Vihdin ja Kirkkonummen Vihdin kuntien yhteishanke Pienen ja keskisuuren kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön malli on saatu menestyksekkäästi päätökseensä. Vihti ja Kirkkonummi ovat tehneet aktiivista yhteistyötä ilmastotyön hankkeistamisen parissa. Nyt päättyvä hanke oli jo sarjassaan toinen kuntien yhteinen ilmastohanke. Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaan kuuluvan hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kuntien kustannustehokkaan ilmastotyön ratkaisuja.

Hankeidea syntyi havainnosta, että ilmastotyö kilpailee usein resursseista, huomiosta ja tekijöistä muiden kuntia koskevien velvoitteiden ja kriisienkin kanssa. Siksi on tärkeää, että kunnallisella ilmastotyöllä pyritään paitsi vähentämään päästöjä, myös tukemaan kunnan taloutta ja elinvoimaa. Kustannustehokas ilmastotyö on vaikuttavaa ja tukee niin ekologista, sosiaalista kuin ja taloudellista kestävyyttä.

Kuntien ilmastotyöllä saavutettavat kustannussäästöt liittyvät pääasiassa kiinteistöjen energiatehokkuustyöhön. Ilmastohankkeeseen palkattu kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori koosti tietopaketin kustannustehokkaan ilmastotyön mahdollisuuksista sekä kokosi yhteen Vihdin ja Kirkkonummen energiatehokkuusverkoston, joka toimii vertaistuen ja –oppimisen foorumina. Kirkkonummen ja Vihdin oppeja hankkeesta on koottu kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeeseen.

– Tehtäväni ilmastokoordinaattorina oli kannustaa toimialoja kustannustehokkaiden ilmastoratkaisujen toimeenpanoon sekä tuottaa tarvittavaa tietoa ja materiaalia työn tueksi, ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna kertoo.

Konkreettisten ilmastotoimenpiteiden lisäksi hankkeessa kehitettiin kuntien ilmastotyön käytäntöjä ja organisointia. Vihti sai esimerkiksi ensimmäisen ilmastotyön seurantaraportin, jota tehdään jatkossa säännöllisesti.

Yksi hankkeen tavoitteista oli kuntalaisten ja yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen. Yrityksille järjestettiin neliosainen webinaarisarja kustannustehokkaan ilmastotyön mahdollisuuksista. Myös kuntalaisille järjestettiin tilaisuuksia, esimerkiksi hankkeen päätöstilaisuutena toimineessa Ilmastolivessä vastattiin kuntalaisten esittämiin ilmastoaiheisiin kysymyksiin.

– Vain noin kymmenys Vihdin päästöistä syntyy kuntaorganisaation toiminnasta, joten kunnalla on tärkeä rooli mahdollistaessa asukkaiden ja yritysten kestävää arkea, Järvenreuna toteaa.

Kun päivitettävänä oleva ilmastolaki astuu ensi vuoden aikana voimaan, tulee kunnille ensi kertaa ilmastotyötä koskevia velvoitteita. Vaikka ilmastohanke päättyy, työ kuntastrategiaan kirjatun päästövähennystavoitteen edistämiseksi jatkuu. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion yhteydessä vakituisen ilmastovakanssin ensi vuoden alusta alkaen. Kuntiin palkataan yhteinen vakituinen ilmastoresurssi, jos myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyy vakanssin talousarviokäsittelyssä.

– Kahden kunnan yhteinen ilmastoresurssi on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on ollut yksi hankkeen keskeisistä tuloksista, Järvenreuna summaa.

Lisätietoa kustannustehokkaan ilmastotyön hankkeesta Vihdin kunnan ilmastosivustolla.

Kirkkonummen ja Vihdin kunnat ovat julkaisseet Kuntien kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeen, jossa on kuvattu vaiheita taloudellisesti kestävän kunnallisen ilmastotyön mallin rakentamiseen.

Rakennusohje toimii tukena etenkin pienille ja keskisuurille kunnille, joissa ilmastotyön tavoitteita ja käytäntöjä vielä suunnitellaan. Myös ilmastotyössä pidemmälle edenneet kunnat voivat poimia ohjeesta yksittäisiä keinoja tai ideoita ilmastotyön kehittämiseen. Työssä on pyritty huomioimaan tulevat ilmastolain muutokset ja kunnat voivat käyttää ohjetta avuksi, kun ilmastolain kuntavelvoitteita toimeenpannaan.

Ohje on tehty osana ympäristöministeriön rahoittamaa Kirkkonummen ja Vihdin yhteishanketta Pienen ja keskisuuren kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön malli. Rakennusohje perustuu hankekunnissa tehtyihin havaintoihin, tunnistettuihin pullonkauloihin, onnistumisiin sekä epäonnistumisiin.

– Sekä Vihdissä että Kirkkonummella ilmastotyötä ollaan tehty jo pitkään, mutta ilman mutkia matkassa ei olla selvitty. Kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohjeella pyrimme jakamaan oppeja, jotta muissa kunnissa voitaisiin edetä suorempaa ja nopeampaa reittiä kohti elinvoimaista ja ilmastokestävää kuntaa, kertoo ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna.

Ohje rakentuu viidestä eri vaiheesta kohti kustannustehokkaan ilmastotyön mallia; ilmastotavoitteen asettaminen, suunnitelman laatiminen, työn seuranta, vaikutusten arviointi ja työn kytkeminen kunnan taloussuunnitteluun. Lisäksi ohjeessa on vinkkejä ilmastotyöhön sitouttamiseen, ilmastoviestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyen.

– Listaus ei ole kaiken kattava, vaan kokoaa yhteen meidän hankekuntiemme näkemyksen kustannustehokasta ilmastotyötä tukevista seikoista. Jokainen kunta on erilainen ja ilmastotyön keinot on sovitettava kunnan toimintaan, Järvenreuna jatkaa.

Kustannustehokkaan ilmastotyön rakennusohje on luettavissa Vihdin kunnan ilmastosivuilla.

Lisätietoa:

Ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna, vera.jarvenreuna(at)vihti.fi (25.11.2022 asti)
Ympäristöpäällikkö Sari Brusila, sari.brusila(at)vihti.fi

Vihdin ja Kirkkonummen kuntien johdon edustajat vastasivat keskiviikkona 2.11. kuntien ilmastotavoitteisiin liittyviin kysymyksiin Ilmastolive-lähetyksessä. Vihdistä keskusteluun osallistui elinvoimajohtaja Petra Ståhl, ja Kirkkonummea edusti kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Tilaisuuden juonsi kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna.

Vihdin ja Kirkkonummen kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä ilmastotyön saralla. Kumpikin kunta on sitoutunut omiin ilmastotavoitteisiinsa ja käytännön ratkaisuja ilmastotyön toimeenpanon vauhdittamiseksi on pohdittu yhteisesti kahden ympäristöministeriön rahoittaman ilmastohankkeen puitteissa. Nyt jälkimmäinen hankkeista on tulossa päätökseensä. Ilmastolive tarjosi tilaisuuden tehdä yhteenvetoa Vihdin ja Kirkkonummen ilmastotyön saavutuksista ja tulevaisuuden tavoitteista.

Ilmastolivessä Ståhl ja Aarnio vastasivat kuntalaisten ennakkoon lähettämiin kysymyksiin ilmastotyön eri osa-alueilta. Kysymyksissä pohdittiin muun muassa, miksi kunnallista ilmastotyötä oikeastaan tehdään ja millä sitä rahoitetaan. Kummankin kunnan edustaja alleviivasi sitä, että ilmastotyö ei ole rasite kunnan taloudelle, vaan sillä pyritään saavuttamaan taloudellisia säästöjä sekä tukemaan kunnan elinvoimaa.

”Strategiaamme nojaten voin Vihdin osalta todeta, että jokainen euro, joka ilmastotyöhön sijoitetaan, on investointi tulevaisuuden vihtiläisten hyvinvointiin ja katsomme, että ilmastotyö vahvistaa kunnan vetovoimaa”, elinvoimajohtaja Ståhl kertoo.

Vihtiläiset saivat vastauksia myös kiinteistöjen energiantuotantoon ja kunnan metsäpolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Vihdin kunta tuottaa uusiutuvaa sähköä kunnan neljässä eri kiinteistössä olevilla aurinkopaneeleilla. Kirkonkylän väliaikaista öljykattilaa on pyritty korvaamaan hakelaitoksella, mutta tämän hankkeen kaaduttua on selvitelty maalämmön mahdollisuutta. Vihdin kunnan metsien osalta viime vuosina on tehty hakkuita, joilla on tavoiteltu viihtyisyyttä, turvallisuutta ja paikoin on pyritty estämään metsätuhoja.

Ajankohtaisena aiheena keskusteluun nousi myös energiansäästötoimenpiteet. Sekä Vihti että Kirkkonummi ovat mukana kansallisessa Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa ja Ilmastolivessä käytiin läpi kuntien energiansäästötoimenpiteitä.

”Toimitiloissa lämpötilaa säädetään astetta alemmas, jolloin tulee huomattavaa energiansäästöä. Uimahalleissa on käytössä vain yksi sauna per pukuhuone,” Ståhl listaa esimerkkejä Vihdin kunnanhallituksen päättämistä energiansäästötoimista.

Vihti aikoo ottaa oppia hankekumppaniltaan ilmasto- ja ympäristökasvatustyöstä, jota Kirkkonummelta varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolella on toteutettu esimerkillisesti. Kaikki Kirkkonummen päiväkodit kuuluvat Vihreä lippu –ohjelmaan ja perusopetuksessa ilmastotyötä tehdään systemaattisesti. Vihdissä opetuksen ilmastosuunnitelmaa edistetään hankerahoituksen puitteissa.

Kirkkonummella taas on kirittävää ilmastobudjetin suhteen, jonka kanssa Vihti on kokoisekseen kunnaksi ollut aktiivinen edelläkävijä. Vihdin talousarvioehdotuksessa vuodelle 2023 on ilmiöpohjaiseen budjetointiin perustuva ilmastobudjetti, joka tukee kunnan kustannustehokkaan ilmastotyön seurantaa ja toimeenpanoa.

”Hyviin tavoitteisiin ollaan sitouduttu kummassakin kunnassa ja paljon ollaan jo tehty. Paljon konkreettista tekemistä on vielä edessä, mutta hyvä vauhti on päällä ja tästä on hyvä jatkaa”, ilmastokoordinaattori Järvenreuna summaa.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. Järjestäjät kiittävät kaikkia kysymyksiä lähettäneitä!

Toimitilojen huonelämpötilaa lasketaan

Riippumatta rakennuksen lämmitysmuodosta, huonelämpötilan lasku on tehokas keino säästää energiaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yhden asteen lasku huonelämpötilassa vastaa viiden prosentin lämmönsäästöä.

Kunnan toimitilojen käyttäjille, kuten koulujen rehtoreille ja päiväkotien johtajille, tehtiin syyskuussa kysely energiansäästön mahdollisuuksista. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista toimitilojen käyttäjistä oli sitä mieltä, että huonelämpötilaa voidaan laskea asteella. Tätä suurempi lämpötilan lasku ei saanut kannatusta. Tilojen sisälämpötila pyritään Vihdissä laskemaan asumisterveysasetuksen mukaisen alarajan mukaisesti 20 asteeseen. Toimeenpanossa otetaan huomioon kunkin työyksikön erityispiirteet.

Samalla edistetään pidemmän aikavälin energiahankkeita, joissa kunnan kiinteistöissä siirrytään öljylämmityksestä uusiutuviin energiamuotoihin, kuten maalämpöön ja lämpöpumppuihin.  Myös uusia aurinkopaneelijärjestelmiä suunnitellaan kunnan kiinteistöihin. Uusiutuvan energian hankkeilla parannetaan kunnan energiaomavaraisuutta ja pienennetään kunnan hiilijalanjälkeä.

Ulkovalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan turvallisuudesta tinkimättä

Kunnan sähköenergian kulutuksesta noin viidesosa kuluu ulkovalaistukseen, joten valaistuksen energiatehokkuutta parantamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä. Katuvalaistuksessa siirrytään energiatehokkaisiin LED-valaisimiin, jotka kuluttavat sähköä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset katulamput. Vuoden loppuun mennessä Vihdin katujen elohopeahöyrylamput on vaihdettu ledeihin. Näiden jälkeen työlistalla ovat suurpainenatriumlamput, jotka vaihdetaan niin ikään ledeiksi.

Ensivaiheessa katuvalojen toiminta-aikoja ei muuteta, jotta katualueiden turvallisuus ei heikkenisi. Uusittaessa valaistuskohteita hyödynnetään automaatiota, joka säätää valaistusta luonnonvalon määrän mukaisesti. Kevyen liikenteen väylien valaistuksessa on mahdollista hyödyntämään älykästä ohjausta, eli valot syttyvät silloin kun reitillä on liikkujia.

Myös uimahallissa säästetään energiaa

Uimahallista löytyy todellinen sähkösyöppö, sillä saunojen kovatehoiset kiukaat ovat päällä läpi uimahallin aukioloajan. Kummankin pukuhuoneen pesuosastolla on kaksi saunaa, joista toinen on poissa käytöstä eli kummassakin pesuosastossa käytetään vain yhtä saunaa.  Näin ollen uimahallin palvelutaso ei juurikaan heikkene.

Pienetkin teot merkitsevät

Energiansäästö on yhteistyötä ja etenkin sähkön kysynnän huipputunteina pienetkin säästöteot ovat vaikuttavia. Vihdin kunta kannustaa kaikkia vihtiläisiä pohtimaan omaa energiankulutustaan ja säästämään sieltä mistä pystyy. Kunnan somekanavissa ja Astetta alemmas -kampanjasivulla jaetaan ajankohtaista tietoa sekä vinkkejä energiansäästöön.

Varautuminen sähkökatkoja varten

Suosittelemme myös kotitalouksien varautumista sähkökatkoja varten. Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Hyviä ohjeita varautumiseen niin sähkökatkoja, kuin muita häiriötilanteita varten löytyy mm. Pelastustoimen sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön sivulta.

Vihdin kunta on sitoutunut kuntastrategiassa edistämään kaikessa toiminnassaan Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumista. Vihdin päästövähennystavoite ja ilmastotoimenpiteet on kirjattu Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaan ja ilmastotyön etenemistä seurataan säännöllisesti. Kunnanjohtajien Ilmastolivessä kuntalaiset saavat mahdollisuuden tentata kunnanjohtajilta, mitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää ja mitä ilmastotyölle juuri nyt kuuluu.  

Kunnallinen ilmastotyö on tärkeämpää kuin koskaan. Kuntien päästövähennystavoitteiden tavoitevuosi 2030 lähestyy kovaa tahtia ja tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset näkyvät nopeammin kuin osattiin odottaa. Kansallinen ilmastolaki tullee asettamaan kunnille uuden velvoitteen suunnitella, toteuttaa ja seurata ilmastotyötä. Lisäksi koko Euroopan laajuinen energiakriisi vauhdittaa paitsi välittömiä energiansäästötoimia, myös pidemmän aikavälin ilmastotoimenpiteitä.

Vihti ja Kirkkonummi ovat tehneet pitkään yhteistyötä ilmastotyön hankkeistamisen parissa. Kesällä 2021 käynnistynyt kustannustehokkaan ilmastotyön hanke on päättymässä. Ilmastolive kokoaa yhteen Ympäristöministeriön rahoittaman ilmastohankkeen tuloksia. Ilmastolive-tilaisuus toimii hankkeen päätöstilaisuutena.

Ilmastoliveä voi seurata suorana keskiviikkona 2.11. klo 17 Vihdin kunnan Youtube-kanavalla tai osoitteen www.vihti.fi/live kautta. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen tämän lomakkeen kautta 26.10. asti. 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut energian hinnan jyrkkään nousuun ja saatavuuden haasteisiin. Energian riittävyyden haasteet koskevat ensisijaisesti sähköä, mutta myös polttoaineiden ja lämmityksen hinnat ovat nousseet. Kaikesta energiasta on kannattavaa säästää.

Energiakriisi koskettaa koko Eurooppaa ja jokaisen suomalaisen on varauduttava siihen, että sähköstä voi olla ajoittain pulaa. Sähköpulan riski kasvaa, jos talvella on pitkiä tuulettomia pakkasjaksoja tai jos kotimaiseen tai pohjoismaiseen sähköntuotantoon tulee odottamattomia käyttökatkoja. Pahimmillaan sähköpula voi johtaa sähkön jakelun keskeytyksiin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastannut yleisimpiin kysymyksiin sähköpulasta verkkosivuillaan.

Jokainen voi pienentää sähkökatkojen riskiä vähentämällä omaa sähkön käyttöä ja kiinnittämällä huomiota sähkön käytön ajankohtaan. Kattavan listauksen energiansäästötoimenpiteistä löydät Astetta alemmas -kampanjasivulta. Erityisen tehokas keino on ohjata sähkön käyttöä matalan kysynnän tunneille, kuten öihin, ja hillitä kulutusta kysynnän huipputunteina (arkisin klo 8-10 ja klo 16-18).

Astetta alemmas -kampanjan partnerina Vihdin kunta on sitoutunut kartoittamaan energiansäästökohteita kunnan toiminnoissa. Toimitilojen huonelämpötilaa lasketaan ja optimoidaan mahdollisuuksien mukaan ja katuvalaistuksen käyntiaikoja rajataan. Kunta edistää ilmastotyön puitteissa kiinteistöjen energiaremontteja ja siirtymistä energiatehokkaisiin LED-katuvalaisimiin, mikä tukee energiansäästötavoitteita. Kunnan henkilöstöä ohjeistetaan energiansäästöön työpäivän aikana, esimerkiksi energiatehokkaaseen ajotapaan ja laitteiden käyttöön liittyen.

Vihdin kunta haastaa kaikki vihtiläiset mukaan säätämään energiankulutusta astetta alemmas. Seuraamalla kunnan Astetta alemmas -kampanjasivuja ja sosiaalisen median kanavia saat ajankohtaista tietoa energiansäästöstä. Muistathan myös kertoa omasta energiateoistasi somessa aihetunnisteella #astettaalemmas.

Nyt on aika tehdä vaikuttavia ja nopeita energiansäästötekoja!

Vihdin kunta on sitoutunut päästövähennystavoitteeseen, joka saavutetaan toteuttamalla Vihdin Kestävän energian ja ilmaston toimenpidesuunnitelmaan (SECAP) kirjatut tavoitteet ja tehtävät. Vihdin ensimmäinen ilmastotyön SECAP-seurantaraportti on viety kunnanvaltuuston tiedoksi ja julkaistu kunnan verkkosivuilla.

SECAP-suunnitelmassa on määritelty konkreettisia toimenpiteitä, joilla kunta voi vähentää omasta toiminnastaan aiheutuvia päästöjä, edistää ilmastokestävän elämän mahdollisuuksia Vihdissä sekä varautua ilmastoriskeihin. Ilmastotyön seuranta edesauttaa kunnan ilmastotyön vauhdittamista, avoimuutta ja päätöksentekoa.

Nyt julkaistu seurantaraportti koostuu katsauksesta Vihdin ilmastotavoitteisiin ja päästötilanteeseen sekä kunkin 48 ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteen tilannekuvan vuodelta 2021. Seurantaraportissa on lisäksi arvioitu toimenpiteiden päästövähennys- ja talousvaikutuksia sekä muita vaikutuksia.

”Ilmastotyön ensisijainen tavoite on vähentää ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä CO2-päästöjä, mutta sen lisäksi on tärkeää muistaa, että ilmastotyö tukee kunnan elinvoimaa”, kunnan ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna toteaa.

Onnistumisia ja pandemian jalkoihin jääneitä tavoitteita

Valtaosa ilmastotoimenpiteistä on jo hyvässä vauhdissa, mutta seurantaraportista löytyy myös toimenpiteitä, jotka ovat viivästyneet tai joita ei ole vielä aloitettu. Päästövaikutuksiltaan merkittävimmät toimenpiteet koskevat kunnan kiinteistöjen lämmitystä ja energiatehokkuutta. Energiaremonttien osalta vuonna 2021 käynnistettiin useampi suunnittelu ja hankkeiden odotetaan edistyvän tänä vuonna.

Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti kunnalliseen ilmastotyöhön, kun ilmastoaiheisten yleisötapahtumien järjestäminen oli rajoitettua ja kouluissa resurssit suunnattiin ilmastokasvatuksen sijaan oppilaiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Myös julkisen liikenteen kannattavuus kärsi pandemia-aikana.

Vuoteen mahtui myös ilmastotyön onnistumisia. Esimerkiksi kunnallistekniikan hankkeissa on hyödynnetty rakentamisen kiertotalouden ratkaisuja, joilla voidaan tehdä merkittäviä päästövähennyksiä. Vuonna 2021 teetettiin Vihdin ensimmäinen kaavahankkeen ilmastovaikutusten arviointi Etelä-Nummelan osayleiskaavan ehdotusta varten.

Kesällä 2021 käynnistyi jo sarjassaan toinen Ympäristöministeriön rahoittama ilmastohanke yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa. Ilmastotyön koordinaation ja vauhdittamisen lisäksi hankkeessa järjestettiin järjestettiin yrityksille suunnattuja ilmastowebinaareja ja kannustettiin kuntalaisia ilmastotekoihin. Yritysten ja asukkaiden ilmastoteoilla on suuri vaikutus kunnan kokonaispäästöihin.

Ilmastotyön toimintaympäristö kiristyy

Vihdissä on tehty ilmastotyötä jo pidemmän aikaa ja kunta on hyvässä asemassa, sillä monessa muussa kunnassa SECAP:n kaltaista ilmastosuunnitelmaa ei vielä ole. Toisaalta moni muu kunta niittää mainetta ilmastotyön edelläkävijänä, johon Vihdissä on vielä matkaa.

Parhaillaan valmisteilla oleva ilmastolain päivitys tulee asettamaan kunnille ilmastotyötä koskevia tavoitteita ja ilmastotyön toimintaympäristö tulee muiltakin osin kiristymään.

”Laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, kun kunnan päästövähennystavoitteen takarajaksi asetettu vuosi lähestyy hurjaa tahtia ja tehtävää on vielä runsaasti”, Järvenreuna painottaa.

Lue myös:

Vuoden 2020 päästötiedot Vihdistä ovat nyt saatavilla

Vihdin kunnan ympäristöviranomaiset ovat laatineen lämmitystapamuutosohjeen pientaloasujille. Ohjeeseen on koottu vinkkejä fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen sekä vertailtu keskenään ilmaston kannalta kestäviä lämmitysratkaisuja. Ohje hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 7.9.2022.

Vihdin kunta kannustaa asukkaita pohtimaan kotinsa lämmitysratkaisun päivittämistä. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä energian hinnat ovat nousseet ennätyskorkealle. Vaihtamalla pois öljylämmityksestä, kotitalous voi varautua energiakriisiin, säästää lämmityslaskussa sekä pienentää asumisen hiilijalanjälkeä. Tähän ohjeeseen on koottu tietoa eri vaihtoehdoista fossiilisille lämmitysmuodoille. Ohjeessa on hyödynnetty muun muassa valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n verkkosivuja.

Vihdin kunta on sitoutunut päästövähennystavoitteisiin ja kunta tekee aktiivisesti töitä sen eteen, että kunnan omien kiinteistöjen lämmityspäästöt saataisiin minimiin. Kunnan omistamista rakennuksista aiheutuvat päästöt kattavat kuitenkin ainoastaan murto-osan Vihdin alueen lämmityspäästöistä – merkittävämpiä vähennyksiä voidaan tehdä yksityisomisteisissa rakennuksissa. Vihdissä asuminen on heti liikenteen jälkeen suurin päästöjen aiheuttaja. Rakennusten lämmitys aiheuttaa neljänneksen Vihdin kaikista päästöistä (poislukien teollisuus).

Nyrkkisääntönä voi pitää, että kodin energiaremontti on aina taloudellisesti kannattavaa. Energiatehokkuutta parantamalla voidaan vaikuttaa suoraan kodin lämmityskuluihin, sillä käyttämättä jäänyt energia ei maksa mitään. Siirtymällä uusiutuvaan lämmitykseen voidaan vähentää polttoainekuluja ja riippuvuutta globaaleista energiamarkkinoista. Toki on huomattava, että kasvaneen kysynnän ja maailmanlaajuisten toimitusvaikeuksien vuoksi uusiutuvan energian teknologian hinnat ja asennuskustannukset ovat nousseet. Myös kaukolämpö on ilmastokestävä lämmitysvaihtoehto sen siirtyessä yhä puhtaampiin tuotantomuotoihin.

Energiavirasto rahoittaa ja Motiva koordinoi Suomessa maakunnallista energianeuvontaa. Uudellamaalla maksutonta ja puolueetonta neuvontaa tarjoaa Ramboll Oy. Energianeuvojat
tavoitat Facebookista (Energianeuvonta alueellasi) ja sähköpostitse (energianeuvonta@ramboll.fi).