Vihdin energia- ja ilmastotyön raportti 2025

Vihdin asukaskohtaiset- ja kokonaispäästöt ovat vähentyneet kuutena peräkkäisenä vuotena vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi asukaskohtaiset päästöt ovat alittaneet vuodelle 2030 asetetun ilmastotavoitteen kolmena peräkkäisenä vuotena.

Vihdin kunnassa asetettu päästövähennystavoite on vähentää 50 % asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2024 päästöjen määrä asukasta kohden on ollut 3.9 tCO2e ja vertailuvuodesta 1990 lähtien asukaskohtaiset päästöt ovat muuttuneet -55 %. Asukaskohtaiset päästöt ovat vähentyneet kuutena peräkkäisenä vuotena vuodesta 2019 alkaen ja alittaneet vuodelle 2030 asetetun ilmastotavoitteen kolmena peräkkäisenä vuotena.

Tuoreimmat vahvistetut tiedot koskevat vuotta 2024. (SYKE – kuntien ja alueiden khk-päästöt) (Hinku-menetelmä, ilman päästöhyvityksiä).

On arvioitu, että kestävien elämäntapojen henkeä kohden laskettujen kulutusperäisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjen globaalin tavoitetason tulisi vuonna 2030 olla 2,5 tCO2e / asukas (1,5 asteen elämäntavat – Sitra).

Tuoreimmat päästötiedot ovat vuodelta 2024, jolloin Vihdin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat yhteensä 113,7 kt CO2-ekv. Vihdin kokonaispäästöt ovat muuttuneet -2 % verrattuna vuoteen 2023. Vuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat pienentyneet -40 %. Vihdin kunnassa asetettu vuoden 2030 päästövähennystavoite vastaa 34 prosentin vähennystä kokonaispäästöissä, mikä osoittaa, että vuoden 2030 tavoitetaso on saavutettu.

Vuonna 2024, kolme suurinta päästösektoria kunnassa olivat:

  1. Tieliikenne: 41 % (46,7 kt CO2-ekv) – (Vuonna 2023: 38 %).
  2. Lämmitys (sis. sähkölämmitys, kaukolämpö, öljylämmitys ja muu lämmitys): 17 % (19,1 kt CO2-ekv) – (Vuonna 2023: 18 %).
  3. Maatalous: 14 % (16,1 kt CO2-ekv) – (Vuonna 2023: 14 %).

Näiden sektorien päästöt ovat muuttuneet suhteellisesti seuraavasti:

  • Tieliikenne: -4 % suhteessa vertailuvuoteen 1990, mikä tarkoittaa -2.1 ktCO₂e.
  • Lämmitys: -68 % suhteessa vertailuvuoteen 1990, mikä tarkoittaa -40,2 ktCO₂e.
  • Maatalous: -37 % suhteessa vertailuvuoteen 1990, mikä tarkoittaa -9,6 ktCO₂e.

Kunnan toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen kunnan kiinteistöissä, liikenteeseen ja kuljetuksiin, jätehuoltoon sekä maankäyttöön ja rakentamiseen. Kunnan omistamien ja hallinnoimien rakennusten energiankulutus muodostaa keskeisen osan kunnan ympäristövaikutuksista. Energiankulutuksen vähentämiseksi kunta on toteuttanut energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä kiinteistöissä sekä lisännyt energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä rakennusten peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa.

Lisätietoa raportista: