Galleria Pictorin menestystarina
Galleria täyttää 20 vuotta
Kulttuurisihteeri Johanna Forsius alkoi etsiä tiloja tulevalle gallerialle vuonna 1987, tuekseen hän sai kulttuurilautakunnan. Niinpä tammikuun lopulla 1988 pieni joukko vapaaehtoisia otti pensselit käteen ja kunnosti yhden viikonlopun aikana Simo Hirvelän vapauttaman luokkahuoneen kivikoululta. Töihin osallistuivat kulttuurilautakunnan jäsenet perheineen: Irma Hemminki, Ilkka Moisio, Maila Pakarinen, kulttuurisihteeri ja galleristi. Esko Hemminki teki suurimman urakan. Kun Jarl Pousar oli keksinyt nimen Pictor, saattoivat hankkeen takana olevat: kulttuurisihteeri Johanna Forsius, kuvataidekoulun rehtori, kuvataideakatemian opettaja, graafikko Inari Krohn ja Auli Nystén huokaista helpotuksesta. Näyttelytoiminta voitiin käynnistää.
Vihdin kunnan taidegalleria avasi ovensa kuvataidekoulun kanssa samassa rakennuksessa 9.2.1988 Mirja Airaksen ja Hannu Väisäsen yhteisnäyttelyllä. Seuraavaksi näyttelytilan valtasivat Juhana Blomstedtin komeat maalaukset. Huikeaa luetteloa jatkoivat Ulla Rantanen, Tapio Junno ja Pirkko Nukari. Näin komea oli alku ja korkeaa tasoa on pystytty pitämään yllä 20 vuotta.
Muistan Blomstedtin ystävällisesti hymyillen sanoneen, että noin innostuneille ja kunnianhimoisille järjestäjille kuin te olette, hän haluaa toivotta onnea ja auttaa. Siinä tuli vastaus runoilija Pentti Saaritsan hämmästelyyn: "Kuinka on mahdollista, että saatte Pictoriin taiteilijoita, joita Helsingin galleriat kilpaa huutavat".
Gallerian toiminta-ajatuksena on ollut korkeatasoisen ja monipuolisen taiteen esittely mahdollisimman laajalle yleisölle. Tämän päivän kuvataiteen suuntauksien seuraajana sillä on ollut taidekasvatuksen ja kuvataiteen edistämisen kannalta tärkeä tehtävä. Galleria Pictorissa on esitelty maamme taiteilijoitten terävin kärki.
Monta kertaa on ihmetelty Pictorin vetovoimaa, pieni galleria, 50 km Helsingistä. Keskellä ei mitään kuten eräs taiteilija sanoi, mutta kun lähes kaikki hänen työnsä löysivät ostajan, hän oli tyytyväinen ja halukas tulemaan uudelleen Pictoriin. Monet näyttelyt ovat olleet myyntimenestyksiä, vaikka ei galleriaa olekaan perustettu kaupalliselle pohjalle. Taidepiirit ovat pienet ja sana kiertää.
Pictorin menestykseen on tarvittu paikallisten taiteilijoitten voimakasta taustatukea. Täten on saatu keittiön kautta hyvät taiteilijat liikkeelle. Alkuajoista asti Inari Krohn on vaivojaan säästämättä käyttänyt aikaansa ja suhteitansa gallerian tueksi. Suurena apuna olivat myös Kaiju Haanpää ja Jukka Nopsanen.
Monet muutkin vihtiläiset taiteilijat ovat pyyteettömästi tukeneet galleriaa ja osallistuneet useisiin talkoisiin. Talkootyö onkin ollut ehdoton edellytys gallerian toiminnalle. Aktiivinen taiteilijajoukko perheineen on ollut Pictorin korvaamaton tukipilari.
Usein taiteilijat ovat myös tarttuneet kynään ja puolustaneet lehdissä galleriatoimintaa. Se on ollut katkolla useita kertoja. Jatkoa on kuitenkin aina saatu, kiitos viisaitten päättäjien ja Hiidenheimon säätiön, joka on viime vuosina halunnut tukea uhanalaista, ansiokasta kulttuuritoimintaa.
Kunta on tehnyt kulttuuriteon ylläpitämällä taidegalleriaa ja suonut täten jokaiselle kuntalaiselle tilaisuuden nauttia korkeatasoisesta taiteesta. "Taiteen tulee olla siellä, missä ihmiset elävät, se ei saa jäädä vain isojen paikkakuntien museoiden varaan. Taiteen tulee tavoittaa mahdollisimman helposti lapset, nuoret ja aikuiset", sanoi Kiasman johtaja Tuula Karjalainen. "Pictor on suunnattoman upeaa palvelua asukkaille, se on kuin kuvataiteen kirjasto, josta sietää olla ylpeä", jatkaa Karjalainen avajaispuheessaan joulukuussa 2003.
Kuvataideakatemian professori Kuutti Lavosen mielestä Pictor tekee kansallisia tekoja kunnallisella tasolla.
Läänin sivistysneuvos Outi Salo näkee taiteen ja kulttuurin vievän eteenpäin koko kuntaa; sen sivistystasoa ja elinkeinoelämää. Taide yhdistää eri kulttuurien ihmiset, sanoi Intian suurlähettiläs avajaispuheessaan.
Pictor on toiminut yli 160 näyttelyn foorumina. Niissä on ollut esillä lähes 300 taiteilijan töitä. Sen taiteilijaluettelo on poikkeuksellisen upea: Marjatta Hanhijoki, Jorma Hautala, Reino Hietanen, Outi Heiskanen, Samuli Heimonen, Kaarina Kaikkonen, Pekka Kauhanen, Pentti Kaskipuro, Markku Kolehmainen, Ipi Kärki, Kuutti Lavonen, Tero Laaksonen, Marika Mäkelä, Erkki Mykrä, Paul Osipow, Olavi Pajulahti, Zoltan Popovits, Helena Pylkkänen, Henrich Ilmari Rautio, Kristina Riska, Heikki Virolainen, Jan Kenneth Weckman, Sven-Olof Westerlund, Raili Tang, Tapani Raittila, Tuomas von Boehm, Helge Dahlman… Onpa Pictorissa nähty Picassoa, Matissea, Chagallia, Legériä, Toulouse-Lautrecia… Intialaista miniatyyritaidetta, Iittalan lasitaiteilijoita…
Paikallisten taiteilijoitten yksityis- ja yhteisnäyttelyt ovat luonnollisesti kuuluneet jokavuotiseen ohjelmaan. Vihti on kerännyt suuren joukon ammattitaiteilijoita.
Gallerian huippuhetkiä koettiin kesällä 1999, kun koko vanhan paloaseman yläkerta, hulppeat 200 neliötä, täyttyi 24 vihtiläisen taiteilijan yhteisnäyttelyllä. Syyskuussa paloasemalle ripustettiin 24 huipputaiteilijan loistava näyttely: "Pictorin vieraita vuosien varrelta" Blomstedtista Yttiin. Grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, tekstiilitöitä, keramiikkaa…
Avajaisissa tungeksi väkeä, ilta-aurinko paistoi rosoisen kauniiseen halliin, jonka rullaovet oli hinattu puoliväliin. Tunnelma oli uskomaton.
Tällaista kokoonpanoa hyvien taiteilijoitten töistä ei näe yhdellä kertaa missään muualla kuin Vihdin kunnan taidegalleriassa Nummelan paloasemalla. Tai ehkä New Yorkissa tai Lissabonissa tai… mietiskeli Kuutti Lavonen. Paloasema eli kukoistuskauttaan.
Pictorin yleisö on tottunut hyvälle, se on valveutunutta ja taiteilijoitten ylistämää joukkoa. Ilman yleisöä ei ole Pictoria. Hyvää yleisöä ovat myös koululaiset. Koulujen kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä. Kuvataidekoulu on aina hyödyntänyt näyttelyitä opetuksensa osana. He pitävät myös kevätnäyttelynsä "oikeassa galleriassa".
Nuoresta yleisöstä kasvaa uusi sukupolvi, joka ymmärtää ja tuntee yhä paremmin taidetta. Jotkut ovat saanet siitä jo ammatinkin.
Pictorissa on järjestetty lukuisia kiinnostavia luento- ja musiikkitilaisuuksia.
Galleria Pictor on Vihdin kunnan lippulaiva; se tunnetaan hyvin taidepiireissä ja se on omiaan houkuttelemaan kuntaan uusia kulttuurista kiinnostuneita asukkaita.
Gallerian 20-vuotiasta taivalta juhlitaan Inari Krohnin näyttelyllä 12.2.-1.3.2008
Tervetuloa Pictoriin!
Auli Nystén
Gallerianhoitaja