Vihdin kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että vihtiläisten lasten ja nuorten arjessa on paljon vahvuuksia. Tuloksissa on nähtävissä positiivista kehitystä mm. nuorten alkoholin käytön vähenemisenä, luottamuksena aikuisten tarjoamaan tukeen sekä kouluun liittyvien tapaturmien vähenemisenä. Neljällä viidestä nuoresta on säännöllinen harrastus ja ammatillisen oppilaitoksen nuoret liikkuvat aiempaa enemmän. Samaan aikaan nikotiinipussien käytön voimakas nousu, nuorten ahdistuneisuus sekä koululounaan syömättä jättävien nuorten määrän kasvu vaativat yhä toimenpiteitä. Kyselyn tulokset ohjaavat kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä opetuksessa, nuorisopalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja opiskeluhuollossa.
Esiopetus
Kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi nuori kokee vaikeuksia suullisessa esiintymisessä. Tämä korostaa esiopetuksen merkitystä itseilmaisun taitojen kehittämisessä. On tärkeää, että lapsille tarjoutuu runsaasti tilaisuuksia harjoitella puhumista ja esiintymistä luontevissa tilanteissa, kuten esiopetuksen juhlissa, arjen leikeissä sekä monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa lasten ja aikuisten kanssa.
Alakoulu
Alakoulujen osalta on tapahtunut kaksi merkittävää parannusta vuodesta 2017 lähtien. Ensimmäinen liittyy luokan rauhallisuuteen: vuoden 2017 kyselyssä 24 % Vihdin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisista vastasi myönteisesti väittämään “Luokassa on usein rauhallista”. Vuonna 2025 vastaava prosenttiluku on 34 %. Vihdin tulokset ovat nousseet takamatkalta rinnalle ja ohittaneet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen keskiarvon.
Toinen merkittävä muutos koskee oppilaiden kokemuksia tapaturmista koulussa ja koulumatkalla lukuvuoden aikana. Vuonna 2017 61 % Vihdin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisista ilmoitti kokeneensa tapaturman koulussa tai koulumatkalla. Vuonna 2025 vastaava luku on laskenut 44 %:iin, mikä on sama kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella keskimäärin. Vuonna 2017 ero alueeseen oli 11 prosenttiyksikköä, joten kehitys on ollut selvästi myönteistä.
Yläkoulu
Kouluyhteisön osalta 8.–9.-luokkalaiset ovat kahtena peräkkäisenä kyselykertana (2023 ja 2025) arvioineet mahdollisuuden keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista paremmaksi kuin verrokkiryhmässä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kehitystä voivat selittää kouluvalmentajien palkkaaminen yläkouluihin sekä tunnetaitokoulutukset (Huomaa hyvä), joissa on korostettu kohtaamisen merkitystä. Tätä aiempina kyselyvuosina Vihdin tulokset olivat samalla tasolla kuin alueen keskiarvo.
Koulu-uupumus on pysynyt noin 20 prosentin tasossa neljän kyselykerran ajan, kun taas alueella luvut ovat nousseet ja ylittävät nyt Vihdin tason. Lisäksi 82 % nuorista Vihdissä saa opettajilta positiivista palautetta ja 87 % kokee koulun turvalliseksi.
Oppimisen eri osa-alueilla esiintyy edelleen haasteita, mutta nuorten mukaan apua on saatavilla. Esimerkiksi 81 % yläkouluikäisistä kertoo saaneensa tukea erityisopettajilta tarpeen mukaan.
Lukio
Kokonaisuutena Vihdin lukion tulokset viestivät positiivisesta kehityksestä: opiskelijat viihtyvät lukiossa, kokevat saavansa apua ja positiivista palautetta opettajilta ja muulta henkilökunnalta sekä uskovat vahvasti voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Päihteet ja mielenterveys
Nuorten nikotiinituotteiden kokonaiskäyttö on laskenut jo useamman vuoden ajan. Tupakan ja nuuskan käyttö vähenee, mutta nikotiinipussien käytön voimakas nousu heijastelee kansallisia lainsäädäntömuutoksia. Yläkoulun ja lukion opiskelijoista noin kymmenes käyttää nikotiinipusseja nykyisin. Sen sijaan ammatillisessa oppilaitoksessa niitä käyttää jopa 36 % opiskelijoista. Hyvä uutinen on, että humalajuominen ja viikoittainen alkoholinkäyttö ovat vähentyneet yleisesti nuorten keskuudessa, ja täysin alkoholiton elämäntapa on yleistynyt yläkoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Kannabista tai muita laittomia huumeita on kokeillut noin joka kymmenes yläkoulun ja lukion opiskelijoista. Ammatillisessa oppilaitoksessa 17 %.
Mielenterveyden osalta vain 9 % yläkoulun pojista ja 4 % tytöistä kertoo kokevansa korkeaa positiivista mielenterveyttä. Kouluterveyskyselyssä mitataan nuorten kokemuksia muun muassa toiveikkuudesta, hyödyllisyydestä ja rentoutuneisuuden tunteesta. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta raportoi kokevansa 5–8 % yläkoulun ja lukion pojista ja 28–37 % tytöistä. Ahdistuneisuuden kokemukset ovat pitkällä aikavälillä nousussa. Lukiolaisten osalta on nähtävissä laskua verrattuna vuoteen 2023.
Elintavat
Alakoululaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden liikkumisessa on havaittavissa selkeää positiivista kehitystä: 4.–5.-luokkien oppilaista vähintään tunnin päivässä liikkuvia on 45 %. Yläkoulussa sen sijaan vähän liikkuvien (enintään tunti viikossa) osuus on kasvanut.
Koululounaan laatu ja maku arvioidaan Vihdissä paremmiksi kuin alueella keskimäärin, ja suurin osa opiskelijoista kokee, että syömiseen on varattu riittävästi aikaa. Silti päivittäin lounaan syövien määrä on vähentynyt. Erityisesti tyttöjen kohdalla luvut ovat matalampia: yläkoulussa vain 47 % ja lukiossa 55 % tytöistä kertoo syövänsä koululounaan päivittäin.
Väkivalta, syrjintä ja häirintä
Koulukiusaamisen taso on Vihdissä pysynyt melko tasaisena pitkällä aikavälillä, ja se on tällä hetkellä vähän Länsi-Uudenmaan aluetta korkeampi. Viikoittain kiusaamisen kohteena olevien oppilaiden määrässä on kuitenkin havaittavissa pientä positiivista kehitystä verrattuna viime mittauskertaan 2023. Kiusaamisen kokemukset ovat yleisimpiä yläkoulun pojilla. Heistä 46 % kertoo tulleensa kiusatuksi tai osallistuneensa kiusaamiseen lukukauden aikana. Länsi-Uudenmaan vastaava luku on 37 %. Lukiossa kiusaaminen on harvinaista. Pojista 91 % ja tytöistä 98 % ei ole osallistunut koulukiusaamiseen lukuvuoden aikana.
Häiritsevän seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun kokemukset ovat olleet vuodesta 2021 selvästi laskusuuntaisia sekä Vihdissä että alueella. Yleisempiä kokemukset ovat tytöillä. 8. ja 9. luokan tytöistä 37 % on kertonut kokevansa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Vielä vuonna 2021 lukema on ollut 53 %.
Osallisuus & vapaa-aika
Noin neljä viidestä nuoresta harrastaa jotakin ainakin kerran viikossa. Yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoita 23–32 % kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna oppilaiden kokemus siitä, että opettaja on kiinnostunut heidän kuulumisistaan, on noussut. Sen sijaan kokemus siitä, että vanhemmat tukevat ja kannustavat usein, on laskenut sekä tytöillä että pojilla niin Vihdissä kuin alueellisesti. 4. ja 5. luokan oppilaista niin kokee Vihdissä 84 %. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 69 % kokee, että voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein.
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon palveluiden (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut) saavutettavuus on Vihdissä erinomaisella tasolla ja vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen keskiarvoja.
Kehityskohteena tuloksista nousi lasten ja nuorten kokemukset terveystarkastusten laadusta ja kuulluksi tulemisesta, jotka ovat hieman heikentyneet. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutuksen ja turvallisen ilmapiirin vahvistamiseen, erityisesti poikien ja nuorempien oppilaiden kohdalla.
Kouluterveyskyselyn tuloksia tulkitessa on hyvä muistaa, että yhteen indikaattoriin saattaa liittyä useita taustatekijöitä. On tärkeää tarkastella indikaattoreita kokonaisuutena ja riittävän pitkällä aikajänteellä.
Lisätietoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijoilta:
Meri-Tuuli Risti ja Anna Väre, etunimi.sukunimi@vihti.fi
