Lukiolaisen sanakirja

Elokuussa 2021 voimaan astuvan opetussuunnitelman käsitteitä:

Moduuli

Opintojaksojen raaka-aine, josta muodostetaan oppiaineen sisällä tai eri oppiaineita yhdistelemällä opintojaksoja.

Opintojakso

Kokonaisuus, jonka opiskelija opiskelee ja joka voi sisältää yhden tai useamman moduulin. Opintojakso voi koostua yhden oppiaineen tai useamman oppiaineen moduuleista.

Opintopiste

Lukioiden oppiaineet ja muu opetus on jaettu opintojaksoiksi, joiden laajuus määritellään opintopisteinä. Lukiokoulutuksessa suoritetaan vähintään 150 opintopistettä.

Periodi

Ent. jakso. Lukuvuosi on jaettu viiteen periodiin, joten työjärjestys vaihtuu viisi kertaa lukuvuoden aikana. Opintojakso voi kestää pidempään kuin yhden periodin.

Aakkosellinen sanasto:

Abiturientti (abi)
Lukion 3. tai 4. vuosikurssin opiskelija.

Ainevalintakortti
Sisältää lukion tarjoamat eri oppiaineiden kaikki pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit. Niistä opiskelija valitsee pakollisia kursseja 47–51 ja syventäviä vähintään 10, yhteensä vähintään 75 kurssia.

Arviointiviikko
Jakso päättyy arviointiviikkoon, jolloin eri päivinä on opiskelijan valitsemien kurssien kokeita tai muuta ohjelmaa. Arviointiviikon aikataulu julkaistaan noin 1,5 viikkoa ennen jakson loppumista sekä ilmoitustauluilla että nettisivuilla.

Esivalintatarjotin
Opiskelijat valitsevat esivalintatarjottimelta tulevan lukuvuoden opiskeltavat kurssit. Kunkin kurssin alustavat valintojen määrät ovat pohjana perustettavien ryhmien määrälle.

Jakso
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joten työjärjestys vaihtuu viisi kertaa lukuvuoden aikana. Jakson lopussa on kuusipäiväinen arviointiviikko, jonka päätyttyä annetaan jaksotodistus.

Kurssi
Lukioiden oppiaineet ja muu opetus on jaettu kursseiksi. Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti yhden jakson aikana; yhdessä jaksossa on oltava vähintään 4 kurssia. Yhden kurssin kesto on 38 tuntia eli 5 tuntia / vko. Vihdin lukion oppitunnit ovat 75 minuutin mittaisia, joten yhtä kurssia opiskellaan kolmesti viikossa; poikkeuksena tästä ovat kurssit, jotka opiskellaan palkissa 8.

Koeviikko
Ennen lukuvuotta 2016–17 jakson lopussa oli koeviikko. Nykyisin koeviikkoa kutsutaan arviointiviikoksi.

Kurssin itsenäinen suorittaminen
Opiskelija voi suorittaa kurssin osallistumatta opetukseen. Opiskelija anoo ainevastaavalta opettajalta lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen ja sopii opettajan kanssa tehtävät. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Näillä sivuilla olevissa kurssikuvauksissa on ilmoitettu, mitkä kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti.

Kurssitarjonta
Kurssitarjonnasta opiskelijat valitsevat seuraavalle vuodelle haluamansa kurssit. Opiskelijoiden valintojen perusteella, lukiolle annettujen resurssien mukaan, rehtori tekee varsinaisen kurssitarjottimen.

Kurssitarjotin ja palkki
Kurssitarjottimelta opiskelija valitsee kussakin jaksossa opiskelemansa kurssit numeroiduilta riveiltä. Näitä numeroituja rivejä (1–8) kutsutaan palkeiksi. Pääsääntöisesti yhdeltä riviltä voi ottaa vain yhden kurssin. Poikkeuksena puolikkaat kurssit, joita voi ottaa kaksi.

Lukiodiplomi
Taito- ja taideaineissa voi olla koulukohtaisia diplomikursseja. Opetushallitus antaa diplomikursseista valtakunnalliset yleisohjeet. Opiskelija saa lukiodiplomin päättötodistuksensa liitteeksi.

Lukuloma
Ennen kevään ylioppilaskirjoituksia abeilla on noin kolmen viikon mittainen lukuloma.

Luokattomuus
Jokainen opiskelija laatii oman opetussuunnitelmansa ja etenee sen mukaisesti. Opetusryhmien koostumus vaihtelee opiskelijoiden valintojen perusteella. Lukiossa ei voi jäädä luokalle. Lukion voi suorittaa 2–4 vuodessa.

Penkkarit (penkinpainajaiset)
Järjestetään joka helmikuussa abien päättäessä varsinaisen opiskelunsa. Tapahtuma on karnevaalihenkinen rieha ja abeille viimeinen tilaisuus irrotella ennen siirtymistä lukulomalle yo-kokeita varten.

Pohjatunti
Koepäivän aamuun sijoitettu varsinaiseen kurssiin kuuluva oppitunti, johon osallistuminen on pakollista.

Preliminäärikoe
Lukiossa järjestetään useimmissa ylioppilaskirjoitusaineissa ns. ylioppilaskokeiden valmistavat kirjoitukset eli preliminäärikokeet joko kertauskurssin loppukokeena tai erillisenä kokeena. Monissa aineissa kokeet ovat valtakunnalliset.

Ryhmänohjaaja ja ryhmänohjaajan tunti (ro-tunti)
Jokaisen vuositason opiskelijat on jaettu ryhmiin esim. 1a–1f, joiden ohjaajina toimivat eri aineiden opettajat. Ryhmänohjaajan tunti pidetään maanantaisin pitkällä välitunnilla klo 12.45-13.10. Tarkempi jaottelu ryhmien kesken selviää lukuvuoden alussa. Tunnilla pidetään koko luokka-asteen yleisinfo tai ro tiedottaa omalle ryhmälleen ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaustunneille osallistuminen on osa pakollisen OP1-kurssin suoritusta.

Suullisen kielitaidon kokeet
Suullisen kielitaidon kokeita järjestetään vieraissa kielissä, toisessa kotimaisessa sekä suomen kielessä. Äidinkielen suulliseen kokeeseen osallistuminen on vapaaehtoista mutta edellyttää valtakunnallisen syventävän puheviestinnän kurssin (ÄI7) käymistä. Englannin ja ruotsin kielen suulliset kokeet ovat osa syventäviä puhekursseja (ENA18, RUB6). Saksan, ranskan ja espanjan kielen suulliset kokeet ovat vapaaehtoisia. Kokeissa käytettävän aineiston laatii Opetushallitus. Hyväksytystä suorituksesta saa erillisen todistuksen.

Suullinen tentti/ällitälli
Suulliset tentit/ällitällit järjestetään kirjoitettavissa aineissa syksyisin ja keväisin ennen yo-kirjoituksia. Niissä käydään läpileikkaus ko. aineen koko lukion oppimäärästä. Tentti on keskeinen apuväline valmistautumisessa yo-kirjoituksiin. Ällitällejä ei järjestetä aineissa, joissa on erillinen kertauskurssi.

Tuntikiertokaavio
Tuntikiertokaavioon on merkitty maanantaista perjantaihin kurssitarjottimessa esiintyvien palkkien numerot kutakin yhtä monta kertaa. Tuntikiertokaavion avulla opiskelija sijoittaa valitsemansa kurssit lukujärjestykseen.

Wanhat tanssit
Lukion 2. vuositason opiskelijoiden syventävä liikunnan kurssi, jonka päätteeksi kurssin käyneet järjestävät wanhat tanssit -esityksen.

Wilma
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön käytettävä ohjelmisto verkossa. Wilmasta opiskelija näkee omat kurssivalintansa, työjärjestyksensä ja jaksotodistuksensa. Poissaolojen merkitseminen ja selvittäminen hoidetaan lukiossa Wilman kautta. Katso lisätietoja kohdasta Poissaolot.