Kunnat ovat vastanneet terveyden- ja sairaanhoidosta jo aikana ennen Suomen itsenäisyysjulistusta. Tänä päivänä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointipalvelujärjestelmää ja kuntien suurin toimiala – pelkästään Uudellamaalla sotetehtävissä työskentelee asukaslukuun suhteutettuna yli kahden Vihdin kunnan verran henkilöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin parhaillaan turbulenssissa. Koronapandemia haastaa henkilöstön jaksamista ja kasvattaa jatkuvasti hoitovelkaa, samanaikaisesti ikääntyvän väestön hoitotarve kasvaa, hoitajia tulisi saada nykyisin hoitajamitoituksin lisää ja samalla löytää ratkaisut sotea uudistamalla Suomen kestävyysvajeeseen.
Jo ennen tätä turbulenssia sotepalveluita ollaan kehitetty, mutta erityisesti palveluiden hallinnolliseen järjestämiseen on kohdistunut viime vuosikymmeninä suuria poliittisia intohimoja. Ensin järjestämisvelvollisuus siirrettiin vuonna 2006 käynnistetyn Paras (kunta- ja palvelurakenneuudistus) -valmistelun ja siinä syntyneen lain myötä suurimmille väestöpohjille. Tämän jälkeen käynnistyi vuonna 2011 Suomen useiden eri hallitusten sekä perustuslakivaliokuntien kymmenen vuoden vääntö soteuudistuksesta ja siihen liittyvistä eri malleista. Soteuudistuksen hallinnolliseen malliin liittyvä vääntö tuli päätökseen ainakin hetkeksi eduskunnan hyväksyessä viime kesäkuussa hallituksen esityksen soteuudistuksen lainsäädännöstä. Kymmenen vuoden puhetulva ja kädenvääntö sotesta saattoi kuitenkin ymmärrettävästi aiheuttaa varttuneemmallekin kansalaiselle soteväsymystä – nyt ei ole kuitenkaan aika nukahtaa!
Ensi vuoden alusta Vihdin kunnalta poistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisvelvollisuus. Samalla myös Perusturvakuntayhtymä Karviaisen toiminta tulee päätökseen. Päätösvastuu Vihdin, Espoon, Hangon, Lohjan, Karkkilan, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Kauniaisen ja Raaseporin sote- ja pelastustoimen asioista siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen päätösvallassa on jatkossa mm. sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluverkko, palvelutaso ja talousarvio – käytännössä hyvinvointialue tulee päättämään palveluista, jotka ovat hädän hetkellä ja tukea tarvittaessa meille tärkeimpiä. Miten pääsemme jatkossa lääkäriin? Miten neuvolapalvelut tai lastensuojelu toimii? Miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään? Onko paloasema kuinka lähellä? Muun muassa näihin kaikkiin asioihin hyvinvointialue tekee omat linjauksensa.
Tehtävien yhteydessä siirtyy samalla päätösvalta vihtiläisten vuotuisesta näihin palveluihin kohdentamasta noin 100 miljoonan rahoituksesta. Palkkatuloihin ja työllistettyjen määrään suhteutettuna summa vastaa keskimäärin vihtiläisen työssäkäyvän kahta kuukausipalkkaa ennen veroja. Hyvinvointialueiden vaalit järjestetään 23.1.2022 ja juuri sinä voit vaikuttaa ketkä 79 aluevaltuuston jäsentä tullaan valitsemaan aluevaltuustoon. Minä uskon, että lupauksia voi tehdä moni – risteävissä intresseissä ja monitahoisissa haasteissa parhaimmat kompromissit vihtiläisille tekevät kuitenkin vihtiläiset ehdokkaat. Muista äänestää!
Erkki Eerola
kunnanjohtaja
