Länsirata on paljon enemmän kuin raideyhteys Helsingin ja Turun välillä. Se on tulevaisuusinvestointi, joka vahvistaa kasvua, kestävää liikkumista ja alueen kilpailukykyä. Se on päätös suunnasta, johon haluamme Vihtiä ja koko läntistä Uuttamaata kehittää.
Historiassa tehdyt valinnat
Länsirata on ollut aktiivisesti keskusteluissa esillä syksyn 2025 aikana, kun osakasneuvotellut valtion kanssa rakentamisvaiheeseen siirtymisestä on saatu päätökseen. Historiaa peilaten ratahanke on ollut läsnä Vihdissä jo 1970-luvulta, jolloin Espoo-Lohja-Salo rataoikaisu tunnettiin ELSA-ratana. Vuosi vuodelta hanketta on edistetty kunnassa maakuntakaavojen, esisuunnitelmien, yleissuunnitelmien ja ratasuunnitelmien kautta pisteeseen, jossa noin 50 vuotta myöhemmin Vihdin kunnanvaltuusto pääsee muiden radanvarsikuntien valtuustojen tavoin linjaamaan hankkeen siirtymisestä rakentamisvaiheeseen.
Länsirata on ollut historiassa valittu suunta, jossa sen merkitys on tiedostettu liikennehanketta laajempana. Raiteet on nähty mahdollisuutena rakentaa elinvoimaa, investointeja, työtä, opiskelupaikkoja ja yhteyksiä, jotka tuovat meidät lähemmäs toisiamme.
Kasvun avain koko Vihtiin
Länsirata olisi Vihdille suurin liikenneyhteyksien muutos vuosikymmeniin. Suora junayhteys Helsinkiin ja Turkuun toisi Vihdin kunnalle kasvun mahdollisuudet, joita olemme tavoitelleet pitkään.
Aseman ympärille rakentuisi uusi ja viihtyisä asuinalue, jonne kaavarungon mukaan voisi tulevaisuudessa sijoittua 7 000–9 000 uutta asukasta ja merkittävä määrä uusia työpaikkoja. Samalla hanke vauhdittaisi nykyisten kiinteistöjen arvonnousua liikenneyhteyksien parantuessa.
Monelle vihtiläiselle se tarkoittaisi myös vähemmän aikaa ruuhkissa ja enemmän aikaa siihen, mikä on tärkeää – perheeseen, harrastuksiin ja elämään. Matka-aika Vihdistä lähijunalla Helsingin keskustaan olisi 37 minuuttia ja IC-junalla 29 minuuttia. Vertailun vuoksi matka-aika esimerkiksi Helsingin rautatieasemalta metrolla Espoon Kivenlahteen on noin 30 minuuttia.
Länsirata olisi investointi, joka ei palvelisi vain yhtä sukupolvea, vaan rakentaisi Vihtiä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Investoinnin kustannukset
Julkisessa keskustelussa ovat olleet paljon esillä Länsiradan hinta sekä valtion rahoitusosuus. Vihdissä kunnalta tarvittava Länsiradan investointipäätös vastaa suuruudeltaan esimerkiksi uutta suurempaa julkista rakennusta tai eritasoliittymää.
Valtion osuus ensimmäisen vaiheen rahoituksesta on noin 70 prosenttia, ja kuntien noin 30 prosenttia. Vihdin osuus on 2,12 % ja euromääräinen osuus ensimmäisestä vaiheesta jää alle 30 miljoona euron. Se on merkittävä, mutta hallittavissa oleva panostus hankkeeseen, joka lisää elinvoimaa, parantaa liikkumista ja vahvistaa koko alueen kilpailukykyä.
Vihdin osallistumista hankkeeseen edesauttaa vuonna 2021 perustettu raiderahasto, jossa hankkeen kustannuksiin on varauduttu 13,74 miljoonan euron edestä.
Osa suurempaa kokonaisuutta
Vihdin kasvu rakentuu useista samanaikaisista hankkeista. Microsoftin datakeskusalue, uudet yritysalueet ja kaavoitetut asuinalueet luovat vahvan perustan tulevaisuuden Vihdille. Länsirata sitoo nämä elementit yhteen ja vahvistaa koko Länsi-Uudenmaan asemaa osana Suomen kestävää kasvua.
Ratahankkeen vaikutus näkyy myös ympäristössä. Länsirata tukee ilmasto- ja liikkumistavoitteita vähentämällä yksityisautoilua ja kasvattamalla joukkoliikenteen osuutta.
Länsirata on investointi, jonka vaikutusten on arvioitu ulottuvan jopa sadan vuoden päähän. Helsinki–Turku-yhteys on yksi Suomen vilkkaimpia rataosuuksia. Länsirata nopeuttaisi yhteyttä ja mahdollistaisi 15 uutta asemapaikkaa, jolloin noin 500 000 ihmistä saisi myös lähijunaliikenteen ulottuvilleen. Länsiradan myötä läntiseen Etelä-Suomeen muodostuu 1,5 miljoonan suomalaisen työmarkkina-alue.
Yhteinen päätös tulevaisuudesta
Nyt marras-joulukuussa meillä on käsissämme yksi valtuustokauden merkittävimmistä päätöksistä. Toivon, että 1.12.2025 Vihti investoi tulevaisuuteen ja pitkään suunnitteilla ollut rata saadaan vihdoin rakentumaan.
Erkki Eerola
Kunnanjohtaja
