Päämääränä positiivinen vaikutus yhteiskuntaan
Kulttuuriperintöä on kaikki se, joka siirtyy tai siirretään sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Kulttuuriperintö antaa ihmisille juuret, vakautta ja varmuutta kohdata luottavaisina tulevaisuuden asettamia haasteita. Unescon maailmanperintösopimus hyväksyttiin 1972. Se on yksi Unescon kaikkien aikojen menestyneimmistä yleissopimuksista. Se on ensimmäinen ja edelleen yksi harvoista kansainvälisistä sopimuksista, joka kattaa tasaveroisesti sekä kulttuuri- että luonnonperinnön suojelun.
Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tavoitteena oli korostaa kulttuuriperinnön merkitystä tulevaisuuden voimavarana sekä investointina tulevaisuuteen. Komissio kannusti jäsenmaita laatimaan omia kansallisia strategioitaan. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan. Tunnus tarjoaa hyvän alustan jatkaa arvokeskustelua ja tuoda siihen uusia näkökulmia.
Osallistuin tammikuun lopulla ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään Kulttuuriympäristöstrategian päätös ja Kulttuuriperintöstrategian kick-off -tapahtumaan, jossa kuultiin parhaita paloja jo maaliin ehtineestä kulttuuriympäristöstrategiasta ja luotiin suuntaa nyt alkavalle, vuoteen 2030 ulottuvalle suomalaiselle kulttuuriperintöstrategiatyölle.
”Yhteiskunnan muutostahti on huima, mutta kulttuuriperintö edustaa jatkuvuutta ja sen vaaliminen tuottaa turvallisuutta ja hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi tilaisuudessa. ”Kulttuuriperintöstrategian tavoitteena on tunnistaa kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja mahdollisuudet. Tätä kautta myös ymmärrys kulttuuriperinnöstämme vahvistuu, se nähdään tärkeänä ja sitä halutaan vaalia”, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi jatkossa. Meillä kulttuuriperinnön kanssa joka päivä työtä tekevillä on vankka usko siihen, että kulttuuriperintö on tärkeää ja sen positiivinen vaikutus yhteiskuntaan on aliarvioitua. Mutta vaikka me ajattelemme näin, ajattelevatko muut?
Heidi Tammelin
Vihdin museotoimenjohtaja
Teksti on julkaistu Luoteis-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-palstalla 18.2.2021.
