Palveluverkkotyö – millaista Vihtiä rakennamme tulevaisuudessa?
Vihdin palveluverkkotyö on herättänyt paljon keskustelua, tunteita ja ymmärrettävästi myös huolta. Kyse on lapsista, perheistä, henkilöstöstä ja monelle tärkeistä lähipalveluista. Asioista, jotka näkyvät ihmisten arjessa joka päivä.
Olen sivistyslautakunnan puheenjohtajana osallistunut lähes kaikkiin järjestettyihin kuntalaisten kuulemistilaisuuksiin, Kultsan tilaisuutta lukuun ottamatta. Olen kuunnellut huolia, kysymyksiä, kritiikkiä ja myös monia hyviä ajatuksia. Haluan kiittää kaikkia keskusteluihin osallistuneita. Ymmärrän hyvin, miksi palveluverkkoon liittyvät kysymykset herättävät niin voimakkaita tunteita.
On myös tunnustettava, ettei prosessi ole kaikilta osin sujunut niin hyvin kuin olisi voinut. Erityisesti viestinnässä on ollut opittavaa. Viestintä on vaikea laji, mutta näin merkittävissä asioissa selkeän ja oikea-aikaisen tiedon sekä aidon vuoropuhelun merkitys korostuu entisestään. Tästä meidän on syytä ottaa opiksi.
Haluan kuitenkin uskoa, että jokainen meistä päättäjistä pyrkii tekemään Vihdin ja vihtiläisten kannalta mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Näkemykset keinoista voivat olla hyvinkin erilaisia, ja se kuuluu demokratiaan.
Palveluverkkokeskustelun keskellä olen itse pohtinut paljon myös isompaa kysymystä: millaista Vihtiä olemme rakentamassa tuleville sukupolville?
Kuntasektori elää suurten muutosten keskellä. Syntyvyys on laskenut, väestörakenne muuttuu, kustannukset kasvavat ja valtionosuuksiin kohdistuu leikkauksia. Kuntien taloudellinen liikkumavara on tiukilla samaan aikaan, kun niiden on huolehdittava laadukkaista lakisääteisistä palveluista. Tämä on haastava yhtälö, johon ei ole yksinkertaisia vastauksia.
Samaan aikaan kunnat kilpailevat asukkaista, lapsiperheistä, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta. Vihdin on huolehdittava taloudestaan, mutta meidän on myös pystyttävä rakentamaan edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle.
Olemme valtuustoseminaareissa päässeet tutustumaan erilaisiin kuntiin ja kaupunkeihin sekä kuulemaan niiden kasvutarinoita. Niistä on jäänyt itselleni erityisesti mieleen yksi asia: myönteinen kehitys ei synny sattumalta. Sen eteen on tehty vuosien ajan työtä, löydetty yhteinen suunta ja uskallettu ajatella myös uudella tavalla.
Vihdissä on paljon asioita hyvin. Meillä on upea luonto, hyvä sijainti, aktiivisia yhteisöjä, yrityksiä ja valtavasti osaamista. Potentiaalia siis löytyy. Ehkä yksi suurimmista kysymyksistämme onkin, miten onnistumme hyödyntämään nämä vahvuudet ja muuttamaan mahdollisuudet kestäväksi kasvuksi.
Se vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.
Rohkeus on myös yksi Vihdin uuden kuntastrategian arvoista. Minulle se tarkoittaa ennen kaikkea uskallusta haastaa totuttuja toimintatapoja. Kykyä kysyä, voisimmeko tehdä jotakin paremmin, kuunnella uusia ajatuksia ja tarkastella asioita myös toisesta näkökulmasta. Rohkeus ei tarkoita muutosta muutoksen vuoksi, vaan halua oppia ja kehittyä.
Työskentelen itse digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn parissa sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Näen läheltä, miten paljon toimintatapojen ja prosessien kehittämisellä voidaan saada aikaan. Aina kyse ei ole edes teknologiasta, vaan johtamisesta, yhteistyöstä ja siitä, miten hyvin ymmärrämme palveluita käyttävien ihmisten tarpeita.
Samoja kysymyksiä on tärkeää pohtia myös kuntapalveluissa.
Kuulemistilaisuuksissa ja muissa keskusteluissa on noussut esiin myös palveluiden kehittäminen, niiden tunnetuksi tekeminen, henkilöstön saatavuus ja kunnan vetovoima. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden näkökulmasta.
Palveluverkko ei ole irrallinen osa kunnan kehitystä. Se liittyy olennaisesti siihen, millaista arkea Vihti tarjoaa asukkailleen ja millaisena kuntana meidät tunnetaan. Siksi pidän tärkeänä, että sivistyspalveluiden, kaavoituksen, talouden ja elinvoimatyön välillä on yhteinen, pitkälle tulevaisuuteen katsova suunta.
Joulukuussa kunnanvaltuusto käsittelee palveluverkkosuunnitelman. Päätöksillä ja niiden pohjalta tehtävillä ratkaisuilla on vaikutuksia, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Mitä valtuusto sitten päättääkin, meidän on sen jälkeen pystyttävä katsomaan yhdessä eteenpäin.
Toivon aidosti, että koulut, päiväkodit ja niiden henkilöstö saavat mahdollisimman pian kaipaamansa työrauhan. Pitkittynyt epävarmuus kuormittaa lapsia, perheitä ja henkilöstöä. Työrauhaa ei kuitenkaan synny pelkästään päätöksiä tekemällä. Se edellyttää myös selkeää viestintää, luottamusta ja sitä, että mahdolliset muutokset toteutetaan hallitusti ja ihmisiä kuunnellen.
Samalla toivon, että palveluiden kehittäminen jatkuu määrätietoisesti. Kunnan tulevaisuus ei ole vain päättäjien tai viranhaltijoiden käsissä. Sitä rakentavat joka päivä myös työntekijät, yrittäjät, yhdistykset, perheet ja kaikki kuntalaiset.
Meillä on Vihdissä paljon, mistä olla ylpeitä, ja paljon mahdollisuuksia edessämme.
Heidi Seppälä
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja