Kunnanjohtajan talousarvioesitys: kunnan talous tasapainoon vuoteen 2021 mennessä
Vuoden 2020 talousarvioesitys on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talous saadaan Vihta-tasapainotusohjelman toimenpiteillä tasapainoiseksi vuonna 2021. Vihta-ohjelmassa on varauduttu 12,8 miljoonan euron tasapainottaviin toimenpiteisiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Suunnittelukaudella kunnan kehittämisinvestoinnit kasvattavat kokonaislainamäärää, mutta turvaavat kunnan vetovoimasuutta. Investointimenot ovat korkeimmillaan vuonna 2021, jolloin niitä arvioidaan olevan 27,5 miljoonaa euroa. Merkittävimpinä investointeina mm. uusi Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkotikeskus, varautuminen Turun tunnin juna-hankeyhtiöön liittymiseen, Kirkonkylän VPK:n paloasema sekä uuden hyvinvointikeskuksen suunnittelu. Lainakannan odotetaan olevan vuonna 2022 yhteensä 129,2 miljoonaa euroa eli noin 4 298 euroa per asukas.
Toimintaympäristössä talouskasvun hidastumista ja kuntien polarisoitumista
Maailmantalouden, Euroopan ja Suomen talouden kasvu oli vahvaa viime vuoteen saakka. Nyt on kuitenkin havaittavissa talouskasvun globaalia hidastumista. Heikentyneiden näkymien taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuus, jota ovat viime aikoina kasvattaneet ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Kiinan yhä syvenevä ja maailmankauppaan heijastunut kauppasota, protektionismin lisääntyminen, ja Kiinan talouskasvun heikkeneminen. Euroopan suurimman talouden Saksan vientivetoinen teollisuus on jo kärsinyt Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodasta. Epävarmuutta euroalueella luovat myös kasvava uhka Iso-Britannian sopimuksettomasta EU-erosta, Yhdysvaltojen uhkaamat ja kertaalleen lykkääntyneet tullit EU:n autoteollisuudelle, sekä Italian hallituskriisi. Suomen bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan 1,5 prosenttia ja yksityisten pankkilaitosten mukaan 1,2 prosenttia. Vuodelle 2020 ennustetaan kasvua enää noin prosentin.
Taloudellisen kasvun hidastuminen lisää painetta kiireellisiin toimenpiteisiin julkisen talouden vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen viivästyminen, kuntien rahoituksen ennakoimattomuus, kasvavat investointipaineet liikenneverkkoon sekä väestön ikääntyminen lisäävät haasteita julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiselle. Suomen kuntakentän kehitys on yhä enemmän polarisoitunutta. Ainoastaan 59 kuntaa kasvoi viime vuoden aikana ja esimerkiksi työttömyyden osalta työllisyysasteet poikkesivat maakunnittain 64,5 prosentista 81,7 prosenttiin. Julkisen sektorin kestävyysvajeiden realisoituessa ja Suomen ajautuessa kohti hitaan kasvun aikaa sekä mahdollista taantumaa, Vihdin kunnan onni on ollut vuosien 2016-2017 vahvat tilikausien tulokset sekä positiivinen väestönkasvu. Väestönkasvua on edistänyt hyvä kuntamaine ja loistava sijainti Uudellamaalla. Tulevina vuosina polarisaation kiihtyessä ja kuntien tehtävien eriytyessä kunnan oma edunvalvonta tulee korostumaan, kuten myös kunnan vetovoiman merkitys Uudenmaan sisällä.
Eri puolella Suomea tehtäviä kuntien talousarvioesityksiä leimaa tänä vuonna kuntatalouden niukkuus – vuodesta 2019 odotetaan kuntataloushistorian heikointa ja tulevien vuosien heikosta talouskehityksestä kertoo Kuntatalousohjelman yhteydessä julkaistu painelaskelma, jonka mukaan 263 kunnalla olisi korotuspainetta kunnallisveroprosenttiin ja näistä kunnista 157 kunnalla korotuspaine olisi yli kolme prosenttiyksikköä. Vihdin ratkaisu kiristyneeseen taloustilanteeseen on talousarvion yhteydessä päätöksentekoon tuleva Vihta-ohjelma, jolla tavoitellaan kolmen vuoden aikana 12,8 miljoonan euron tasapainottavia toimenpiteitä kunnan talouteen. Pääpaino toimenpiteissä on kunnan taloudellisen tuottavuuden parantaminen, jonka avulla on mahdollista toteuttaa kunnan tulevien vuosien kehittämisinvestoinnit. Talousarvioesitys on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen vuodelle 2020 ja vuonna 2021 on tarkoitus kääntää toiminta jälleen ylijäämäiseksi.
Keskeisimmät strategiset teot ja investoinnit
Vuoteen 2020 tulee mahtumaan monia Vihdin kunnan kannalta merkittäviä ja oikean suuntaisia asioita. Strategisten tekojen osalta yhtenä merkittävänä painopisteenä on vahvemman elinvoiman edellytysten kehittäminen erityisesti elinkeinotoimen ja ilmastomuutoksen hillitsemisen osalta. Strategiset markkinoinnin panostukset tulevat keskittymään Sepänpihan kotinäyttelyyn, Nuuksion esiin nostamiseen ja liikunnan edistämiseen. Aktiivisten vihtiläisten osalta tulemme parantamaan palveluiden saatavuutta kehittämällä taajamien välisiä yhteyksiä, ennalta ehkäisevien palveluiden saumattomuutta ja sähköisiä palveluita. Keskeisempiä investointeja ovat valmius Turun tunnin-junan hankeyhtiöön liittymiseen, Etelä-Nummelan koulukeskuksen edistäminen, museon siirtyminen uusiin tiloihin, Kirkonkylän Campuksen lähiliikuntapaikkojen ja ranta-alueen kehittäminen sekä VPK:n paloaseman suunnittelu. Taloussuunnittelukaudella on varauduttu myös uuden hyvinvointikeskuksen suunnitteluun.
Talousarviosta päätetään marraskuussa
Kunnanjohtajan talousarvioesitys julkistettiin 25.10.2019. Kunnanhallitus käsittelee talousarvioesitystä 28.10-30.10.2019 ja kunnanvaltuusto päättää talousarviosta 11.11.2019.
