Ilmansuojelu

Ilmanlaatu Vihdissä

Ilmanlaatua on seurattu Uudellamaalla erilaisin mittauksin jo 1970 -luvulta lähtien ja bioindikaattoreita apuna käyttäen vuodesta 1985. Mittauksiin perustuva, yhteinen alueellinen ilmanlaadun seuranta aloitettiin vastaavasti vuonna 2004, jolloin myös em. osat yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Seurantaa hallinnoi kuntien, HSY:n ja Lupa- ja valvontaviraston edustajista muodostettu yhteistyöryhmä.

Vihdissä ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä eikä kunnassa ole merkittäviä päästölähteitä. Merkittävimmin ilmanlaatuun vaikuttavat tieliikenteen pakokaasut ja katupöly sekä kotitalouksien puunpoltto. Niiden päästöt purkautuvat ilmaan lähellä hengityskorkeutta. Suurimmat liikenteen ilmanlaatuhaitat aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Tarvontien (valtatie 1), Porintien (valtatie 2) ja Kehätien (valtatie 25) sekä Nummelan keskustan liikenteestä. Liikennemäärät ja liikenteen päästö ovat Vihdissä kuitenkin pieniä. Passiivikeräinkartoitusten sekä pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla tehtyjen ilmanlaadun mittausten perusteella voidaan arvioida, että ilmansaasteiden pitoisuudet Vihdissä ovat melko matalia.

Tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta, voi esiintyä lämmityskaudella ajoittain korkeita hiukkasten ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia.

Typpioksidimittausten tulokset vuonna 2025

Vihdissä on vuodesta 2014 alkaen mitattu liikenteen pakokaasuista peräisin olevia typpidioksidipitoisuuksia suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä Nummelassa vilkasliikenteisessä ympäristössä lähellä Vihdintien, Meritien ja Asemantien kiertoliittymää. Liikenteen vaikutuksia kuvaavan typpidioksidin pitoisuus oli vuonna 2025 9 µg/m³ eli selvästi matalampi kuin edellisenä vuonna, jolloin pitoisuus oli 12 µg/m³. Pitoisuus oli selvästi alle vuosiraja-arvon (40 µg/m³) ja myös alle WHO:n vuosiohjearvon (10 µg/m³).

Päästöt ja niiden kehitys

Vihdissä ei ole merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä. Vuonna 2024 energiantuotanto tuotti noin neljänneksen rikkidioksidin päästöistä, mutta muista päästöistä sen osuus on pieni. Teollisuuden päästöt ovat vähäiset. Yli puolet typenoksidien päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Työkoneet tuottavat noin neljänneksen typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöistä sekä viidenneksen VOC-yhdisteistä. Öljylämmitys ja puunpoltto tuottavat molemmat noin kolmanneksen rikkidioksidipäästöistä. Kotitalouksien puunpoltto on suurin hiukkasten, hiilimonoksidin ja VOC-yhdisteiden päästölähde.

Ilmanlaadun seurantaohjelma Uudellamaalla, Seurantaohjelma vuosille 2024 – 2028

Uudenmaan ilmanlaaturaportit

Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2020