Kehä V

Kehä V Uudenmaan poikittaisliikenteen pääväyläksi

Valtatie 25 Hangon ja Mäntsälän välillä (159 km) kuuluu maanteiden pääväyliin. Yhdessä Mäntsälän ja Porvoon välillä kulkevan kantatie 55 kanssa näistä teistä muodostuu Kehä V. Uudenmaan poikittaisliikenteen merkittävin pääväylä muodostaa kehityskäytävän rungon Hanko-Hyvinkään rautatien kanssa. Kehätien vaikutusalueella on 221 000 asukasta ja kuntien väestönkasvu on ollut yli 11 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana.

Kehä V:n kehittäjäkunnat Hanko, Raasepori, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä haluavat yhdessä edistää kehätien parantamista vuoteen 2030 mennessä. Haluamme lisätä tien turvallisuutta, sujuvoittaa alueen logistiikka- ja tavaraliikennettä, parantaa työmatkapendelöinnin edellytyksiä sekä purkaa ja parantaa Kehä III:n liikennepainetta.

Tietä parantamalla saavutamme seuraavat tavoitteet

Varmistamme tien turvallisuuden

• Ilman perusparannusta Kehä V (VT 25) on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie.
• Kehä V:llä on nykyisellään enemmän onnettomuuksia kuin Kehä III:lla liikennemääriin suhteutettuna.

Sujuvoitamme alueen logistiikka- ja tavaraliikennettä

• Hangon sataman tavaraliikenne on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana: Kehä V:llä kulkee vuodessa noin 240 000 rekkaa.
• Hangon (talvisaikaan sula) satama on portti Suomeen ja toimivat tieyhteydet ovat edellytys sujuvalle tavaraliikenteelle koko maahan. Lyhyin merimatka Manner-Suomeen on Hankoon.

Puramme ja jaamme Kehä III:n liikennepainetta

• KEHÄ V:llä on potentiaalia kasvaa merkittäväksi poikittaisliikenteen pääväyläksi Kehä III:n rinnalle.

Parannamme työmatkapendelöinnin edellytyksiä

• Kehä V tieosuus muodostaa yhdessä Hangon radan ja työpaikka-alueiden kanssa kehityskäytävän. Liikenteen rakenteelle on ominaista, että valtakunnallisen raskaan liikenteen rinnalle sekoittuu samalle tielle runsasta lähikuntien välistä paikallisia  pendelöintiä. Poikittaisliikenne on enimmäkseen yksityisautoilla raskaan tavaraliikenteen seassa.
• Yksinomaan Kehä V:n varrella sijaitsevien kuntien asukkaista yli 8 000 henkilöä tekee työmatkansa tietä pitkin. Lisäksi tien varrella on työmatkapendelöintiä muualta maasta.
• Nopeasti toteutettavia tien parantamistoimenpiteitä ratkaisuja on mahdollista edistää vaiheittain jo nyt.
• Pendelöinnin edellytysten parantaminen on myös elinvoimakysymys läntisellä Uudellamaalla.

Jo olemassa olevat hankevaihtoehdot

ELY-keskuksen vuonna 2019 tekemässä Valtatie 25 välillä Hanko-Mäntsälä: Hankearviointi ja kehittämisselvityksen päivitys -työssä on arvioitu, että kohdentamalla 84 miljoonaa euroa Kehä V ensi vaiheen parannustöihin, pystytään vaikuttamaan merkittävästi liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Lisäksi on paikallisesti tunnistettu, että muita pikaisia parannuskohteita on noin 15 miljoonan euron edestä.

Tutkittua tietoa jatkoa varten

Taloustutkimus on tehnyt Kehä V kehittäjäkuntien toimeksiannosta selvityksen Kehä V parantamisen vaikutuksista syksyllä 2020.

Selvitys auttaa hahmottamaan liikenteen kehityksen trendejä vaikuttavuusalueella sekä kohdentamaan kehätien parantamistoimenpiteitä vaiheittain.

Lue lisää

Tämä tie vei ylikomisario Mats Lagerstamin työkyvyn – yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä valtateistä on mutkainen, kapea ja mäkinen, mutta parannuksia ei silti ole tehty

3.11.2020 Yle – Kuntien mukaan valtatie 25 ja kantatie 55 Hangosta Porvooseen muodostavat kunnostuksen jälkeen viidennen kehätien Uudellemaalle.

Tässä on ”Etelä-Suomen huonoin tie” – Miksei vaarallista ja tökkivää pääväylää panna kuntoon, ihmettelevät Uudenmaan kunnat

2.10.2020 HS – Uudenmaan kuntien mielestä Hangosta Mäntsälään kulkeva Valtatie 25 on jäänyt pääväylien jalkoihin liikenteen kehittämishankkeissa. Väylän kunnostaminen ”Kehä V:ksi” maksaisi sata miljoonaa euroa.