Kunnan rakennusjärjestys määrittelee rakentamisen raamit
Viime vuoden lopulla voimaan astunut uudistettu rakennusjärjestys ohjaa Vihdissä tapahtuvaa rakentamista: sen määräykset velvoittavat kaikkia kunnan alueella rakentavia.
– Rakennusjärjestyksen uudistusprosessi oli pitkä, sillä valmistelevat työt aloitettiin jo vuonna 2016. Kuluneiden vuosien aikana uusi rakennusjärjestys kävi läpi useita muutos- ja nähtävilläolovaiheita, ja sitä käsiteltiin monta kertaa kunnan luottamuselimissä. Lukuisat palautteet ja muutosehdotukset kertovat asian tärkeydestä: rakentamisen raameilla on merkitystä, sanoo kunnan johtava rakennustarkastaja Sanna Laaksonen.
Kunnan rakennusjärjestys ohjaa suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen sekä ottamaan huomioon paikalliset kulttuuri- ja luonnonarvot. Rakennusjärjestyksen mukaisen rakentamisen tavoitteena on kaikille hyvän elinympäristön toteutuminen ja säilyttäminen.
– Käytännössä rakennusjärjestyksen määräykset koskevat esimerkiksi rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakentamistapaa, rakennetun ympäristön hoitoa sekä suunnittelutarvealueiden määrittelemistä. Rakentamista suunnittelevan tulee myös huomioida, ettei rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa, maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksissa on asiasta toisin määrätty, Laaksonen jatkaa.
Vähäisempiä toimenpiteitä ja rakennelmia, kuten vajojen, huvimajojen ja katosten rakentamista, vapautettiin luvanvaraisuudesta muun muassa kokorajat ja etäisyysvaatimukset huomioiden. Mutta esimerkiksi sauna ja autosuoja vaativat aina rakennusluvan kaikilla alueilla. Vapautuksista kerrotaan Rakennusjärjestyksen (pdf) pykälässä 5 ja kunnan kotisivuilla on julkaistu myös niihin liittyvä lisäohje (pdf).
Vastaavasti rakentamisen yleisiä ehtoja täsmennettiin: esimerkiksi rakennuspaikan muodostamiselle ovat voimassa edelleen samat maankäyttö- ja rakennuslain perusteet, ja niiden lisäksi rakennusjärjestyksessä edellytetään rakennuspaikan minimikokoa. Pysyvässä asumisessa sivuasunto vaatii lähtökohtaisesti suunnittelutarveratkaisun eli kaksivaiheisen lupamenettelyn. Ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta suunnittelevan tulisi huomioida, ettei suoralla luvalla voida muuttaa käyttötarkoitusta asemakaava-alueiden ulkopuolella, ellei alueella ole lainvoimaista osayleiskaavaa.
– Rakentamiseen liittyvät ohjeet ovat joskus vaikeatulkintaisia. Kannattaa ottaa rohkeasti kunnan rakennusvalvontaan yhteyttä ja kysyä, jos jokin määräyksissä pohdituttaa, kehottaa Laaksonen.
