Vihdin kasvihuonepäästöt

Vihdin kasvihuonekaasujen vuosiraportti vuodelta 2010 ja ennakkotieto 2011

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan vertailuvuosille 1990 ja 2003 liittyvä raportti on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa vuonna 2005. Varsinaisessa raportissa on kuvattu Kasvener –mallin mukaiset päästöjen laskentaperusteet sekä raportoitu päästöjen kehitys seutukunnittain ja YTV –alueella. Lisäksi raportissa on avattu eri toimijoiden mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä arvioitu päästöjen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitystä tulevaisuudessa.

Kuntakohtaisessa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä kuvaavassa raportissa on tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä energiantuotannon, sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden osalta. Raportissa ei käsitellä kasvihuonekaasupäästöjen nieluja, esim. metsäalueita. Kasvener -laskennassa on otettu huomioon kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) päästöt.

Vihti

Vihdissä asui 24 954 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi vuodesta 1990 15 %. Voimakkaan väestönkasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 21 % eli hieman väestönkasvua nopeammin vuosina 1990-2003. Vihdissä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat liikenne, sähkön käyttö ja erillislämmitys.

Taulukko. Vihdin energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003.

Energiantuotanto

Vihdissä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan sähköverkosta. Kaukolämmön tuotantomäärät sen sijaan ovat kasvaneet selvästi, noin 100 % tarkastelujaksolla 1990-2003. Vihdin kaukolämmön tuotanto perustuu pääsääntöisesti nestekaasun ja kevyen polttoöljyn käyttöön. Tarkasteluvälillä 1990-2003 Vihdin kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt vähenivät 6 % energiantuotannon hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 5 % Vihdin tuotantoa vastaavista päästöistä.

Sähkönkulutus

Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 14 % Vihdin kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Vihdin käyttämä ”muu sähkö”, 96 GWh, ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Vihdin sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) väheni 12 % vuosina 1990-2003. Tätä sähkönkulutusta vastaavat päästöt kuitenkin kasvoivat kolminkertaisiksi sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi.

Rakennusten lämmitys

Rakennusten lämmitys aiheutti noin 30 % Vihdin kulutusta vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustui kaukolämpöön (14 % rakennusten lämmönkulutuksesta), sähkölämmitykseen (43 %) ja erillislämmitykseen (43 %) vuonna 2003. Kaukolämmityksen kasvihuonekaasujen ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista alimmat vuonna 2003. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 100 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 88 %. Myös sähkölämmityksen suosio pientalorakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 54 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt lähes kuusinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi 1990-2003. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 20 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän, 12 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta.

Liikenne

Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 42 % osuuden Vihdin kulutusta vastaavista päästöistä. Liikenteen, käytännössä tieliikenteen, osuus päästöistä on kunnassa suuri, koska kuntaa halkoo suuria teitä kuten Helsingin ja Turun välinen moottoritie. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 8 % vuosina 1990-2003 liikennemäärien kasvaessa.

Teollisuus ja työkoneet

Vihdissä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 3 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli 8 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 63 % tarkastelujaksolla 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi myös sähköä (sisältyy taulukossa 65 riviin ”muu sähkö”). Myös Vihdin teollisuuden sähkönkulutus aleni 33 GWh:sta 22 GWh:iin vuosina 1990-2003. Teollisuuden sähkönkäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan yli kaksinkertaistuivat sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Yhteensä Vihdin teollisuus (polttoaineet+ sähkö) muodosti kunnan kasvihuonekaasupäästöistä noin 6 % vuonna 2003, kun osuus oli 10 % vuonna 1990.

Jätehuolto

Jätehuollon osuus Vihdin kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 noin 6 %. Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät Vihdissä merkittävästi, 49 % vuosina 1990-2003 erityisesti, koska kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 50 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Seudullisella Munkkaan (Lohja) kaatopaikalla kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltetaan soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Koivissillan (Vihti) vuonna 2001 suljetulla kaatopaikalla kaatopaikkakaasu puolestaan johdetaan kenttiin, missä se pintakerroksessa hapettuu hiilidioksidiksi. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 24 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee.

Maatalous

Maatalouden osuus Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana oli vuonna 2003 noin 9 %, kun maatalouden osuus vielä vuonna 1990 oli 14 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 20 % 1990-2003, kun eläinten määrä väheni (-27 %) ja viljelyala supistui (-18 %).

Alkuun