Vihdin Uutisten lukijapalstalla julkaistussa kirjoituksessa Onko Vihti Uudenmaan paras kunta vai velkakriisin partaalla? nostettiin esiin perusteltu huoli kunnan velkaantumisesta ja strategian talousvaikutuksista. Huoli on aiheellinen. Juuri siksi kokonaisuutta on syytä tarkastella faktoihin nojaten.
Huoli velkaantumisesta ei koske vain yksittäisiä kuntia, vaan koko julkista taloutta. Valtiovarainministeriön talvikatsauksen mukaan julkisyhteisöjen velkasuhde nousee 91,6 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2026. Lisäksi valtiovarainministeriö on arvioinut, että julkista taloutta pitäisi sopeuttaa tulevalla hallituskaudella noin 7–12 miljardilla eurolla. Valtaosa puolueista on myös tähän ns. ”velkajarruun” sitoutunut, mutta toteutus ei jää vain valtionhallinnon asiaksi. Kun julkinen talous kiristyy, vaikutukset heijastuvat myös hyvinvointialueille ja kuntiin. Siksi kuntien on varauduttava jo nyt siihen, että taloudellinen liikkumavara voi olla aiempaa pienempi.
Tämä on myös Vihdin uuden strategian lähtökohta. Strategiassa todetaan selvästi, että kasvu ei ole itseisarvo vaan keino turvata palvelut, työpaikat ja kunnan talouden kantokyky. Samalla strategiassa tunnistetaan, että julkinen talous heikkenee ja toimintaympäristö muuttuu aiempaa haastavammaksi.
Vihdissä taloutta ei ole viime vuosina hoidettu lyhytjänteisesti. Päinvastoin edellisellä strategiakaudella yksi painopisteistä ja suurimmista onnistumisista oli juuri vastuullinen taloudenpito. Tavoitteena oli pitää verotus kilpailukykyisenä, hillitä velkaantumista ja vahvistaa kunnan taloudellista kantokykyä. Aiemmassa strategiassa tavoitteeksi asetettiin, että kuntaverotuksen taso ei kasva ja että konsernin lainakanta pysyy alle 4 500 eurossa asukasta kohden.
Näissä tavoitteissa myös onnistuttiin. Vihdin kunnallisveroprosenttia laskettiin historiallisesti ensimmäisen kerran vuodelle 2024 ja se on pystytty pitämään edelleen samalla 7,8 %-yksikön tasolla. Vuoden 2025 tilinpäätös oli Vihdille kuudes peräkkäinen ylijäämäinen, ja ylijäämää kertyi 2,4 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin lainakanta oli vuoden lopussa 3 466 euroa asukasta kohden, mikä oli KUUMA-kuntien toiseksi alhaisin ja alitti merkittävästi vuoden 2021 lähtötason (4280€/asukas). Tämä ei poista huolta velasta, mutta auttaa hahmottamaan Vihdin tilannetta.
Siksi on tärkeää erottaa toisistaan hallitsematon velkaantuminen ja harkittu, pitkäjänteinen kehittäminen. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kertaluonteisia investointeja, joita ei pidä sekoittaa joka vuotuisiin kustannuksiin.
Uudessa strategiassa kasvu kytketään suoraan kunnan taloudelliseen kantokykyyn. Samalla strategiassa asetetaan tavoitteiksi 30 000 asukkaan väkiluku ja 400 uutta työpaikkaa. Tavoitteet eivät ole mukana näyttävyyden vuoksi, vaan siksi, että palveluiden rahoitus vaatii myös tulevina vuosina riittävää elinvoimaa, työtä ja verotuloja.
Myös Länsirataa on arvioitava tästä näkökulmasta. Kyse on suuresta investoinnista, ja siksi siitä pitää keskustella avoimesti. Samalla on muistettava, ettei kyse ole vain kulusta, vaan myös saavutettavuudesta ja kunnan tulevasta tulopohjasta. Vihdin osuus Länsiradan ensimmäisestä vaiheesta jää alle 30 miljoonaan euron ja kunta on ennalta varautunut tähän liittyviin poistoihin erillisellä raiderahastolla.
Kirjoittajan huoli velasta on siis perusteltu. Mutta juuri siksi Vihdin on tehtävä valintoja ajoissa. Edellisellä strategiakaudella taloutta vahvistettiin määrätietoisesti, velka pidettiin hallinnassa ja verotusta voitiin keventää. Samaa vastuullista linjaa tarvitaan myös nyt, aikana jolloin koko julkinen talous kiristyy.
Tämä on Vihdin valittu suunta. Se ei ole riskitön, mutta se on vastuullisempi kuin tie, jossa tuleviin paineisiin vastataan vasta sitten, kun liikkumavara on jo kaventunut.
Erkki Eerola
kunnanjohtaja