Vihdin ympäristövalvonta kutsuu kaikki kunnan työntekijät ja kuntalaiset kitkemään kurtturuusuja vieraslajitalkoisiin tiistaina 8.6.2023 klo 9.00 – 11.00. Ympäristövalvonta on paikalla ohjeistamassa ja vastaamassa vieraslajeihin liittyviin kysymyksiin.

Kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi ja sen kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen. Kurtturuusu on levinnyt taajama-alueilta mm. lintujen ja veden mukana merenrannoille, jossa se syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston. Lisätietoa kurtturuususta löytyy täältä.

Talkoopaikka sijaitsee Nummelanharjulla Lohjantien ja Hiidenvedentien välissä. Sijainti on merkitty alla olevaan karttaan. Vihdin lukion parkkipaikka löytyy läheltä. Talkoolaisten on hyvä ottaa mukaansa omat hyvät hanskat, joilla pystyy käsittelemään pistävää kasvia. Myös oksasakset kannattaa ottaa, mikäli sellaiset löytyvät omasta takaa. Jätesäkit tuodaan kunnan puolesta. Lisäksi mehutarjoilu, ota oma muki mukaan!

Vihdin kasvihuonekaasupäästöjä seurataan vuosittain CO2-raportin avulla. Tuoreimmat vahvistuneet päästötiedot ovat vuodelta 2021, jolloin Vihdin kasvihuonekaasujen päästöt olivat yhteensä 149,9 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Vihdin päästöt kasvoivat viisi prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Keskimäärin päästöt kasvoivat CO2-raportin kunnissa neljä prosenttia. Vihdin päästöt asukasta kohden olivat 5,1 t CO2-ekv. Muiden CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö oli 6,1 t CO2-ekv. Vihdin tavoitteena on vähentää asukaskohtaiset päästöt 2,8 CO2-ekv tasolle vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää CO2-raportista

Kuva: Joenrinne Films

Vihdin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman tavoitteena on tunnistaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla kehitetään kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita, houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Ohjelmalla toteutetaan Koti lähellä kaikkea -kuntastrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa vihtiläisille ominaisia aktiivisia elämäntapoja sekä auttaa kestävien arjen valintojen tekemisessä. Kävelyn ja pyöräilyn kasvulla halutaan parantaa myös asukkaiden hyvinvointia Vihdissä.

Osana hanketta selvitetään vihtiläisten mielipiteitä asukaskyselyn avulla. Kyselyllä kartoitetaan asukkaiden liikkumistottumuksia, tyytyväisyyttä kävelyn ja pyöräilyn nykyisiin olosuhteisiin sekä tarpeita kävely- ja pyörätieverkon kehittämiseen. Kysely julkaistaan huhtikuun alussa.

Edistämisohjelman laatiminen on käynnistynyt maaliskuussa 2023, ja se valmistuu vuoden 2023 lopussa. Hanke on saanut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2023. Kunnassa on aikaisemmin laadittu Vihdin kunnan jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkostojen kehittämissuunnitelma vuonna 2012. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma keskittyy aiempaa kokonaisvaltaisemmin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimiin sekä pyrkii sitouttamaan eri toimijoita mahdollisimman laajasti edistämistyöhön. Vihdin kunta toteuttaa hankkeen yhteistyössä WSP Finland Oy:n kanssa.

Kuva: Joenrinne Films

Vihdin kunta on laatimassa kunnan strategian mukaisesti luonnon monimuotoisuusohjelmaa (LUMO-ohjelma). Ohjelman tavoitteiden myötä edistetään niin suojelualueiden kuin myös muiden alueiden, kuten esimerkiksi kuntalaisten lähivirkistysalueiden monimuotoisuutta. Vihdin LUMO-ohjelma keskittyy kunnan omistamiin maihin.

Pyytäisimme kuntalaisia sekä muita tahoja kertomaan nyt näkemyksiään siitä, mikä Vihdin luonnossa on itselle arvokasta. Ehdotukset saavat olla vapaamuotoisia, keskittyen esimerkiksi tiettyihin luontokohteisiin tai laajempiinkin teemoihin tai alueisiin. Kommenteissa saa myös mielellään kertoa, mitä kokee tärkeäksi kunnan tekemässä monimuotoisuustyössä ja mihin asioihin toivottaisiin muutoksia.

Klikkaa tästä kyselyn verkkolomakkeelle. Kysely on avoinna 2.4.2023 asti.

Kiitos jo etukäteen vastauksistasi!

---

Mikä on LUMO-ohjelma?

Luonnon monimuotoisuusohjelman tavoitteena on turvata sekä kehittää Vihdin luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta, joka pitää sisällään ekosysteemien ja lajien monimuotoisuuden sekä myös lajien sisäisen perinnöllisen vaihtelun. LUMO-ohjelman tuloksena tunnistetaan kunnan alueella olevat alueet ja arvot, joiden vaaliminen on merkittävää.

Vihdin LUMO-ohjelman aloitusseminaari pidettiin 28.2.2023. Näet sen tallenteen tästä.

Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan strategiassa haluamme edistää luonnon ja ympäristön hyvinvointia sekä mahdollistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Huolehdimme vesistöjen kunnostamisesta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa sekä tuemme maatalouden vihreää siirtymää.

Suunnitelluista sähkökatkoista päättää Fingrid – asiakkaita Vihdissä tiedottaa Caruna

Mediassa on uutisoitu mahdollisesta sähköpulasta tulevana talvena. Valtakunnan sähköverkon kuormitusta valvoo Fingrid. Sähkön myynnin hoitavat sähkölaitokset. Sähkön jakeluverkon toiminnasta vastaa Vihdissä Caruna.

Jos sähkö ei riitä, saatetaan turvautua sähkön säännöstelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että sähköverkosta irrotetaan etukäteen laaditun suunnitelman mukaan alueita enintään kahdeksi tunniksi kerrallaan. On mahdollista, että suunnitellut katkot voivat olla lyhyempiä tai pidempiä. Katkojen pidentäminen on kuitenkin epätodennäköistä muun muassa kylmäsäilytykselle mahdollisesti koituvien haittojen vuoksi.

Vihdissä suunnitelluista sähkökatkoista informoi mahdollisuuksien mukaan käyttäjiä etukäteen Caruna.

Carunalla on maksuton sähkönseurantapalvelu, joka on käytettävissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Palvelussa voi seurata omaa sähkönkulutusta tarkalla tasolla sekä tilata Caruna Sähkövahdin häiriötiedotteet tekstiviestitse ja sähköpostitse.

Äkillisistä vioista ja suunnitelluista huoltokatkoista Caruna tiedottaa häiriökartalla, joka päivittyy muutaman minuutin välein. Kaikissa tilanteissa sähkökatkoista ei pystytä tiedottamaan etukäteen, joten varautuminen yllättäviin katkoihin on kannatettavaa.

Caruna muistuttaa verkkosivuillaan, että sähkökatkoja talvisin aiheuttavat erityisesti luonnonolosuhteet kuten myrskyt ja puihin kerääntyneet lumikuormat. Myös maankaivuutyöt, materiaalivauriot ja pieneläimet voivat aiheuttaa sähkökatkoja. Toisinaan sähköt joudutaan katkaisemaan suunnitellusti sähköverkon huolto-, korjaus- ja parannustöiden ajaksi. Aina sähkökatko ei johdu häiriöstä sähkönjakelussa, vaan sen voi aiheuttaa esimerkiksi omassa kodissa palanut sulake tai vika sähkölaitteessa.

Löydät tämän tiedotteen lopusta lisätietolinkkejä energian säästämisestä sekä sähkökatkoihin varautumisesta.

Sähkökatkon vaikutuksia veden käyttämiseen

Sähkökatkolla on suora vaikutus vesihuoltoon. Paineenkorotuspumput eivät toimi ja vedenpaine verkostossa laskee. Vettä tulee, mutta paine heikkenee. Veden lämmitys perustuu pääosin sähkövastuksiin. Lämmintä vettä saadaan siihen asti, kunnes se varaajasta loppuu. Lämminvesivaraajat ovat rakennuskohtaisia.

Huomioithan, että vessan vetämistä tulee välttää. Viemärijärjestelmä perustuu suurelta osin paineviemäreihin, jolloin jäteveden pumppaamot siirtävät jätevettä puhdistamoille. Sähkökatkon aikana pumppaamot eivät toimi.

Vihdin kunnan palvelut sähkökatkojen aikana

Lapsille turvataan mahdollisimman tavallinen arki myös sähkökatkojen aikana, joten toiminta jatkuu kouluissa ja päiväkodeissa normaalisti. Lukujärjestystä pyritään noudattamaan, ja koulukyydit toimivat normaalin aikataulun mukaisesti. Sähkökatkot saattavat aiheuttaa muutoksia ruokailun järjestämiseen, mutta tarjolla on vähintään kylmä ateria. Wilman toimivuutta ei sähkökatkojen aikana voida taata, tämä johtuu yleisistä tietoliikenneyhteyksistä.

Muut kunnan järjestämät julkiset palvelut eli kirjasto, museo, Galleria Pictor, uimahalli ja liikuntaryhmät menevät sähkökatkojen aikana kiinni. Toiminta keskeytetään ja asiakkaat ohjataan ulos tai turvalliseen paikkaan odottamaan sähkökatkon päättymistä.

Vihdin kunta tiedottaa mahdollisista muutoksista palveluissaan kunnan kotisivuilla www.vihti.fi ja Facebookissa.

Lisätietoja energian säästämisestä sekä sähkökatkoihin varautumisesta

Caruna: Kattava lista energiansäästövinkkejä – säästä sähköä kotonasi

Astetta alemmas -kampanjan säästövinkit

Caruna: Tarkastele sähkönkulutustasi sähkönseurannan avulla

Energiavirasto: Ajankohtaista tietoa kotitalouksille

Caruna: Sähköpula – mitä se tarkoittaa ja miten varaudun?

Fingrid: Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

Fingrid: Eri toimijoiden roolit sähköpulatilanteessa

Caruna: Sähkökatkot – toimi näin, jos sähkösi ovat poikki

Caruna: Sähkökatkot häiriökartalla

72 tuntia – viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Talvinen kuva Vihdistä: Joenrinne Films

Vihdin ja Kirkkonummen Vihdin kuntien yhteishanke Pienen ja keskisuuren kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön malli on saatu menestyksekkäästi päätökseensä. Vihti ja Kirkkonummi ovat tehneet aktiivista yhteistyötä ilmastotyön hankkeistamisen parissa. Nyt päättyvä hanke oli jo sarjassaan toinen kuntien yhteinen ilmastohanke. Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaan kuuluvan hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kuntien kustannustehokkaan ilmastotyön ratkaisuja.

Hankeidea syntyi havainnosta, että ilmastotyö kilpailee usein resursseista, huomiosta ja tekijöistä muiden kuntia koskevien velvoitteiden ja kriisienkin kanssa. Siksi on tärkeää, että kunnallisella ilmastotyöllä pyritään paitsi vähentämään päästöjä, myös tukemaan kunnan taloutta ja elinvoimaa. Kustannustehokas ilmastotyö on vaikuttavaa ja tukee niin ekologista, sosiaalista kuin ja taloudellista kestävyyttä.

Kuntien ilmastotyöllä saavutettavat kustannussäästöt liittyvät pääasiassa kiinteistöjen energiatehokkuustyöhön. Ilmastohankkeeseen palkattu kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori koosti tietopaketin kustannustehokkaan ilmastotyön mahdollisuuksista sekä kokosi yhteen Vihdin ja Kirkkonummen energiatehokkuusverkoston, joka toimii vertaistuen ja –oppimisen foorumina. Kirkkonummen ja Vihdin oppeja hankkeesta on koottu kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeeseen.

– Tehtäväni ilmastokoordinaattorina oli kannustaa toimialoja kustannustehokkaiden ilmastoratkaisujen toimeenpanoon sekä tuottaa tarvittavaa tietoa ja materiaalia työn tueksi, ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna kertoo.

Konkreettisten ilmastotoimenpiteiden lisäksi hankkeessa kehitettiin kuntien ilmastotyön käytäntöjä ja organisointia. Vihti sai esimerkiksi ensimmäisen ilmastotyön seurantaraportin, jota tehdään jatkossa säännöllisesti.

Yksi hankkeen tavoitteista oli kuntalaisten ja yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen. Yrityksille järjestettiin neliosainen webinaarisarja kustannustehokkaan ilmastotyön mahdollisuuksista. Myös kuntalaisille järjestettiin tilaisuuksia, esimerkiksi hankkeen päätöstilaisuutena toimineessa Ilmastolivessä vastattiin kuntalaisten esittämiin ilmastoaiheisiin kysymyksiin.

– Vain noin kymmenys Vihdin päästöistä syntyy kuntaorganisaation toiminnasta, joten kunnalla on tärkeä rooli mahdollistaessa asukkaiden ja yritysten kestävää arkea, Järvenreuna toteaa.

Kun päivitettävänä oleva ilmastolaki astuu ensi vuoden aikana voimaan, tulee kunnille ensi kertaa ilmastotyötä koskevia velvoitteita. Vaikka ilmastohanke päättyy, työ kuntastrategiaan kirjatun päästövähennystavoitteen edistämiseksi jatkuu. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion yhteydessä vakituisen ilmastovakanssin ensi vuoden alusta alkaen. Kuntiin palkataan yhteinen vakituinen ilmastoresurssi, jos myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyy vakanssin talousarviokäsittelyssä.

– Kahden kunnan yhteinen ilmastoresurssi on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on ollut yksi hankkeen keskeisistä tuloksista, Järvenreuna summaa.

Lisätietoa kustannustehokkaan ilmastotyön hankkeesta Vihdin kunnan ilmastosivustolla.

Kirkkonummen ja Vihdin kunnat ovat julkaisseet Kuntien kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeen, jossa on kuvattu vaiheita taloudellisesti kestävän kunnallisen ilmastotyön mallin rakentamiseen.

Rakennusohje toimii tukena etenkin pienille ja keskisuurille kunnille, joissa ilmastotyön tavoitteita ja käytäntöjä vielä suunnitellaan. Myös ilmastotyössä pidemmälle edenneet kunnat voivat poimia ohjeesta yksittäisiä keinoja tai ideoita ilmastotyön kehittämiseen. Työssä on pyritty huomioimaan tulevat ilmastolain muutokset ja kunnat voivat käyttää ohjetta avuksi, kun ilmastolain kuntavelvoitteita toimeenpannaan.

Ohje on tehty osana ympäristöministeriön rahoittamaa Kirkkonummen ja Vihdin yhteishanketta Pienen ja keskisuuren kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön malli. Rakennusohje perustuu hankekunnissa tehtyihin havaintoihin, tunnistettuihin pullonkauloihin, onnistumisiin sekä epäonnistumisiin.

– Sekä Vihdissä että Kirkkonummella ilmastotyötä ollaan tehty jo pitkään, mutta ilman mutkia matkassa ei olla selvitty. Kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeella pyrimme jakamaan oppeja, jotta muissa kunnissa voitaisiin edetä suorempaa ja nopeampaa reittiä kohti elinvoimaista ja ilmastokestävää kuntaa, kertoo ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna.

Ohje rakentuu viidestä eri vaiheesta kohti kustannustehokkaan ilmastotyön mallia; ilmastotavoitteen asettaminen, suunnitelman laatiminen, työn seuranta, vaikutusten arviointi ja työn kytkeminen kunnan taloussuunnitteluun. Lisäksi ohjeessa on vinkkejä ilmastotyöhön sitouttamiseen, ilmastoviestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyen.

– Listaus ei ole kaiken kattava, vaan kokoaa yhteen meidän hankekuntiemme näkemyksen kustannustehokasta ilmastotyötä tukevista seikoista. Jokainen kunta on erilainen ja ilmastotyön keinot on sovitettava kunnan toimintaan, Järvenreuna jatkaa.

Kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohje on luettavissa Vihdin kunnan ilmastosivuilla.

Lisätietoa:

Ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna, vera.jarvenreuna(at)vihti.fi (25.11.2022 asti)
Ympäristöpäällikkö Sari Brusila, sari.brusila(at)vihti.fi

Vihdin ja Kirkkonummen kuntien johdon edustajat vastasivat keskiviikkona 2.11. kuntien ilmastotavoitteisiin liittyviin kysymyksiin Ilmastolive-lähetyksessä. Vihdistä keskusteluun osallistui elinvoimajohtaja Petra Ståhl, ja Kirkkonummea edusti kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Tilaisuuden juonsi kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna.

Vihdin ja Kirkkonummen kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä ilmastotyön saralla. Kumpikin kunta on sitoutunut omiin ilmastotavoitteisiinsa ja käytännön ratkaisuja ilmastotyön toimeenpanon vauhdittamiseksi on pohdittu yhteisesti kahden ympäristöministeriön rahoittaman ilmastohankkeen puitteissa. Nyt jälkimmäinen hankkeista on tulossa päätökseensä. Ilmastolive tarjosi tilaisuuden tehdä yhteenvetoa Vihdin ja Kirkkonummen ilmastotyön saavutuksista ja tulevaisuuden tavoitteista.

Ilmastolivessä Ståhl ja Aarnio vastasivat kuntalaisten ennakkoon lähettämiin kysymyksiin ilmastotyön eri osa-alueilta. Kysymyksissä pohdittiin muun muassa, miksi kunnallista ilmastotyötä oikeastaan tehdään ja millä sitä rahoitetaan. Kummankin kunnan edustaja alleviivasi sitä, että ilmastotyö ei ole rasite kunnan taloudelle, vaan sillä pyritään saavuttamaan taloudellisia säästöjä sekä tukemaan kunnan elinvoimaa.

”Strategiaamme nojaten voin Vihdin osalta todeta, että jokainen euro, joka ilmastotyöhön sijoitetaan, on investointi tulevaisuuden vihtiläisten hyvinvointiin ja katsomme, että ilmastotyö vahvistaa kunnan vetovoimaa”, elinvoimajohtaja Ståhl kertoo.

Vihtiläiset saivat vastauksia myös kiinteistöjen energiantuotantoon ja kunnan metsäpolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Vihdin kunta tuottaa uusiutuvaa sähköä kunnan neljässä eri kiinteistössä olevilla aurinkopaneeleilla. Kirkonkylän väliaikaista öljykattilaa on pyritty korvaamaan hakelaitoksella, mutta tämän hankkeen kaaduttua on selvitelty maalämmön mahdollisuutta. Vihdin kunnan metsien osalta viime vuosina on tehty hakkuita, joilla on tavoiteltu viihtyisyyttä, turvallisuutta ja paikoin on pyritty estämään metsätuhoja.

Ajankohtaisena aiheena keskusteluun nousi myös energiansäästötoimenpiteet. Sekä Vihti että Kirkkonummi ovat mukana kansallisessa Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa ja Ilmastolivessä käytiin läpi kuntien energiansäästötoimenpiteitä.

”Toimitiloissa lämpötilaa säädetään astetta alemmas, jolloin tulee huomattavaa energiansäästöä. Uimahalleissa on käytössä vain yksi sauna per pukuhuone,” Ståhl listaa esimerkkejä Vihdin kunnanhallituksen päättämistä energiansäästötoimista.

Vihti aikoo ottaa oppia hankekumppaniltaan ilmasto- ja ympäristökasvatustyöstä, jota Kirkkonummelta varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolella on toteutettu esimerkillisesti. Kaikki Kirkkonummen päiväkodit kuuluvat Vihreä lippu –ohjelmaan ja perusopetuksessa ilmastotyötä tehdään systemaattisesti. Vihdissä opetuksen ilmastosuunnitelmaa edistetään hankerahoituksen puitteissa.

Kirkkonummella taas on kirittävää ilmastobudjetin suhteen, jonka kanssa Vihti on kokoisekseen kunnaksi ollut aktiivinen edelläkävijä. Vihdin talousarvioehdotuksessa vuodelle 2023 on ilmiöpohjaiseen budjetointiin perustuva ilmastobudjetti, joka tukee kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön seurantaa ja toimeenpanoa.

”Hyviin tavoitteisiin ollaan sitouduttu kummassakin kunnassa ja paljon ollaan jo tehty. Paljon konkreettista tekemistä on vielä edessä, mutta hyvä vauhti on päällä ja tästä on hyvä jatkaa”, ilmastokoordinaattori Järvenreuna summaa.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. Järjestäjät kiittävät kaikkia kysymyksiä lähettäneitä!