Minä olen kotoisin maalta, olen tosin syntynyt Helsingissä. Minä asun pääkaupunkiseudun tuntumassa ruuhka-Suomessa, kuitenkin pellon ja metsän rajalla, mistä naapuriin asti ei oikeastaan edes näy. Nuorena se oli kamalaa, nyt jo aivan ihanaa! Minun silmäni avasivat vuoteni eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Ymmärsin mikä on todellista luksusta; korkea sininen taivas katsella päivisin, talviöinen pimeys tähtivöineen, puhdas ilma hengittää, hiljaisuus kuulla myös ihan omia ajatuksia ja tilaa elää. Se on sellaista luksusta, josta kovinkaan monella kaupungistuvassa nykymaailmassa ei ole mahdollisuutta nauttia.
Mistä Sinä olet kotoisin? Miten Sinä määrittelet sen, mistä olet ja oletko pohtinut, miten se määrittää Sinua?
Kotiseutu on jotain tuttua ja turvallista, jonka tarinat ja taustat tuntee. Se on tärkeitä ihmisiä ja paljon muistoja. Se on paikka, jonne haluaa palata. Etenkin jos välillä käy katsomassa, miten asiat ovat muualla. Kaupungin ja maaseudun dikotomialla on pitkät juuret. Perinteisesti ne on nähty toisilleen vastakkaisina ympäristöinä, elintapoina ja ominaisuuksina. Toisaalta ihminen voi kokea kuuluvansa useampaan ympäristöön samanaikaisesti. Joulukuussa 2020 tehdyn HybridiSuomi-kansalaiskyselyn mukaan joka kolmas suomalainen kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen.
EU:n tilastoviraston mukaan Suomessa 90 % väestöstä asuu kaupunkien vaikutusalueella, mutta asukkaiden juuret ovat maalla. Koronapandemian aikana etätyötä tekevät ovat tehneet töitä myös muualla kuin kotonaan. Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti monipaikkaisuuteen ja uskovat, että kaupungistumisen rinnalla on mahdollista kehittää myös maaseutua. Tarjolla olisi kaupunkimaalaisia. Näiden edelläkävijöiden myötä maalaiskylistä kehittyy haluttuja ja vetovoimaisia. Onko gentrifikaationa tunnettu mekanismi myös maaseudun uuden kukoistuksen ajuri. Varsinkin niillä maaseutukunnilla, jotka sijaitsevat alle kahden tunnin matkan päässä kaupungista, on käsissään aikamoinen mahdollisuus. Kannattaisiko siis laajentaa markkinointia muillekin kohderyhmille kuin lapsiperheille?
Heidi Tammelin
Vihdin museotoimenjohtaja
Teksti on julkaistu Luoteis-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-palstalla huhtikuussa 2021.
Kuva: Ari Lindholm, Vihdin Kameraseura