60 km/t tai sitä alhaisemman nopeusrajoituksen tien/kadun viereisillä alueilla ei Vihdin oloissa yleensä esiinny valtioneuvoston melun ohjearvoja ylittäviä desibelimääriä niin pitkälle tontin puolelle, että melun suojaustoimenpiteitä pitäisi osoittaa kaavassa muuten kuin esim. rakennuksen ulkoseinien ja ikkunoitten osalta. Lisäksi kaavassa voidaan edellyttää esim. parvekkeiden lasittamista liikennemelun vuoksi.

Mielipide MRL 62 §, MRA 30 §
Osallisella on mahdollisuus esittää kunnalle / kaavan valmistelijalle suullinen tai kirjallinen mielipide vireillä olevasta kaavasta. Mielipiteen (Rakennuslain aikana puhuttiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana tehtävästä huomautuksesta) voi esittää kaavan valmisteluaineistosta kun se on julkisesti nähtävillä tai kun vuorovaikutusprosessi muuten on käynnissä.
Mielipide on hyvä jättää kirjallisena. Mielipiteen voi ilmaista myös vapaamuotoisella kirjeellä, sähköpostilla tai kyseisen kaavan omalla internet -sivulla olevalla palautelomakkeella suoraan kaavan valmistelijalle. Mielipiteitä voidaan kaavan valmisteluvaiheessa pyytää myös viranomais- tai muilta ns. lausunnonantajatahoilta, usein kuitenkin silloinkin vastaus on lausunto. Mielipiteeseen ai anneta kunnan perustelua vastinetta, kuten kaavaehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan, mutta mielipiteitä ja sitä kuinka ne on kaavaehdotusta laadittaessa on huomioitu referoidaan kaavaselostuksessa.

Muistutus MRL 65 §, MRA 27 §
Mikäli nähtävänä olevassa asemakaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista voi osallinen tehdä kirjallisen muistutuksen. Muistutus tulee osoittaa kunnanhallitukselle (tai ympäristölautakunnalle, jos ympa on asettanut kaavaehdotuksen nähtäville), ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Se esitetään ns. vastineena lausuntoihin ja muistutuksiin, jonka kaavan nähtäville asettanut luottamushenkilöelin hyväksyy. Virallinen muistutus voidaan antaa myös sähköpostilla osoitteella kunnanvirasto(at)vihti.fi. 

HUOM! Vihdin kunnan kaavoituksen internetsivuilla olevilla, yksittäisen kaavan, palautelomakkeilla ei voi antaa MRL:n tarkoittamaa kaavamuistutusta - palautelomakkeella tehtyä muistutusta ei siis oteta huomioon. Sen sijaan palautelomakkeella voi antaa kaavan valmistelun aikana mielipiteitä.

Munkkirinkilä
Uudenmaan maakuntakaavassa oleva merkintä (punainen rengas), jolla osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdolliset paikat.

Muutoksenhaku MRL 188-191 §
Kaava-asioissa muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus, joka tehdään hallinto-oikeudelle 30 vrk:n kuluessa kaavan hyväksymispäätöksen toimeenpanosta. Vihdin kaavojen hyväksymispäätöksestä tehdään valitus Helsingin hallinto-oikeudelle. (ks. KuntaL 90 §). 

Kunnallisvalituksen valitusperusteita voivat olla: 
-päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
-päätöksen tehnyt viranomainen (valtuusto, ympäristölautakunta) on ylittänyt toimivaltansa tai
-päätös on muuten lainvastainen.

Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. Kunnan jäsen (KuntaL 4 §) on kunnan asukas, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. 

Vaikutuksiltaan vähäisestä asemakaavanmuutoksesta on valitusoikeus kunnan jäsenen sijasta vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa. 

Kunnallisvalituksen tehnyt voi, hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen saatuaan, tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Asemakaavasta ei voi valittaa KHO:een, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, jonka mukaan asemakaava on laadittu.

Määräala
Määräala on rajoiltaan tai pinta-alaltaan määrätty kiinteistön tai muun rekisteriyksikön osa, jota ei vielä ole muodostettu (Vihdissä yleensä lohkomisella) itsenäiseksi kiinteistöksi maanmittaustoimituksella. 

Määräosa
Määräosa on suhteellinen osuus kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä (esim. 1/3), jota ei vielä ole muodostettu (halkomalla tai joskus lohkomalla) itsenäiseksi kiinteistöksi maanmittaustoimituksella.

N

Nimistö (kaavoitusasioissa)
Katujen, puistojen jne. nimet vahvistuvat asemakaavassa. Nimen muuttamiseen ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tarvita kaavamuutosta vaan nimiä voidaan muuttaa kunnan erillisellä päätökselläkin (MRL 55 §) .

Nähtäville asettaminen, nähtävänä olo MRL 65 §, MRA 27 §, MRA 32 §
Kaavaehdotus on lain mukaan asetettava julkisesti nähtäville. Vihdissä kaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan ilmoituslehdissä sekä kunnan www-sivuston kaavakuulutukset -sivuilla.
Nähtävilläpidon aika on 30 päivää tai 14 päivää. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.
Jos kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen olennaisesti muutettu, se on asetettava uudelleen kaavaehdotuksena nähtäville. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. 

O

OAS
Yleisesti käytetty lyhennysmerkintä MRL 63 §:ssä tarkoitetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (kts. jäljempänä).

Oikaisukehotus MRL 195-196 § MRA 91 §
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä oikaisukehotuksen kunnalle sen yleiskaavasta tai asemakaavasta tekemään hyväksymispäätökseen mikäli kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai on muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi. Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Oikaisukehotuksen johdosta on kunnanvaltuuston tehtävä kaavaa koskeva päätös 6 kk kuluessa. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. 

Oikaisuvaatimus MRL 187 §
Viranhaltijan tekemään päätökseen asiassa, joka kunnan viranomaiselta (esimerkiksi ympäristölautakunnalta) on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla (esim. maisematyölupa, poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu). Päätökseen tyytymättömillä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (em. tapauksissa ympäristölautakunnan). Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen julkipanosta. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen luottamushenkilöelimen käsiteltäväksi.
Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain lupapäätöksen saanut tai se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton MRL 42-43 §
Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sitä, kuinka sitovia vaikutuksia kaavalla on kaavan suunnittelussa, kaavan mukaisessa maankäytössä ja lopulta rakentamisessa.
Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, joka tarkoittaa sitä, että rakennusluvalla kaavasta voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin (katso myös vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä) ja että sen alueella on voimassa MRL 128 §:ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus.
Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on lähinnä kunnan kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma, jolla voi olla ohjausvaikutusta myös rakentamisen luvista päätettäessä, mutta se ei perustele tai oikeuta luvan saamista, eikä se voi aiheuttaa kunnalle korvausvelvollisuutta. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun (esim. asemakaavoittamiseen) ja rakentamiseen ja se perusteella voidaan, joissakin tapauksissa, myöntää suoraan rakennuslupa (esim. omarantaiselle loma-asunnolle tai omakotitalolle, jos ko. kaavan alueella ei ole rakentamispaineita). Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan antaa myös rakentamis- ja toimenpiderajoituksia.

Osallinen MRL 62 §
Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset, sekä viranomaistahot. Käytännössä kaava-asiassa osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Poikkeamis- ja maisematyölupa -asioissa osallisen käsite on rajoitetumpi.

Osallistuminen
Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat. Kaavaprosessiin kuulu siis oleellisena osana osallistuminen ja .... kaavan laatijan toimesta myös osallisen osallistaminen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) MRL 63 §
Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua (yleensä ensimmäiseksi tai samanaikaisesti perusselvitysten / tavoitteiden kanssa).
Kaavan tarkoitus ja merkitys määrittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden. Laajimmillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu:
-mitä aluetta suunnittelu koskee ja missä se sijaitsee, 
-millä tavoin ja mistä syystä kaavan tai kaavamuutoksen laadinta on aloitettu, 
-mitä sopimuksia maanomistajien kanssa kaava-alueeseen on tehty,
-suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, 
-millaiseen lopputulokseen kaavan laadinnalla pyritään,
-laadittavat vaihtoehdot,
-miten arvioidaan kaavan vaikutuksia ympäristöön, palvelutarpeeseen, maankäyttöön, liikenteeseen, sopeutumisen maisemaan jne., 
-ketkä ovat osallisia, 
-kaavan laadinnan vaiheet, 
-osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen kaavan tai kaavamuutoksen eri laatimisvaiheissa ja kyseisen kaavan laatijan yhteystiedot. 

Osayleiskaava
Laaditaan kunnan rajatulle osalle (esim. Nummelan eteläosien osayleiskaava) tai jonkin teeman mukaan (ranta-osayleiskaava, harjualueiden osayleiskaava). Osayleiskaava on usein yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava, kts. myös yleiskaava.
Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaavan alueella kuin kaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Otto-oikeus
Viranhaltijan tai toimielimen tekemä päätös voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn ylempään toimielimeen. Kunnanhallitus voi ottaa esim. ympäristölautakunnan käsittelemän asian jne.
Lupa-asioissa ei kuitenkaan ole otto-oikeutta.

P

Paikoitusnormi (autopaikkanormi, autopaikkamääräys)
Asemakaavamerkintä tai määräys, jolla määritetään autopaikkojen minimäärä rakennuspaikalla, kts myös autopaikkamääräys.

Pakkolunastus
Kunta voi käyttää MRL:n ja pakkolunastuslain mukaisia keinoja hankkiakseen maata tai kiinteistöjä kun yleinen tarve sitä vaatii.

Palautus uuteen käsittelyyn / tai valmisteluun
Toimielin voi palauttaa asialistalla olevan asian uuteen valmisteluun.

Perusselvitykset
Kaavan valmisteluaineiston laatimiseksi täytyy selvittää kaava-alueen ominaisuudet kaikin tavoin. Sitä varten laaditaan perusselvitysraportti. Perusselvitykset laaditaan yleensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa samaan aikaan, koska niistä saadaan OAS:aa varten oleellista tietoa. Perusselvitykset sisältyvät kaavaselostukseen, mutta ne voidaan viedä tiedoksi luottamushenkilöelimelle myös erikseen jo aikaisemmin, silloin kun kaavan tavoitteista päätetään. 

Pohjatutkimukset (Maaperätutkimukset)
Usein jo kaavoituksen yhteydessä tehtävät selvitykset pohjaveden tason, rakennusten perustamistavan ja joskus mm. maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi.

Poikkeaminen, poikkeamislupa MRL 72 §, MRL 171-174 §, MRA 85-89 §
Asemakaavan vastaisesti, tai rakennuskieltoalueelle rakennettaessa tarvitaan ennen rakennusluvan myöntämistä erillinen poikkeamislupa. Kunta tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  (ELY) voi myöntää poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeamista haetaan kunnasta, vaikka siitä päättäisikin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Vihdin kunnan omalla lomakkeella. Jos toimivalta päättää poikkeamisesta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, antaa kunta kuitenkin siihen ensin perustellun lausuntonsa. 

Kunta ei voi tehdä poikkeamispäätöstä seuraavissa tapauksissa:
- uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle jos sillä ei ole MRL 72 §:ssä tarkoitettua kaavaa (oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa)
- vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta tai alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu lainkaan rakennusoikeutta (esim. asemakaavan maa- ja metsätalousalue M, MT, MU jne.).
- rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä
- MRL 52 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta.
Em. tapauksissa päätösvalta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.

Vihdissä kunnan päätösvallassa olevat kaava- ja rakennusrakennuskieltoalueiden poikkeamispäätökset/suunnittelutarveratkaisut valmistellaan kaavoitusksyksikössä ja päätöksen tekee tekninen ja ympäristöjohtaja, muilla alueilla suunnittelutarvehakemus valmistellaan rakennusvalvonnassa ja päätöksen tekee johtava rakennustarkastaja. Vastaavasti silloin kun päätösvalta ym. asioissa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella lausunnot sille antaa samalla aluejaolla em. viranhaltijat.

Vihdissä poikkeamispäätöksistä ensimmäinen muutoksenhaku tehdään oikaisuvaatimuksella ympäristölautakuntaan, koska päätöksenteko on delegoitu tekniselle ja ympäristökeskukselle, jos päätöksen tekee ELY -keskus 1. muutoksenhaku tehdään Helsingin Hallinto-oikeuteen.

Puisto (VP)
Asemakaava-alueella oleva alue, joka on tarkoitettu asukkaiden virkistykseen. Kaavoissa osoitetaan vapaa-alueita myös lähivirkistykseen (VL) ja suojaviheralueiksi (EV).

Pysäköintinormi (autopaikkamääräys)
Kaavassa ilmoitetaan (yleensä) kuinka monta autopaikkaa rakennuspaikalle pitää toteuttaa, joko suhteessa asuntojen määrään (esim. 1 ap/ as.) tai suhteessa kerrosalaan (esim. 1 ap/40 kem2).

Pöydälle pano
Jos toimielin jättää esityslistalla olevan asian pöydälle siirtyy asian käsittely näin myöhempään ajankohtaan.

R

Raakamaa
Raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta maata, jolla voi olla käyttötarkoituksen muutokseen perustuvaa odotusarvoa, mutta jonka tuleva käyttö ei ole tarkasti ja varmuudella tiedossa.
Kunta hankki raakamaata yhdyskuntien kehittämiseen tärkeiltä alueilta. Vihdin maapoliittisen ohjelman mukaan kunta pyrkii kaavoittamaan uudet alueet omistamalleen maalle. Tämän vuoksi kunnalla tulee olla riittävä raakamaavaranto.

Rakennusjärjestys MRL 14 §
Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. 
Rakennusjärjestys on yksi lain tarjoamista ohjausvälineistä, jolla kunta voi paikallisesti valvoa rakentamista edistääkseen hyvän ympäristön muodostumista. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät voi syrjäyttää MRL:n säännöksiä. Toisaalta myöskään oikeusvaikutukseton yleiskaava ei syrjäytä rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja –asetuksessa (MRA) olevien sekä muiden, maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdissä noudatettava 8.2.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen määräyksiä.
Asemakaavan merkinnät ja määräykset menevät kuitenkin rakennusjärjestyksen määräyksien edelle jos niiden välillä on ristiriittaa.

Rakennuskaava
Rakennuskaava oli maalaiskuntien (ja monien ns. uusien kaupunkien) detaljikaavan nimitys ennen vuotta 2000, jolloin ne, Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan astuessa, muuttuivat asemakaavoiksi.

Rakennuskielto MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §,  MRA 93 §
Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Kunta voi määrätä suunnittelu-alueelle rakennuskiellon yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto (ja yleensä myös toimenpiderajoitus) ovat voimassa 5 vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään 8 vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös automaattisesti alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavanmuutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi jatkaa rakennuskieltoa senkin jälkeen kun kunnan oikeus tehdä niin on lakannut. Kaavan hyväksymisen jälkeinen rakennuskielto taas varmistaa mm. sen ettei hyväksytyn mutta ei vielä lainvoimaisen kaavan alueelle rakenneta aikaisemman vahvistuneen kaavan mukaisesti.

Rakennuslupa
Rakentamiseen tarvitaan aina lupa ja se voidaan tarvita myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin (esim. julkisivumuutos). Rakennusluvat käsitellään rakennusvalvonnassa, jossa luvat myöntää pääasiassa johtava rakennustarkastaja. Vihdissä rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristölautakunnan päätösvalta on delegoitu johtavalle rakennustarkastajalle.  Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella tarvitaan usein poikkeamislupa ja/tai suunnittelutarveratkaisu ennen kuin rakennusluvasta voidaan päättää.

Rakennusoikeus
Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille saa rakentaa kerrosalaa. Rakennusoikeus määritellään asemakaava-alueella kaavassa (muilla alueilla mm. oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä). Kaava-alueella sallitun rakennusoikeuden määrä ilmoitetaan joko tehokkuuslukuna rakennuspaikan kaavan mukaisesta pinta-alasta (esim. e = 0,25), rakennusoikeuslukuna kerrosalaneliömetreinä rakennuspaikan käyttötarkoitukselle (esim. ALK 2000) tai suoraan rajatulle rakennusalalle (esim. 220 tai 220 + t 50 jne). Vihdissä on joitakin vanhoja asema(aik. rakennus-)kaavoja, joissa ei ole merkitty rakennusoikeutta. Näiden osalta on rakentamisen määrä selviää Vihdin kunnan rakennusjärjestyksestä.

Rakennuspaikka
Kaava-alueella oleva rakennuskorttelin osa (tontti, tila tai määräala) tai haja-asutusalueella oleva rakentamiseen varattu määrä-ala tai kiinteistö/tila tai tilan rakennuksille varattu tilan osa (esim. maatilan talouskeskuksen alue).
Vihdissä asemakaava-alueella olevat rakennuspaikat muodostetaan lohkomalla eikä tontinmittauksella, kuten sitovan tonttijaon asemakaavoissa tai jos on tehty erillinen tonttijako. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavan mukainen rakennuspaikan raja on ohjeellinen ja että kiinteistöä muodostettaessa rajan paikkaa voidaan määrätyin edellytyksin siirtää kaavan tarkoittamasta sijainnista. Joissakin kaavoissa on Vihdissä kuitenkin kaavamerkinnällä tai -määräyksellä päätetty, että kaava osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän korttelissa, joka tarkoittaa, että ohjeellisia rakennuspaikkojen rajoja voidaan kyllä siirtää mutta, että rakennuspaikkoja ei voida jakaa lohkomalla - ei edes kunnan antamalla suostumuksella. Ohjeellisenkin tonttijaon kaavassa voidaan tehdä erillinen tonttijako, joka on aina sitova, jos asemakaavassa on tällainen määräys.

Rakennussuojelu
Kaavalla tulee merkitä suojeltavaksi rakennussuojelulailla suojeltu rakennus (aina) mutta myös esim. kulttuurihistoriallisesti tai kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus voidaan merkitä suojeltavaksi. Suojelun aste on silloin loivempi kuin rakennussuojelulailla suojellun rakennuksen osalta.

Rakennustaide
Rakennustaide on taiteen muoto, jossa suunnitellaan rakennuksia ja niihin liittyviä laajempia kokonaisuuksia esteettisestä näkökulmasta. Se voi tarkoittaa kokonaisen kaupungin suunnittelua tai vaikkapa vain yksittäisen rakennusosan, kuten kaiteen tai kahvan suunnittelua. Taiteen eri aloista rakennustaide lienee vahvimmin kytköksissä käytännöllisyyteen ja toimivien ratkaisujen etsimiseen. Arkkitehtuurin pitäisi olla synonyymi rakennustaiteelle mutta kuten hyvin tiedetään makuasioista yleensä kiistellään.

Rakentamisrajoitus MRL 33 §, MRL 43 §, MRL 58 §
Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Maakuntakaavan virkistys- tai suojelualueilla (mm.) on voimassa rakentamisrajoitus.

Ranta-alue
Maankäyttö- ja rakennuslain termi, jota käytetään mm. rantarakentamisen lupia käsiteltäessä. Ranta-alue sijaitsee rantavyöhykkeen (kts. rantavyöhyke)  takana rannasta päin katsottaessa. Sen leveys tai oikeastaan syvyys rantavyöhykkeen takana ei ole määritettävissä metrimääräisenä vaan ainoastaan vaikutustensa mukaan. Se ulottuu niin etäälle kuin meren tai vesistön läheisyydellä on vaikutusta rakennustoiminnan suuntautumiseen alueelle.

Ranta-asemakaava MRL 73-75, 77 §, MRA 33-36 §
Ranta-asemakaava (RakL:n aikainen Rantakaava) on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Ranta-asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksen mukainen kokonaisuus. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle ja saada siitä kunnassa päätös (kts. ranta-asemakaavaprosessista Vihdin kunnassa täältä).

Rantaosayleiskaava
Kunnan osalle voidaan laatia osayleiskaavoja. Monessa kunnassa onkin laadittu rantoja koskevia osayleiskaavoja.
Vihdissä ei ole erityistä rantaosayleiskaavaa.

Rantavyöhyke
Maankäyttö- ja rakennuslain termi, jota käytetään mm. rantarakentamisen lupia käsiteltäessä. Rantavyöhyke vastaa syvyydeltään aluetta, jolle rantarakentamista koskevien rajoitusten katsotaan ulottuvan. Sen leveys on n. 100 metriä mutta ei, lainsäätäjän tarkoituksen mukaan, kuitenkaan missään olosuhteissa enempää kuin 200 metriä.

S

Saanto
Saanto on oikeudellinen toimi, jonka tuloksena tietylle henkilölle syntyy tietty oikeusjärjestyksen takaama oikeus. Nimitys liittyy erityisesti kiinteän omaisuuden omistusoikeuden muutokseen. Laajasti määritellystä nimityksestä käytetään usein ilmaisua oikeussaanto. Saanto voi olla yksityisoikeudellinen oikeustoimi kuten kauppa, vaihto tai lahja, viranomaispäätös, esimerkiksi pakkolunastus tai ulosotto tai tosiasiallinen tapahtuma kuten perintö.

Johdannaisessa eli derivatiivisessa saannossa omistusoikeus siirtyy henkilöltä toiselle, eikä uusi omistaja saa edeltäjäänsä parempaa oikeutta, vaan oikeuden pätevyys ja laajuus riippuu edeltäjän oikeudesta. Se voi olla oikeustoimi elävien henkilöiden kesken (kuten kauppa, lahja tai vaihto), lakimääräinen, perustua testamenttiperimykseen tai olla viranomaisen pakkotäytäntö (kuten ulosmittaus). 

Selvitys (kaavoitusasioissa)
Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jonka vuoksi perusselvitykset sisältävät kaavan tarkoituksen ja tarpeen edellyttämiä luonto-, melu-, tärinä, rakennuskulttuuri-, sosiaalisten olojen ja vastaavien seikkojen selvityksiä.

Seutukaava
Ennen maakuntakaavan tuloa voimaan oli Vihdinkin kunnan alueella voimassa vielä RakL:n aikainen seutukaava. Vihdin osalta seutukaavat ovat taakse jäänyttä elämää, koska Uudenmaan 1. maakuntakaava astui voimaan v. 2006, mutta seutukaavoja lienee vielä muualla Suomessa voimassa, kunnes koko Suomi on maakuntakaavoitettu.

Sopimukset (kaavoitusasioissa)
kts.  Asemakaavoituksen aloitussopimus ja maankäyttösopimus.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan tarpeellisessa määrin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, esimerkiksi vaikutukset palveluihin ja elinoloihin. Elinoloihin liittyviä tekijöitä ovat mm. turvallisuus, virkistys, liikenteen sujuminen ja sen aiheuttamat häiriöt. Sosiaalisten vaikutusten arviointi tapahtuu osana muuta vaikutusten arviointia ja osana kaavoitusprosessia. Arvioinnin tulokset kuvataan kaavaselostuksessa.

Suojaviheralue
Sellaiset vapaa-alueet, joita kaavassa ei voida merkitä puistoksi tai lähivirkistysalueeksi esim. liikennemelun tms. syyn vuoksi merkitään yleensä suojaviheralueeksi (EV).

Suunnittelutarvealue MRL 16 §
Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Vihdin rakennusjärjestyksessä on osoitettu suunnittelutarvealueita. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella joudutaan päättämään myös muulla alueella, jolle on syntynyt tai syntymässä taaja-asutusta, tällaisia alueita ovat mm. asemakaavoitettujen alueiden lähialueet. Taaja-asutusta katsotaan syntyvän haja-asutusalueella ainakin silloin kun riittävän lähellä toisiaan on yli 5 vakituista asuintaloa.

Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä MRL 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään MRL 137 §:ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään puolestaan MRL 72 §:ssä.

Suunnittelutarveratkaisu MRL 85-90 §
Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa tarvitaan yleensä ennen rakennusluvan hakemista erillinen suunnittelutarveratkaisu. Varsinkin asemakaava-alueiden lähialueiden rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisun tekemistä vaikka alue ei olisikaan rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta tai että alueelle olisi syntymässä taajarakentamista. Suunnittelutarveratkaisua haetaan erillisellä lomakkeella. 

Vihdissä suunnittelutarveratkaisut muualla kuin rakennuskieltoalueella valmistellaan rakennusvalvonnassa ja päätöksen tekee johtava rakennustarkastaja. Jos suunnittelutarvealueella on voimassa rakennuskielto, valmistellaan suunnittelutarveratkaisukin kaavoituksessa ja päätöksen siitä tekee tekninen ja ympäristöjohtaja tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuskiellosta tehtävän poikkeamispäätöksen yhteydessä.

Suunnittelutarveratkaisuista ensimmäinen muutoksenhaku tehdään oikaisuvaatimuksella ympäristölautakuntaan.

T

Tavoitteet 
Kaavaprosessin alkuvaiheeseen kuuluu kaavan tavoiteasettelu. Tavoitteet voivat olla tiedossa jo kaavoituspäätöstä tehtäessä, esim. kaavamuutoksen hakijan asettama tavoite. Yleensä tavoitteet määritellään kunnan keskusten ja/tai toimintayksiköiden kanssa yhdessä. Tavoitteita saadaan myös, erityisesti vuorovaikutusprosessin aikana, osallisilta ja viranomaisilta Tärkeissä kaavoissa tavoitteet hyväksytetään erikseen joko ympäristölautakunnassa tai kunnanhallituksessa, kun kaavan hyväksyy valtuusto.

Tehokkuusluku
(Tontti)tehokkuusluku (esim. e=0,25) kuvaa rakennuspaikan rakennusoikeuden määrän suhteessa rakennuspaikan pinta-alaan (esim.  jos omakotitalorakennuspaikan kaavan mukainen pinta-ala on 1000 m2:n sen rakennusoikeus on 250 kerrosalaneliömetriä, kun tehokkuusluku on e=0,25). Tämän rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden puitteissa on kaikki rakentaminen rakennuspaikalla suunniteltava. Vihdissä on voimassa joitakin vanhoja rakennuskaavoja joissa ei ole merkitty omakotitonteilla rakennusoikeutta, tällöin rakennusjärjestys tulee apuun, koska siinä on kerrottu rakennusoikeudet tällaisten vanhojen kaavojen osalta.

Tiedoksia antaminen
Toimielimen tekemästä päätöksestä tiedotetaan kuulutuksella (esim. kaava-asia) ja pöytäkirjaotteella ja/tai kirjeellä joissakin tapauksissa. Valitusaika alkaa tiedoksisaannista (tarkista aina valitusosoituksesta)
Jos kysessä on viranhaltijalle delegoitu päätöksenteko annetaan päätös päätöksenantopäivänä julkipanon jälkeen. Oikausvaatimusaika alkaa tässä tapauksessa päätöksenantopäivästä sitä päivää lukuunottamatta.

Toimenpidelupa (MRL 126 §)
Tarvitaan monien rakennelmien ja laitosten (masto, säiliö, piippu, varastoalue tms.) rakentamiseen. Joissakin tapauksessa, silloin kun toimepide rinnastetaan rakentamiseen (MRL 138 §), voidaan ennen toimepideluvasta päättämistä tekemään suunnittelutarveratkaisu tai jopa poikkeamislupa.

Toimenpiderajoitus MRL 128 §,  MRA 93 § 
Toimenpiderajoituksen alaisilla alueilla on maisemaa muuttava, vähäistä suurempi, toimenpide maisematyöluvan varaista (esim. puiden kaato, maan täyttö jne.). Asemakaavan alueella on aina voimassa MRL 128 §:ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus ja yleiskaavan alueella (tai esim. jollakin sen käyttötarkoituksen alueella) jos yleiskaavassa niin määrätään. Kunta voi myös määrätä yleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle toimenpiderajoituksen, yleensä samanaikaisesti kun se määrää alueen rakennuskieltoon. Toimenpiderajoitus on myösautomaattisesti  voimassa jos alueelle on määrätty rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi (MRL 53§). Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa myös alueilla, jolle on hyväksytty asemakaava/asemakaavamuutos, tai yleiskaava/yleiskaavan muutos kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Tontti
Asemakaava-alueella sijaitseva rakennuskortteliin kuuluva alue, joka on tontinmittauksessa erotettu hyväksytyn tonttijaon mukaisesti itsenäiseksi kiinteistöksi ja sen jälkeen merkitty tonttina kiinteistörekisteriin.

Vihdissä ei ole toistaiseksi sitovan tonttijaon asemakaavoja, joten kiinteistönmuodostus tonteiksi/rakennuspaikoiksi tapahtuu normaalisti asemakaava-alueellakin valtion viranomaisen, Uudenmaan maanmittaustoimiston, tekemällä kiinteistötoimituksella (lohkominen).

Tonttijako MRL 78-82 §,  MRA 37-40 §
Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena (Vihdissä on toistaiseksi vain ohjeellisen tonttijaon asemakaavoja). Tonttijako voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena sen laatimiseksi, eikä siitä voida poiketa kuin teknisessä tarkoituksessa vähäisesti. Tonttijakoa voidaan muuttaa joko asemakaavamuutoksen yhteydessä tai erillisellä tonttijaon muutoksella. Ohjeellinen tonttijako voidaan siis erillisellä tonttijaolla muuttaa sitovaksi tonttijaoksi. Tonttijako tulee laatia asemakaavassa sitovaksi, jos kyseessä on kaupunki tai kaupunkimainen keskusta-alue tai alueen epäselvä kiinteistöjärjestelmä tai alueen rakennustehokkuus sitä edellyttävät.

Tonttikartta
Tonttikartta on rakennuslupahakemuksen liitekartta. Tonttikartassa esitetään tontin rajamitat ja asemakaavan kaavamerkinnät.
Vihdissä vastaava kartta on nimeltään kaavalaskentakartta, joka tilataan kunnan mittaustoimesta (tai jos on tehty erillinen tonttijako niin silloin tilataan tonttikartta).

Tonttiliittymä
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen. Jos kiinteistö liittyy yleiseen tiehen tulee hakijan, ennen rakennusluvan asemapiirroksen hyväksymistä, saada ajoneuvoliittymälleen ELY -keskuksen lausunto. 

Tuulimylly
Propeleilla hankittavaa energiaa varten pystytetty pytinki.
Kuvaannollisesti; se vastustus, jota vastaan kaavoittaja taistelee pykälä-, selvitys-, vaikutusarvio-, viranomais-, luottamuselin-, osallis- ja valittajaviidakossa ;-)

Tärinä
Kaavan perusselvitysvaiheessa saatetaan joutua selvittämään liikenteen ja/tai teollisuuden aiheuttamaa tärinää/värähtelyä maaperässä.
Vihdissä tällainen kaavoituksen (ei rakennuksen rakentamisen) selvitykseksi tehty laajempi tärinäselvitys on valmistunut v. 2008 Karjaa - Hyvinkää rataosan vaikutuspiiristä Nummelan ja Ojakkalan taajamien osalta sekä v. 2011 Otalammen taajaman osalta. Muilla alueilla niitä tehdään tarvittaessa.

U

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus tai tutummin vain ELY)
kts. alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. Uudenmaan ympäristökeskus.)

V
Vaihemaakuntakaava
Maakuntakaavaa korvaamaan, tarkentamaan ja täydentämään voidaan laatia vaihemaakuntakaavoja.
Uudenmaan Liiton 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 22.6.2010. Vaihemaakuntakaava täydentää v. 2006 vahvistettua maakuntakaava mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeilla, kiviaineshuollon, moottoriurheilun, ampumaratojen, liikenteen varikoiden ja terminaalien sekä laajojen yhtenäisten metsätalousalueiden osalta.
2. vaihemaakuntakaavan suunnittelutyö on käynnissä ja se tarkoittaa käytännössä koko maakuntakaavan uudistamista, ei pelkästään jonkin osa-alueen täydentämistä.

Vaikutusten selvittäminen ja arviointi MRL 9 §
Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja sitä laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ympäristö, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset siltä alueelta jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia.

Valitus (kaavoitusasioissa)
Kunnanvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta (Helsingin) hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Jos kaavan hyväksyminen on delegoitu ympäristölautakunnalle (kuten Vihdissä on ei merkittävien kaavojen osalta tehty) ei kaavan hyväksymisestä voi tehdä oikaisuvaatimusta kunnanhallitukselle vaan ympäristölautakunnankin tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus on väline valvoa kunnallisten viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Tästä syystä kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla. Valituksen voi tehdä paitsi kaavan osallinen myös kuka tahansa kunnan jäsen.

Valitus, (lupa-asioissa) kts. myös muutoksenhaku (valitusoikeus) KL92 §, MRL 188§, 191-193 §
Maisematyölupapäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on valitusoikeus. Niin Kuntalaissa kuin maankäyttö- ja rakennuslaissakin on määritelty kenellä on oikeus tehdä valitus. Vihdissä poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut on delegoitu viranahaltijan päätettäväski, joten niistä enimmäinen muutoksenhaku on oikausvaatimus ympäristölautakuntaan.

Valmistelija
Kaavan valmistelija valmistelee kaava-asian ympäristölautakunnan käsittelyyn siten, että n. kahta viikkoa ennen ympan kokousta asia esitellään ympan esittelijälle (tekninen ja ympäristöjohtaja), joka päättää viedäänkö asia toimielimen käsittelyyn.

Valmisteluaineisto (kaavoitusasioissa)
Kaavan suunnittelu alkaa laatimalla kaavan valmisteluaineistoa. Valmisteluaineistoa ovat tehdyt selvitykset ja mm. eri maankäyttövaihtoehdot esitettyinä havainnepiirroksilla, alustavilla kaavapiirroksilla ja muilla visuaalisilla menetelmillä sekä suunnitelmia selittävinä teksteinä (kaavaselostus tms.). Valmisteluaineisto voidaan laittaa julkisesti nähtäville, mutta kaavan vuorovaikutusprosessi voidaan käydä joissakin kaavahankkeissa myös suppeammin, esim. vain niiden kaavan osallisten kesken, joiden olosuhteisiin kaava vaikuttaa. Valmisteluaineistosta pyydetään ja siitä voidaan saada mielipiteitä. Valmisteluaineistoa, kuten muutakin kaavan materiaalia esitellään myös kaavan omalla internet-sivulla, kunnan www-sivustolla. Valmisteluaineistoa vastasi rakennuslain mukaisessa kaavaprosessi kaavaluonnos

Vastine (kaavoitusasioissa)
Vastine tarkoittaa kunnan perusteltua vastausta kaavaehdotuksesta annettuun lausuntoon tai muistutukseen. Kaavaehdotuksen oltua MRL 65 §:n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtävillä valmistellaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin (vastineraportti), jonka käsittelee ympäristölautakunta tai kunnanhallitus kun kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL 22-24 §
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 26.11.2001 alkaen (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000). Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistämisestä. Ne heijastuvat yleisesti kuntakaavoitukseen maakuntakaavan välityksellä ja asemakaavoitukseen yleiskaavan välityksellä. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 2009.

Alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on mm.
- varmistaa valtakunnallisest merkittävien seikkojen huomioiminen maakunnun ja kunnan kaavoituksessa sekä myös valtion viranomaisen toiminnassa
- auttaa saavuttamaan MRL:n ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, mm. hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
- toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä

ja ne käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia
- toimiva aluerakenne
- eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- toimiva energiahuolto
- toimivat yhteysverkostot
- luonto- ja kulttuuriympäristöjen aluekokonaisuudet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, MRA 26 §
Valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Muiden kaavojen osalta viranoamisneuvottelua ei tarvita.
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. 

Aloitettaessa ranta-asemakaavaprosessia tulee aina ensin käydä kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Viranomaisten kanssa voidaan neuvotella ja on syytäkin neuvotella, muutenkin kuin  vain MRL:n tarkoittamassa viranomaisneuvottelussa.

Vireilletulo (kaavoitusasioissa)
Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Milloin vireille tulosta ei voi ilmoittaa kaavoituskatsauksessa, julkaistaan kaavan vireille tulosta kuulutus kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan ilmoituslehdissä ja kunnan internet -sivuilla. Vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa kirjeellä osallisille. Vihdissä merkittävän kaavan vireille tulosta on toistaiseksi aina kuulutettu erikseen (eikä siis pelkästään kaavoituskatsauksen kuulutuksella).

Voimaantulo (kaavoitusasioissa)
Kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman kaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla, ilmoituslehdissä ja kunnan internet-sivuilla. Vaikka kaavan hyväksymispäätökseen olisi haettu muutosta hallinto-oikeudelta voi kaavan hyväksyjä (ympa tai kv) kuitenkin määrätä kaavan astumaan voimaan muilta kuin valituksen alaisilta osiltaan (tääaisen voimaanastumisen voi kuitenkin keskeyttää muutoksenhakuviranomainen, eli hallinto-oikeus).

Vuorovaikutus kaavoituksessa MRL 6 §, 62 §
Maankäyttö- ja rakennuslain yleisiin tavoitteisiin sisältyy ajatus kaavoituksen/kaavanlaatijan ja kansalaisten vuorovaikutteisuudesta. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Vuorovaikutusta ei synny ilman riittävää tiedotusta. Laki sanoo: Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan laajuus, tärkeys sijainti ja sillä ratkaistavat maankäytölliset kysymykset siis vaikuttavat siihen kuinka suppea tai laaja tiedotusvelvollisuus on.

Vuorovaikutusprosessiin kuuluu myös kaavan valmisteluaineiston esittely osallisille tai asettamalla se julkisesti nähtäville.
(Kaava voidaan myös valmistella suoraan kaavaehdotukseksi ilman valmisteluaineiston julkista nähtävillä pitoa, mutta silloinkin on osallisten kanssa käytävä vuorovaikutusprosessi kaavan valmisteluaineistosta)

Vähittäiskaupan suuryksikkö MRL 71a §
Yli 2000 kem2:n suuruista vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (käyttötarkoitusmerkintänä KM tai vastaava). Maakuntakaavassa voidaan merkitä erillisellä merkinnällä (Uudenmaan maakuntakaavassa ns. munkkirinkilällä) maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle tarkoitettujen vähittäiskaupan suuryksikköjen paikat. Vihdissä tällainen munkkirinkilä -merkintä on maakuntakaavassa vain vt 1:n ja vt 25:n risteyksessä Muijalan / Nummenkylän alueella Vihdin ja Lohjan rajalla. Paikka, joka sijaitsee pohjavesialueella, soveltuu vain kovin huonosti tällaisen suuryksikön sijaintiin ja voi vain ihmetellä kuinka maakuntakaavan selvityksissä ja vaikutusten arvioinneissa on voitu päätyä kyseisen sijainnin valintaan.

Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä MRL 175 §
Rakennusvalvontaviranomainen voi MRL 171 ja 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää vähäisen poikkeamisen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeuksen edellytyksenä on, ettei se merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäyttämistä.

Vähäiseen poikkeamiseen (kaavasta ta muusta säännöksestä) muodostetaan kanta tapauskohtaisesti, koska tilanteet vaihtelevat, asemakaavan merkittävyys ja ikä, säädöksen tärkeys jne. vaikuttavat asiaan.
Vähäinen poikkeaminenkin tarkoittaa kuitenkin myös aina MRL 171 ja 172 §:n mukaisten säädösten huomioimista.

Vihdissä kaavoituksen näkökannalta voidaan vähäisinä poikkeamisina kaavasta pitää mm. seuraavia:
- vähäistä rakennusoikeuden ylittämistä 1-10 %, riippuen kokonaisrakennusoikeuden määrästä ja käyttötarkoituksesta (esim. 30 k-m2:n suuruisen varaston kerrosalaa voinee ylittää 10 % eli 3 ke-m2 mutta 10000 k-m2:n suuruisen kerrostalon 10 %:n ylitystä (1000 kem2), ei voida hyväksyä, vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä sitten päättääkin pääsääntöisesti poikkeamiskäsittelyssä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)
- vähäistä rakennusalan rajan ylittämistä (1-3 m)
- kerrosluvun vähäinen muutos (esim. ullakon tai kellarin tasolle sijoitettavan kerrosalan määrästä vaikkapa I u 1/2 > I u 2/3, mikäli kaavan muut vaatimukset ei vaarannu)
- vähäisesti asuntojen lukumäärästä, mikäli kaavan muut vaatimukset ei vaarannu
- vähäisesti asemakaavassa osoitetusta rakennuksen korkeudesta, mikäli kaavan muut vaatimukset ei vaarannu
- asemakaavassa osoitetusta autopaikkamäärästä
- asemakaavassa osoitetusta rakennuspaikkojen lukumäärästä saman käyttötarkoituksen korttelialueella (silloin kun kaavassa on ohjeellinen rakennuspaikkajako)
- joissakin tapauksissa myös kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, esim. talousrakennuksen rakennusalalle autotalli jne.

Vähäisen poikkeamisen hyväksyminen asemakaavasta tulee kirjata rakennuslupapäätökseen.

Y

Yhdyskuntarakenne
Yhdyskuntarakenne on se fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka muodostuu asutuksesta, työpaikoista, palveluista, virkistys- ja ulkoilualueista, liikenneväylistä sekä teknisistä verkostoista. Yhdyskuntarakenne käsittää toimintojen sijoittumisen suhteessa toisiinsa, niiden väliset yhteydet sekä toiminnallisen rakenteen suhteen ympäristöön, maastoon, luontoon ja maisemaan.

Yhdyskuntasuunnittelu
Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, työpaikat, liikenne) järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Laajemmin kaupunkisuunnitteluun kuuluu myös katujen ja puistojen suunnittelu, rakennusten suunnittelu ja kun näihin sitten lisätään sosiaalisten yms. olosuhteiden huomioiminen ja suunnittelu puhutaankin vielä laajemmasta käsitteestä - yhdyskuntasuunnittelusta.

Yksityinen etu
Yksityinen etu maankäytön suunnittelussa tulee esiin esim. yksityisen tahon asemakaava- tai asemakaavan muutoshankkeissa. Se tulee esille myös kaavoitusprosessin eri vaiheissa mielipiteinä, lausuntoina, muistutuksina, muutoksenhakuna ja NIMBY -ilmiönä (not in my backyard). Sellainen tulee myös esiin haluna laistaa lainvoimaisen asemakaavan rakentamiselle määrättyjen vaatimusten täyttämisestä jne. 

Yksityinen etu voi olla yleisen edun kannalta järkevä, kunta saattaa saada rahaa toimintojensa järjestämiseen, rakentaminen synnyttää työpaikkoja ja tuoda niin ollen verotuloja kuntaan jne.
Yksityinen etu voidaan maankäytön suunnittelussa ottaa huomioon mutta sen tulee sopeutua, yleisen edun vuoksi, yhdyskuntien kokonaiskehityksen kannalta järkeviin ratkaisuihin. Erityinen yksityisen edun mukainen kaavahanke on ranta-asemakaavoitus, josta enemmän sen otsikon alla.

Yleinen etu
Suomessa on pidetty tärkeänä, että yhdyskuntien suunnittelussa noudatetaan oikeudenmukaisuutta ja yritetään luoda tasapuolista hyvää kaikille. Yleinen etu on näin, varsikin sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden osalta, legitimoinut kaupunkisuunnittelua. Yleinen etu on kuitenkin yhteiskunnan muutoksien kourissa kokenut kovia ja joutunut olemaan perusteluna jos jonkinmoisille suunnitteluratkaisuille, eikä aina suunnittelijan kynästä tulleille (mutta myös niille), vaan yleisen edun nimissä poliitikot ja jopa demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelta tulleet tahot ovat olleet määrittelemässä sellaista ns. yleistä etua, jota kansalaiset eivät aina ole tukeneet.

Maankäytön suunnittelun tulee kuitenkin perustua ns. yleiseen etuun, senhän takia kaavoitusmonopoli on kunnille säädetty lailla. Yleistä etua kaavoituksessa voi olla kuntalaisen kuitenkin vaikea nähdä tai hyväksyä. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kaavoitusprosessin aikana, sen eri tilaisuuksissa ja asiakirjoissa selvästi kerrottaisiin suunnittelun yleistä etua perustelevat ratkaisut.

Yleiskaava, yleiskaavoitus MRL 35-45 §,  MRA 16-23 §
Yleiskaava on yleispiirteinen kuntatason maankäyttösuunnitelma. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja haja-asutusalueella rakentamisen lupien käsittelyä.
Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain (vaihekaava), osa-alueittain (osayleiskaava) tai kuntien yhteisenä yleiskaavana (yhteinen yleiskaava).  Vihdin Yleiskaava -86 on kunnanvaltuuston vuonna 1986 hyväksymä, koko kunnan aluetta koskeva, oikeusvaikutukseton yleiskaava, eikä sen ohjausvaikutus asemakaavojen laatimiseen tai eikä juuri kaavan ulkopuoliseen rakentamiseenkaan ole enää ajanmukainen.
Yleiskaava ei ole voimassa asemakaavan alueella kuin kaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Ympäristöministeriön opas: Yleiskaavan sisältö ja esitystavat 

Ympa
Vihdissä käytetty lyhennysmerkintä kunnan ympäristölautakunnasta.

Ympäristölautakunta ( Ympa) 
Vihdin kunnan ympäristölautakunta käsittelee mm. kaavoitukseen ja rakentamiseen (toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena vaikka päätösvaltaa onkin siirretty tekninen ja ympäristöjohtajalle sekä johtavalle rakennustarkastajalle) liittyviä asioita. Kun asemakaavan hyväksyminen on delegoitu ympäristölautakunnalle, silloin Vihdissä on kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa (tai muussa kaavoituspäätöksessä) maininta, että ympa hyväksyy kaavan.

Ympäristökeskus
Nykyisin alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriölle kuuluu alueiden käytön suunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä mm. maakuntakaavan vahvistaminen.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) MRL 132 §
YVA -menettelyä sovelletaan erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, esim. tiehankkeissa, satamahankkeissa, voimalaitoshankkeissa, jätteidenkäsittelyhankkeissa ja vastaavissa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja siihen liittyvä asetus tulivat voimaan v.1994. Kaavoitusta koskee MRL:n säädösten mukainen ympäristövaikutusselvitysten laatiminen (ei siis YVA -menettely, ellei kaava koske em. hankkeita).

Ympäristövaikutusten selvitys (YVS) MRL 9 §, 
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Joskus tästä selvityksestä kuulee käytettävän nimitystä kaava-yva.

Sanaston selityksineen koonnut ja siitä vastaa Matti Hult, (ei Vihdin kunta), päivitys 11.1.2012