KUUMA-kuntien Muuttoliikeselvitys 12.4.2018

12.4.2018

Kohtuuhintainen KUUMA-seutu  menestyy kilpailussa nuorista lapsiperheistä, koulutetuista ja hyvin toimeentulevista  – muuttovoittoa myös pääkaupunkiseudulta

Helsingin, Espoon ja Vantaan naapureina olevat kymmenen KUUMA-kuntaa ovat 2010-luvun muuttoliikkeen voittajia. KUUMA-kunnat saavat muuttoliikkeestä tuplahyödyn: ne saavat samanaikaisesti sekä määrällistä muuttovoittoa että hyötyvät muuttajien rakenteesta. Muuttoliikeanalyysin perusteella voidaan tehdä kaksi keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin KUUMA-kunnat ovat yksi muuttovetovoimaisimmista kaupunkiseuduista koko maassa ja toiseksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Nurmijärvi-ilmiöstä on siirrytty 2010-luvulla tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ja hyvien palvelujen malliin. KUUMA-kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

KUUMA-kuntien julkisuuskuvaan liittyy perspektiiviharha: alueen kasvuvauhti ja muuttovoitot eivät ole samalla tasolla kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta ne ovat edelleen Suomen kärkitasoa. Jos kymmenen KUUMA-kuntaa olisi yksi kunta, niiden luonnollinen väestönlisäys olisi ollut 5:nneksi, kuntien välinen nettomuutto 7:nneksi  ja nettomaahanmuutto 5:nneksi suurin kaikkien kuntien joukossa (311) vuosina 2015-2017. KUUMA-kunnat saivat yhteensä noin 11 000 henkilöä muuttovoittoa metropolialueen kolmesta keskuskaupungista vuosien 2010-2016 välisenä aikana eli keskimäärin noin 1 600 henkilöä vuodessa.

Kuntien ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5-1 %:in vuosittaista väestölisäystä. KUUMA-kuntien väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ajan ideaalisella tasolla: väestönlisäys oli 1,16 % vuosina 2000-2016 ja 0,77 % vuosina 2010-2016.  KUUMA-kunnat hyötyvät merkittävästi muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta. Muuttajien rakenne on optimaalinen. KUUMA-kuntien muuttovoitto perustuu työllisiin, nuoriin aikuisiin, korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin sekä keski- ja hyvätuloisiin. KUUMA-kunnat saavat muuttovoittoa kaikista em. muuttoliikkeen avainryhmistä, joista kertyy merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia. KUUMA-kunnat hyötyivät taloudellisesti muuttajien rakenteesta keskimäärin 46,4 miljoonaa euroa vuodessa vuosien 2010-2015 välisenä aikana.

KUUMA-kunnat houkuttelevat edelleen muuttajia pientalovaltaisuudella ja hyvällä asuin- ja elinympäristöllä, mutta sen rinnalla korostuvat urbaanit piirteet. Tämä liittyy keskustan ja asemanseutujen tiivistymiseen, monimuotoiseen asuntotuotantoon, korkeaan rakentamiseen, liikenneyhteyksien korostumiseen ja palveluiden keskittymiseen kuntataajamiin. Nuorten aikuisten ja perheiden muuttuneisiin asumistoiveisiin ja preferensseihin ovat nopeimmin reagoineet Järvenpää, Sipoo ja Kirkkonummi. Kaikki em. kunnat ovat kuuluneet koko maan nopeimmin kasvavien kuntien joukkoon viime vuosina.

KUUMA-kuntien tulokset perustuvat uuteen aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n tekemään KUUMA-kuntien määrälliseen muuttoliikeanalyysiin ja laadulliseen muuttajien rakenneanalyysiin. Analyysin pääpaino oli muuttajien laadullisissa eli tulo- ja lähtömuuttajien yksilöllisissä, väestöllisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa ominaisuuksissa.

Lisätietoja: VTT Timo Aro, MDI, puhelin 045 6577890, timo.aro(ät)mdi.fi
Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, puhelin 040 3182818, antti.kuusela(ät)kuuma.fi

http://www.kuuma.fi/

Vihti toimii vuonna 2018 KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana.

FAKTALAATIKKO:

– Analyysin kohteena 10 KUUMA-kunnan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi 2010-luvun kehityksen osalta
– KUUMA-kuntien määrällinen väestönlisäys yhteensä 58 300 henkilöä eli keskimäärin 3 428 henkilöä vuodessa vuosina 2000-2016. KUUMA-kuntien vuotuinen väestönlisäys keskimäärin 1,16 % vuosina 2000-2016 ja 0,77 % vuosina 2010-2016.
– KUUMA-kunnat saivat yhteensä noin 11 000 henkilöä muuttovoittoa metropolialueen kolmesta keskuskaupungista vuosien 2010-2016 välisenä aikana eli keskimäärin noin 1 600 henkilöä vuodessa: KUUMA-kuntien muuttovoitosta tuli Vantaalta 55,1 %, Espoosta 32,4 % ja Helsingistä 12.4 %
– KUUMA-kunnat saivat noin 10 000 henkilöä muuttovoittoa 25-44 –vuotiaista nuorista aikuisista. Nuorten aikuisten paikkaan liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys alueen tulevaan kehitykseen merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi
– KUUMA-kunnat hyötyvät muuttajien rakenteesta työmarkkina-aseman mukaan: ne saavat muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja muuttotappiota työttömistä työnhakijoista.
– KUUMA-kunnat saivat yhteensä noin 4 700 henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja – 5 300 henkilöä muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Tulo- ja lähtömuuttajien koulutusprofiilissa olevat erot nostavat alueen suhteellista koulutustasoa
– KUUMA-kunnat hyötyvät muuttajien tulorakenteesta: alueen kunnat saivat muuttovoittoa yli 22 000 euroa ansaitsevista keski- ja hyvätuloisista sekä muuttotappiota alle 22 000 euroa ansaitsevista pienituloisista. KUUMA-kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat 45-54 –vuotiaiden ikäryhmässä.
– Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien vuosituloja kalenterivuoden aikana.  KUUMA-kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 278 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin 46,4 miljoonaa euroa vuodessa. KUUMA-kuntien hyöty muuttajien rakenteesta oli keskimäärin 149 euroa asukasta kohden vuodessa. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen yhdeksässä alueen kunnassa.