Misä leipä syärää siin kaks tuaraa
Arjen askareet
Talot olivat 1800-luvulla pitkälti paritupia, eli niissä oli porstuan, eteisen molemmin puolin tupa. Lisäksi
Etelä- ja Länsi-Suomen talonpoikien keskuudessa oli yleistynyt kartanoista ja pappiloista levinnyt tapa laajentaa paritupaa päätykamarilla joko toiseen tai molempiin rakennuksen päätyihin.
Talvisaikaan tupa toimi kaikkien asuntona ja nukkumapaikkana, mutta kesällä palvelusväen ja nuorison makuupaikkoina käytettiin erilaisia ulkorakennuksia, lähinnä aittoja. Vuosisadan lopulla alettiin lisäksi erottaa väliseinällä peräkamari porstuasta, usein isäntäväen nukkumapaikaksi.
Tupa oli erityisesti naisten valtakuntaa. Naisten apuna ruuanlaitossa ja leipomisessa olivat piiat ja pienet lapset sekä isommat tytöt. Muita naisten töitä olivat esim. tekstiileihin liittyvät askareet, kuten kehruu ja kankaankudonta, värjääminen ja kirjonta sekä pyykinpesu. Miehille kuuluivat mm. sepän ja puu- sekä tuohityöt, tiilenteko ja savenvalanta sekä nahan muokkaus ja parkitseminen.
Esihistoriallisella ajalla ja keskiajalla Suomessa syötiin kaksi varsinaista ateriaa päivässä. Todennäköisesti 1600-luvulta alkaen on siirrytty sananlaskun mukaiseen muutokseen: Matti päivällisen tuo, Matti päivällisen vie, sanottiin. Se tarkoitti tapaa syödä talvikautena kolme, kesällä neljä kertaa päivässä. Matin nimipäivinä, kevät-mattina 24.2. ja syys-mattina 21.9., ateriamäärää muutettiin.
Tapa lisätä kesäksi aterioiden määrää yhdellä kertoo myös työkausien eroista. Kesällä noustiin hyvin
varhain, jo kolmeltakin, hyödyntämään pitkä valoisa aika raskaampien, erityisesti ulkotöiden tekemiseen. Talvella, jolloin valoa riitti lyhyemmän aikaa, voitiin pimeän aikana tehdä töitä lähinnä sisätiloissa pärepihtien tai öljylampun valossa.
Perunan leviäminen 1800-luvulla ei vielä muuttanut ateriajärjestystä, mutta kahvin yleistyminen arkijuomaksi vuosisadan lopulla toi tukevan aamupalan tilalle aamukahvin leivän ja voin kera. Lisäksi iltapäivän väliateria korvautui iltapäiväkahvilla. Kahvilla voitiin myös korvata palkollisille ruokana maksettava osa ateriasta tai kokonainen ateria.