Tässä tiedotteessa kerromme lyhyesti Vihdin kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden ajankohtaisista asioista, jotka koskettavat kuntaa ja sen asukkaita. Mukana on tietoa palveluista, päätöksenteosta, tapahtumista sekä muista kuntalaisten arkeen vaikuttavista aiheista. Tiedote toimitetaan paikallislehdille ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla kerran kuukaudessa.
Vihdin kunnan varhaiskasvatuspaikat ovat haettavana syksylle 2026
Varhaiskasvatuspaikkaa on haettava viimeistään neljä kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 17§). Elokuulle 2026 paikkaa on siis haettava 31.3.2026 mennessä. Varhaiskasvatuksessa jo olevien lasten osalta ei tarvita uusia hakemuksia. Sähköinen varhaiskasvatushakemus löytyy Vihdin kunnan nettisivuilta.
Mikäli olet jo jättänyt sähköisen hakemuksen, hakemusta ei tarvitse uusia. Mikäli jo jätettyyn hakemukseen on tullut muutoksia, voit muokata hakemusta Vesa-palvelussa, kunnes se on otettu käsittelyyn tai voit ilmoittaa muutokset sähköpostilla varhaiskasvatus@vihti.fi.
Daghemmet Aleksandra erbjuder småbarnspedagogik och förskola på svenska, för barn med svenska som modersmål eller hemspråk. En plats inom småbarnspedagogiken ska sökas senast fyra månader före behovets början (Småbarnspedagogiklagen 540/2018 §17). För augusti 2026 ska platsen alltså sökas senast 31.3.2026. För barn som redan är inom småbarnspedagogiken behövs ingen ny ansökan.
Om du redan har lämnat in en elektronisk ansökan behöver du inte göra en ny. Om det har skett ändringar i en redan inlämnad ansökan kan du redigera ansökan i Vesa‑tjänsten tills den har tagits upp till behandling, eller meddela ändringarna per e‑post till varhaiskasvatus@vihti.fi.
Toimintakaudella 2026–2027 varhaiskasvatuskerhoja järjestetään Annantien perhetuvalla Nummelassa. Varhaiskasvatuskerhoihin haku on avoinna 30.4.2026 saakka Vesa-palvelun kautta. Syksyn kerhotarjonta suunnitellaan saapuneiden hakemusten perusteella.
Yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoitajien varhaiskasvatuspaikkoja haetaan suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityistä päiväkotihoitoa Vihdin kunta tukee palvelusetelillä, palveluseteliä haetaan myös Vesa-palvelussa.
Yksityisen perhepäivähoidon tukimuoto on yksityisen hoidon tuki, jota haetaan Kelasta.
Lisätietoja: Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Kirsi Palva-aho, kirsi.palva-aho@vihti.fi tai p. 044 4675232
Vihdin kunnan kesäleirien ja -kerhojen ilmoittautuminen alkaa 17.3.
Vihdin kunnan opetus-, nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät myös tänä vuonna kesäkerhoja ja -leirejä kesälomaa viettäville lapsille ja nuorille. Sähköinen ilmoittautuminen alkaa tiistaina 17.3. klo 18.00. Leirit maksavat yhdelle osallistujalle 80 euroa. Nuorten leiri on 60 euroa. Sisaralennus on -10 € toisesta lapsesta alkaen. Sisarus voi olla millä tahansa leirillä tai kesäkerhossa.
Opetuspalveluiden kesäkerhot ovat suunnattu 1.-3. luokan oppilaille, mutta 4. luokan oppilaat voivat myös osallistua jos ryhmässä on tilaa. Kesäkerhot järjestetään viikoilla 23 ja 24 seuraavilla kouluilla:
- Etelä-Nummelan koulu
- Kuoppanummen koulu
- Ojakkalan koulu
- Otalammen koulu
- Pappilanpellon koulu
Nuorisopalveluiden leirejä järjestetään 3 kappaletta:
- 1.-5.6. Nummelan kesäleiri 4. ja 5. luokan oppilaille Nummelan harjun koululla
- 8.-12.6. Kirkonkylän kesäleiri 4.-6. luokan oppilaille Nuorisotila Mestassa
- 15.-17.6. Nuorten leiri 6.-9. luokan oppilaille Nummelanharjun koululla
Liikuntapalveluiden leirit järjestetään:
- 1.-5.6. Vihdin kirkonkylällä 3.-6. luokan oppilaille
- 8.-12.6. Nummelassa 3.-6. luokan oppilaille
Lisätietoja kunnan kotisivuilla.
Kunnan ja hyvinvointialueen johtoryhmät tapasivat Vihdissä 3.3.
Vihdin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtoryhmät tapasivat Vihdissä yhteisen keskustelun merkeissä tiistaina 3.3. Vihti toimi kokouksen puheenjohtajana. Aiheiksi kunta nosti tapaamiseen mm. lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut ja opiskeluhuollon yhdyspinnan, työttömille suunnatut palvelut sekä ikäihmisten hoivapalveluiden kapasiteetin väestön ikääntyessä. Lisäksi käytiin läpi tila-asioita. Nummelan uuden terveysaseman suunnittelutilannetta, joka todennäköisesti etenee hyvinvointialueen puolella kevään aikana aluehallitukseen. Vihdin VPK:n uusien tilojen suunnittelu on alkamassa ja hankkeen yksityiskohdista vielä sovitaan hyvinvointialueen kanssa.
Johtoryhmät tapaavat vuosittain hyvinvointialueen koolle kutsumina. Lisäksi vuoden kierrossa ovat syksyisin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut. Valtuustokausittain järjestetään Hyvinvointialuelain 14 § mukaiset neuvottelut.
Vihdissä on päätetty ottaa käyttöön alaikäisiä koskevat kotiintuloaikasuositukset
Suositusten käyttöönotosta ja sisällöstä on päättänyt kunnanvaltuusto kokouksessaan 9.2.2026. Suositusten tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta, sekä tukea perheitä arjen valinnoissa.
Alakoululaisten suositellaan olevan kotona arkisin klo 19.30 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 21.00 mennessä. 7.–8.-luokkalaisten kotiintuloaikasuositukset ovat arkisin klo 20.00 sekä perjantaina ja lauantaina klo 22.00. 9.-luokkalaisille ja alle 18-vuotiaille kotiintuloaikasuositukset ovat klo 21.00 arkisin sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 23.00. Sunnuntaisin käytetään arkipäivien kotiintuloaikasuositusta.
Suositus ei ole velvoittava, vaan vanhemmilla on edelleen valta ja vastuu harkita oman lapsen kotiintuloaikoja tilannekohtaisesti. Perheiden tilanteet vaihtelevat, ja esimerkiksi harrastukset voivat vaikuttaa iltojen menoihin. Suositukset voivat kuitenkin auttaa turvaamaan lasten ja nuorten riittävää lepoa ja unta. Kouluterveyskyselyn mukaan vihtiläisistä 4.-5. -luokkalaisista 84 % kokee nukkuvansa tarpeeksi ja yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista noin 50-70 % nukkuu arkisin vähintään 8 tuntia yössä.
Päätöksenteon pohjaksi teetettiin Vihdissä laajat kyselyt. Syksyllä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 312 lasta ja nuorta sekä 262 huoltajaa. Huoltajista 84 prosenttia kannatti suosituksen käyttöönottoa. Lasten ja nuorten vastaajista 50 prosenttia suhtautui myönteisesti, 28 prosenttia kielteisesti ja 22 prosenttia ei ottanut kantaa. Nuorisovaltuustolla oli kotiintuloaikasuosituksiin kielteinen kanta.
Tutustu uuteen Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmaan
Uusi kaksivuotinen Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmakausi on käynnistynyt Vihdissä. Toimintasuunnitelma sisältää kuusi tavoitetta ja 30 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla vahvistetaan lapsen oikeuksien toteutumista kunnassa.
Suunnitelman keskeisiä painopisteitä ovat:
- Lapsen oikeuksien vahvistaminen rakenteissa ja osaamisessa
- Yhdenvertaisuus ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten huomioiminen
- Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) juurruttaminen
- Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ennaltaehkäisy
- Osallisuuden vahvistaminen
Voit tutustua toimintasuunnitelmaan kokonaisuudessaan täällä.
Syyriasta Vihtiin: Mazen, 27, kertoo matkastaan ja toiveistaan
Vihdin kunta osallistuu humanitaariseen maahanmuuttoon vastaanottamalla joka kolmas vuosi pienen ryhmän kiintiöpakolaisia, jotka ovat läpäisseet sekä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) että suomalaisten viranomaisten valintaseulan. Lokakuussa 2025 Vihtiin saapui 16 syyrialaista Turkista. Yksi heistä on 27-vuotias Mazen, jonka kokemuksista ja ensivaikutelmista Vihdistä kerrotaan tässä jutussa.
Sota keskeytti koulunkäynnin
Mazen on kotoisin Syyrian länsiosasta. Kun sota levisi alueelle vuonna 2014, hän oli 15‑vuotias lukiolainen.
”Kaikki koulut menivät kiinni. Vietin kotona jonkin aikaa toimettomana, kunnes isä sanoi, että jos ei ole opintoja, täytyy mennä töihin. Syyriassa ajatellaan niin.”
Hän sai töitä automaalaamosta, jonne oli puolen tunnin kävelymatka. Työtä häiritsivät jatkuvat ilmapommitukset. Jokainen hälytys keskeytti työn ja pakotti rientämään takaisin kotiin. Pommisuojia alueella ei ollut.
”Näin kesti puolitoista vuotta. Eräänä päivänä pommi osui viereiseen rakennukseen. Silloin äiti sanoi, että nyt on aika lähettää minut Turkkiin isoveljeni luo.”
Rajan yli yössä
Mazen lähti Turkkiin yksin kesällä 2016. Auto kuljetti hänet ja vieraan lapsiperheen lähelle rajaa.
”Odottelimme noin sadan hengen ryhmässä pimeän tuloa. Kävelimme koko yön, välillä pysähdellen. Oppaat olivat toisiinsa yhteydessä rajan molemmin puolin ja varoittivat partioista. Lopulta ylitettiin raja kohdasta, jossa ei ollut aitaa.”
Turkin puolelle päästyään Mazen soitti isälleen, joka maksoi salakuljettajalle. Hän oli viimein maassa, jossa ei pommitettu.
Kuusi vuotta odotusta
Turkissa Mazen koki, ettei syyrialaisia toivotettu tervetulleiksi. Hän löysi automaalarin töitä, mutta kolmessa vuodessa hänelle valkeni, ettei hänellä olisi minkäänlaisia järkeviä tulevaisuudennäkymiä Turkissa. Hän meni YK:n pakolaisjärjestön toimistoon ja pyysi rekisteröitymistä pakolaisten uudelleensijoittamisjärjestelmään. Tämän jälkeen odotusaika venyi vielä kuusi vuotta.
Keväällä 2025 tuli viimein ilmoitus, että vastaanottajamaaksi oli valikoitunut Suomi.
”Tunsin olevani onnekas.Tiesin, että Suomi on vauras ja turvallinen maa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Tuntui myös erityiseltä päästä juuri Suomeen, koska tiesin Saksasta ja Ranskasta vastaanottajamaina, mutta en tiennyt että Suomikin ottaa pakolaisia.”
Istanbulissa hänet haastatteli suomalainen delegaatio ja kaksi kuukautta myöhemmin tuli tieto, että Suomi on hyväksynyt hakemuksen. Syyskuussa hän osallistui IOM:n kulttuuriorientaatiokurssille Ankarassa. Lokakuussa oli Suomeen lähdön aika.
Saapuminen Suomeen
Lentokoneen laskeutuessa Helsinki-Vantaan lentokentälle Mazen tunsi vapautta.
”Tiesin, että Suomessa saan liikkua vapaasti. Turkissa emme saaneet matkustaa ilman lupaa provinssien välillä, ja luvan saamiseksi piti olla jokin painava syy, kuten viranomaiskäynti tai sairaalahoito toisella paikkakunnalla.”
Ryhmälle kerrottiin sijoituspaikat vasta lentoasemalla. Luona Oy:n edustaja ilmoitti Mazenille, että hänen kotinsa tulisi olemaan Vihdissä.
”En tiennyt, missä Vihti on. Onko se kaupunki? Kylä? Onko se kaukana Helsingistä?”
Kun bussi saapui Nummelaan, Mazen oli hämmästynyt näkemästään.
”Niin tyhjää! Ei ihmisiä, ei liikennettä, ei eläimiä. Turkissa kissoja oli kaikkialla.”
Kolme ensimmäistä kuukautta uuden ihmettelyä ja opettelua
Elämä Suomessa on tuonut vastaan paljon opittavaa. Uuden elämän aloittaminen toistamiseen on tuntunut raskaalta.
”Uusi ympäristö, uusi kieli, uudet säännöt. Hieman on yksinäistä. Toivon tutustuvani paikallisiin.”
Suomalaiset tavat ovat välillä yllättäneet: hyvin vähän asiakaspalvelua ja lähes kaikki tapahtuu netin kautta. Lämmitysjärjestelmä on erilainen, sähkönsiirto on omituisen kallista ja käteistä ei käytetä lainkaan.
Katse eteenpäin: kieli, opiskelu ja unelma sairaanhoitajan työstä
Neljän kuukauden jälkeen elämä näyttää hyvältä. Mazen haluaa oppia suomen kielen. Ensimmäinen kielikurssi on jo alkanut, jonka jälkeen on luvassa yhteiskuntaorientaation kurssi ja työllisyyspalvelujen kotoutumiskoulutus.
Lähitulevaisuudessa Mazen toivoo pääsevänsä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa.
”Minua kiinnostaa sairaanhoitajan opinnot. Toivon, että viiden vuoden päästä olen töissä jossain sairaalassa tai terveyskeskuksessa.”