13 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

Laaja-alainen ympyrä

.

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9– PDF-tiedosto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 -PDF-tiedosto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 – PDF-tiedosto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 – PDF-tiedosto

.

Vuosiluokkakokonaisuuden 7-9 erityispiirteet ja tehtävät sekä paikalliset painotukset ja miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään  

Vuosiluokilla 7-9 erityistehtävänä on oppilaiden kasvaminen itsenäisiksi ihmisiksi. Heitä ohjataan yhä vahvemmin ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Tätä tehdään jatkuvan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja opettajan antaman palautteen ja ohjauksen avulla. Monipuolisen arvioinnin keinoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa.

Toisena erityistehtävänä on monipuolisten työelämätaitojen kehittäminen ja vahvistaminen. Niihin kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, aikatauluista kiinnipitäminen, annetuista tehtävistä huolehtiminen ja projektimuotoinen työskentely.

Koulut määrittelevät mahdollisten erityispiirteiden ja tehtävien painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 sekä paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 7-9  

Laaja-alaisen osaamisen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi vuosiluokilla 7-9 painotetaan erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistamista. Tätä tuetaan käyttämällä yksilöllisiä ja monipuolisia opiskelutapoja sekä jatkuvaa ohjausta.

Koulut määrittelevät mahdolliset laaja-alaisen osaamisen painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

.

OPPIAINEET

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMI TOISENA KIELENÄ

RUOTSI (B1)

ENGLANTI (A1)

VALINNAINEN VIERAS KIELI (B2)

MATEMATIIKKA

BIOLOGIA

MAANTIETO

FYSIIKKA

KEMIA

TERVEYSTIETO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

ORTODOKSINEN USKONTO

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

HISTORIA

YHTEISKUNTAOPPI

MUSIIKKI

KUVATAIDE

KÄSITYÖ

LIIKUNTA

KOTITALOUS

OPPILAANOHJAUS

.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja.

Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun ulkopuolella vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja draamaan.

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                              arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja.

L 1,2,3,6,7
Tekstien Tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja asiatekstejä eri    muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja    audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja             seurataan lukutaidon kehittymistä.          Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja                            seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin  teksteihin sekä niiden                vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan            erottamiseen,   referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen ja perustelukeinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                                                   Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                              tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa. Syvennetään fiktion                              kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin                              tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin mm.  teatteriin ja         puhekulttuuriin.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin.                              Luetaan monipuolisesti , myös tietokirjoja.  Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen                              kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 .

Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

  Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni – myös toisten näkökulmat huomioiden – ja perustella monipuolisesti.

Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia tekstejä.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä.

Osaan noudattaa tärkeimpiä kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä.

Osaan käyttää erilaisia tietolähteitä ja tulkita asia- ja mediatekstejä.

Osaan arvioida tekstien luotettavuutta ja tarkoitusta.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä.

Osaan tuottaa asia- ja fiktiotekstejä vaiheittain käyttäen hyväkseni saamaani palautetta.

Ymmärrän äidinkielen ja kirjallisuuden hyödyn kaikessa oppimisessa.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitellaan  puhumisen ja kuuntelemisen taitoja ideointi-, väittely- neuvottelu – ja         ongelmanratkaisutilanteissa. Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun                               ulkopuolella    vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä                              syntyviä            vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä                              kielen                 keinoista  ja omaksutaan  niitä osaksi omaa kielenkäyttöä.

Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja  teatteri-ilmaisun keinoihin draaman               toimintamuotojen avulla.Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja                              kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.                              Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten                              tekemistä ja havainnollistamista

Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja  mediatekstejä     eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta   sekä erilaisia painetun,                              sähköisen         ja                         audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin  kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun,  referointiin, asioiden välisten                              suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun  ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta                              nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden                               tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa.              Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan        keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja                arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.   Harjoitellaan tekstien               tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri                        vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.                Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti  kantaa ottaville teksteille          tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa              tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä,                              sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun                              yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään                              asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan     kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen                  konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa       tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.                               Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista  ja                             kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.

Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten elokuvaan,       teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia                          tuottaa kulttuuria itse.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, j                             oihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja                              nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan         hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

 .

Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni – myös toisten näkökulmat huomioiden – ja perustella  monipuolisesti.

  Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia tekstejä esimerkiksi kaunokirjallisuuden, median ja tiedonvälityksen maailmasta.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä kuten esimerkiksi aihe, teema ja kertoja.

Osaan noudattaa tärkeimpiä kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä kuten välimerkit ja lauseenjäsenet.

Osaan käyttää erilaisia painettuja ja sähköisiä tietolähteitä ja tulkita asia- ja mediatekstejä.

Osaan arvioida tekstien luotettavuutta ja tarkoitusta ja kohderyhmää.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä.

Osaan suunnitella, toteuttaa ja viimeistellä asia- ja fiktiotekstejä käyttäen hyväkseni saamaani palautetta.

Ymmärrän äidinkielen ja kirjallisuuden hyödyn ja Osaan soveltaa oppimaani myös muussa opiskelussani.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1,2,3,4

Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.      Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan                    arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden                              kehittämiskohteet. Harjoitellaan tarkkailemaan oman viestinnän vaikutuksia muihin.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.

L 1,2,3,6,7
Tekstien tulkitseminen
T 5,6,7,8,9

Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja                   asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun,                              sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.                              Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen,  asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin,                              referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin                              keinoihin.

Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.                              Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.                              Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia.                              Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen.                              Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien                              tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja                              syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun                              vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

L 1,2,4,5,6
Tekstien tuottaminen
T 10,11,12,13,14

Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina,           audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan              ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten                              tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville ja                 erityisesti pohtiville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja                              kielellisiä piirteitä                       ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.

Harjoitellaan   tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri                              kohderyhmille                             ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien   elementtejä, sekä                              hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä      kirjoitetun yleiskielen                              piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden           rakenteita (erilaiset                              kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseke) ja                          opitaan                              käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja                             sekä ilmaisemaan                              viittaussuhteita.

                             Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden        käyttöä omissa teksteissä.  Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja                             opitaan              valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään                              kirjoitetun        yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan                              opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja. Noudatetaan                tekijänoikeuksia omia                              tekstejä tuotettaessa.

L2,4,5,6,7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15,16,17

Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla                   kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri                           rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin               tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin,                              suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun                              periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle                              tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta          toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri                        ilmenemismuotoihin, erityisesti kansanperinteeseen.

Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin,                              joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin.             Luetaan monipuolisesti klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja   monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

L 1,2,4,6,7

.

Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteeseen sopivaa viestintätapaa käyttäen.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni – myös toisten näkökulmat huomioiden – ja perustella monipuolisesti ja kattavasti.

Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia kotimaisia ja ulkomaisia tekstejä esimerkiksi kaunokirjallisuuden, median ja tiedonvälityksen maailmasta.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen monipuolisesti kirjallisuuden peruskäsitteitä kuten esimerkiksi aihe, teema ja kertoja.

Osaan noudattaa kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä kuten välimerkit ja lauseenjäsenet.

Osaan hyödyntää monipuolisesti painettuja ja sähköisiä tietolähteitä ja tulkita asia- ja mediatekstejä.

Osaan arvioida käyttämieni lähteiden luotettavuutta ja esittää käyttämäni lähteet.

Osaan arvioida tekstien tarkoitusta ja kohderyhmää.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä.

Osaan suunnitella, toteuttaa ja viimeistellä asia- ja fiktiotekstejä käyttäen hyväkseni saamaani palautetta.

Ymmärrän äidinkielen ja kirjallisuuden hyödyn ja Osaan soveltaa oppimaani myös muussa opiskelussani.

Osaan laatia laajemman ja pohtivan kirjallisen työn.

Ymmärrän kielen historiaa, erilaisia ilmiöitä ja ominaispiirteitä kuten murteita, sanastoa ja nimistöä.

Ymmärrän kulttuurin, kirjallisuuden ja oman identiteetin merkityksen.

.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita.

S2 Tekstien tulkitseminen: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissäTutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.  Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan hyvän/ kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä S1 Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan S1 Vuorovaikutus ryhmässä Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa.

T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin.

 

 

S1 Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot Oppilas osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä S1 Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.

 

Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita S2 Tekstinymmärtämisen strategiat

Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti.

Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä

kehittämiskohteita.

T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä S2 Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä.
T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa S2 Tekstien erittely ja tulkinta Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla S2 Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.

 

T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä  syventämään ymmärrystä fiktion keinoista S2 Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen

Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin.

Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.

Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana  S3 Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito

Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä,

kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas osaa kuvailla itseään tekstien tuottajana.

T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja S3 Tekstilajien hallinta

Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.

 

 

T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana S3 Tekstien tuottamisen prosessien hallinta

Oppilas osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita.

T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista S3 Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito Oppilas tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen. S3 Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä

Oppilas osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa.

Oppilas osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään.

Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia S4 Kielitietoisuuden kehittyminen

Oppilas osaa kuvailla tekstien  kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.

 

T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen S4 Kirjallisuuden tuntemuksen,  kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen

Oppilas tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria.

Oppilas tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat.

T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi S4 Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen

Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.

 

.

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 7 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, puhe-esitysten pitämistä ja havainnollistamista, selostamista, referointia tiivistämisen keinoja ja tilannesidonnaisia fraaseja. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden ja opetuspuheen ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä Harjoitellaan opiskelun kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erilaisia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin ja suomalaiseen kirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni myös toisten näkökulmat huomioiden ja perustella mielipiteeni.

Tunnistan vahvuuteni ja kehitän itseäni lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia tekstejä.

Kehitän sana- ja käsitevarastoani sekä ajattelun taitojani.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä.

Osaan noudattaa tärkeimpiä kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä.

Osaan käyttää erilaisia tietolähteitä.

Harjoittelen tulkitsemaan erilaisia tekstejä.

Harjoittelen arvioimaan tekstien luotettavuutta ja tarkoitusta.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä sekä vastaanottaa palautetta.

Osaan tuottaa asia- ja fiktiotekstejä vaiheittain. Harjoittelen käyttämään hyväkseni saamaani palautetta.

Osaan käyttää kaikkia osaamiani kieliä hyödykseni oppimisessa.

Tunnen arki- ja eri oppiaineiden kielten eroja.

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 8 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä, havainnollistamista ja argumentointia. Havainnoidaan ja harjoitellaan tilannesidonnaisia fraaseja, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaisemista, modaalisuutta, vahvistamista ja pehmentämistä mielipiteen ilmaisussa sekä toisen puheeseen viittaamista. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä ja kriittistä suhtautumista kuultuun. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti kantaa ottavia ja ohjaavia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan lauseenjäsennystä, modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen yhteyksiin maailmankirjallisuuteen Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni myös toisten näkökulmat huomioiden ja perustella mielipiteeni monipuolisesti.

Tunnistan vahvuuteni ja kehitän itseäni lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia tekstejä esimerkiksi kaunokirjallisuuden, median ja tiedonvälityksen maailmasta.

Kehitän sana- ja käsitevarastoani sekä ajattelun taitojani.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä.

Osaan noudattaa tärkeimpiä kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä kuten keskeiset välimerkit ja keskeiset lauseenjäsenet.

Osaan käyttää ja tulkita erilaisia tietolähteitä.

Osaan arvioida tekstien luotettavuutta ja tarkoitusta ja kohderyhmää.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä sekä vastaanottaa palautetta.

Osaan suunnitella, toteuttaa ja viimeistellä asia- ja fiktiotekstejä käyttäen hyväkseni saamaani palautetta.

Osaan soveltaa oppimaani myös muussa opiskelussani.

Osaan käyttää kaikkia osaamiani kieliä hyödykseni oppimisessa.

Tunnen arki- ja eri oppiaineiden kielten eroja.

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 9 Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita. L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä, kriittistä suhtautumista kuultuun ja kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. L2, L4, L5
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. L2
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien tekstilajien kielellisiä piirteitä ja tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteistä. L1, L2, L4
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.  Analysoidaan omia ja muiden tekstejä sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta niistä. L1, L2, L4
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan erityisesti pohtivia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. L1, L2, L4
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä. L2, L3
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. L4
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Luetaan monipuolisesti eri aikoina kirjoitettua kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historian vaiheisiin. Havainnoidaan tekstien vaikutuksia toisiin teksteihin. L2
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Vahvistetaan oppilaan tietämystä kirjallisuudesta, elokuvasta, teatterista ja mediakulttuurista sekä Suomen kielitilanteesta. Tutustutaan suomen kielen kehityksen päävaiheisiin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. L2
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. L1, L2, L7
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. L1, L4, L6
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. L1, L5, L6

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Osaan viestiä asiakeskeisesti erilaisissa ryhmissä ja tilanteeseen sopivaa viestintätapaa käyttäen.

Osaan vaikuttaa mielipiteilläni myös toisten näkökulmat huomioiden ja perustella mielipiteeni monipuolisesti.

Tunnistan vahvuuteni ja kehitän itseäni lukijana, kirjoittajana, esiintyjänä, katsojana ja kuulijana.

Luen mahdollisimman monipuolisia tekstejä esimerkiksi kaunokirjallisuuden, median ja tiedonvälityksen maailmasta.

Kehitän sana- ja käsitevarastoani sekä ajattelun taitojani.

Osaan kertoa lukemastani kaunokirjallisesta tekstistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä.

Osaan noudattaa tärkeimpiä kielenhuollon ja kielentuntemuksen periaatteita ja käytänteitä.

Osaan hyödyntää ja tulkita erilaisia tietolähteitä.

Osaan arvioida käyttämieni lähteiden luotettavuutta ja esittää käyttämäni lähteet.

Osaan arvioida tekstien tarkoitusta ja kohderyhmää.

Osaan kommentoida ja antaa rakentavaa palautetta omista ja muiden teksteistä sekä vastaanottaa palautetta.

Osaan suunnitella, toteuttaa ja viimeistellä asia- ja fiktiotekstejä käyttäen hyväkseni saamaani palautetta.

Osaan soveltaa oppimaani myös muussa opiskelussani.

Osaan laatia pohtivan esityksen.

Tutustun suomen kielen historiaan.

Ymmärrän erilaisia kielen ilmiöitä ja ominaispiirteitä.

Ymmärrän kulttuurin, kirjallisuuden ja oman identiteetin merkityksen.

Osaan käyttää kaikkia osaamiani kieliä hyödykseni oppimisessa.

Tunnen arki- ja eri oppiaineiden kielten eroja.

.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

 

Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä.

S2 Tekstien tulkitseminen: Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen ja ohjataan käyttämään sanastoa, fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita monipuolisesti (mm. infiniittiset rakenteet tiiviin ilmaisun keinoina). Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

 

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa S1 Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti.
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja S1 Ymmärtämistaidot vuorovaikutustilanteissa Oppilas ymmärtää muodollisia puhetilanteita, opetuspuhetta ja mediaa.
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen S1 Esiintymistaidot Oppilas osaa valmistella itsenäisesti esityksen ja osaa esiintyä ja ilmaista itseään tilanteen mukaisesti.
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella S2 Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä S2 Tekstien tulkinta Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä.
Tekstien tuottaminen
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä S3

Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa

 

Oppilas hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottamisessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteistä.
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa S3 Kirjoitetun kielen hallinta Oppilas tuottaa ymmärrettäviä ja koherentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kielen perussäännöt ja soveltaa niitä kirjoittaessaan.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia S4 Kielitietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtii niiden merkityksiä ja osaa kuvailla eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Kirjallisuuden ja sen vaiheiden tuntemus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta, osaa nimetä sen tärkeimpiä vaiheita ja sen yhteyksiä maailmankirjallisuuteen.
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta S4 Kulttuuritietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla kulttuurin monimuotoisuutta ja perustella yhteiskunnan monikielisyyden merkitystä.
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T 11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta S5 Viestijäkuvan kehittyminen ja oman kielenoppimisen reflektointi

Viestijäkuvan kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.

 

Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppimistavoitteita.

 

T 12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla S5

Eri tiedonalojen kielen havainnointi

 

Oppilas tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä.
T 13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä S5

Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentäminen ja arvioiminen

 

Oppilas osaa etsiä tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy

suunnittelemaan, jäsentämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.

.

RUOTSI (B1)

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustutaan pohjoismaiseen kieliympäristöön ja arvoihin. L2, L5
T2 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita ruotsin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa.
Kielenopiskelutaidot
T3 Kannustetaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1
T4 Ohjataan oppilasta huomaamaan mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja tulevaisuudessa. L2, L7
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T5

Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää.

 

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan 6. luokalla harjoiteltuja rakenteita

– verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti

– apuverbit

– persoonapronominien objektimuodot

 

 

8.lk ja 9.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja rakenteita

– konditionaali

– sivulause

– imperatiivi

– adjektiivin vertailumuodot

– pronomineja

– adverbeja

L4
T6 Ohjataan oppilasta viestimään apukeinoja käyttäen. Harjoitellaan pienimuotoista reagointia.
T7 Harjoitellaan keskeisiä kohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmauksia. L2, L4, L6
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T8 Ohjataan oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia tekstejä ja hidasta puhetta. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T9 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas harjoittelee ääntämisen perussääntöjä. L4, L5

.

Ruotsi

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

 

Kertaan 6. luokalla opittua.

 

Tiedän perusasioita Ruotsista ja sen kulttuurista.

Tunnistan omat vahvuudet ja mahdolliset haasteet ruotsin kielen oppimisessa.

Opin tunnistamaan minulle parhaiten sopivat oppimistavat ja osaan arvioida omaa etenemistäni.

Tunnen verbin aikamuodot, käytän imperfektiä lauseissa ja tunnistan perfektin ja pluskvamperfektin.

Opettelen apuverbien käyttöä.

Osaan persoonapronominit ja niiden omistusmuodot, tunnistan myös niiden objektimuodot.

Ymmärrän ja osaan tuottaa lyhyitä arkipäiväisiä viestejä.

Osallistun keskusteluun arkipäivän vuorovaikutustilanteissa.

.

Ruotsi

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

 

Kertaan 6.-7. luokalla opittua.

 

Minulla on tietoa muista Pohjoismaista sekä niiden kulttuureista.

Tunnistan omat vahvuudet ja mahdolliset haasteet ruotsin kielen oppimisessa.

Opin tunnistamaan minulle parhaiten sopivat oppimistavat ja osaan arvioida omaa etenemistäni.

Osaan käyttää imperfektiä ja perfektiä sekä apuverbejä.

Hallitsen päälauseen sanajärjestyksen sekä harjoittelen sivulauseen tunnistamista ja muodostamista.

Tunnistan ja osaan käyttää verbin käskymuotoa.

Tunnistan osoittavat pronominit ja adverbit.

Osallistun keskusteluun arkipäivän vuorovaikutustilanteissa.

.

Ruotsi

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

 

Kertaan 6-8. luokalla opittua.

 

Huomaan yhtäläisyyksiä ruotsin ja muiden osaamieni kielten välillä.

Tunnistan tilanteita, joissa voin käyttää ruotsin kielen taitojani myös koulun ulkopuolella.

Syvennän tietojani muista Pohjoismaista sekä niiden kulttuureista.

Tunnistan omat vahvuudet ja mahdolliset haasteet ruotsin kielen oppimisessa.

Opin tunnistamaan minulle parhaiten sopivat oppimistavat, osaan asettaa omia tavoitteita ja arvioida omaa etenemistäni.

Tutustun verbin pluskvamperfektiin. Hallitsen verbin aikamuodot ja osaan käyttää niitä.

Hallitsen adjektiivien taivutuksen ja harjoittelen adjektiivien vertailua.

Osaan käyttää konditionaalia ja futuuria, sekä muodostaa omia virkkeitä.

Ymmärrän ja osaan tuottaa erilaisia  lyhyitä viestejä kirjallisesti ja suullisesti minulle tutuista aiheista.

Osallistun keskusteluun arkipäivän vuorovaikutustilanteissa ja osaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmaisuja.

.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaiden aiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

 

S2 Kielenopiskelutaidot: Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

 

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

vuosiluokilla 7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: puhuminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen valtakunnallisiin ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin S1 Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojen hahmottaminen

Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan ja kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.

 

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena S1 Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.
Kielenopiskelutaidot
T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen S2 Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen.
T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään sekä käyttämään ruotsia rohkeasti  erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella S2 Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso: A1.3

T6 – T7

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista

tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 Viestintästrategioiden käyttö Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.
T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan S3 Viestinnän kulttuurinen sopivuus Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

A1.3

T7

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 Tekstien tulkintataidot Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

A1.3

 

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 Tekstien tuottamistaidot Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Oppilas ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

.

ENGLANTI (A1)

Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 Tutustaan englannin kielen eri variantteihin ja kulttuureihin, ja opitaan viestimään niihin sopivalla tavalla. L1, L2
T2 Opitaan ymmärtämään englannin merkitys maailmanlaajuisena viestintäkielenä. Kannustetaan oppilasta löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. L1, L2
T3 Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. L1, L3
Kielenopiskelutaidot
T4 Rohkaistaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. L1, L3
T5 Ohjataan oppilasta huomaamaan, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan koulun ulkopuolella ja miten hän voi kehittää kielitaitoaan myös tulevaisuudessa. L1
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T6

Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.

 

7.lk

– vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja verbin aikamuotoja ja harjoitellaan verbin perfekti ja pluskvamperfekti

– 1. konditionaali

– vahvistetaan persoonapronominien, prepositioiden, artikkelien käyttöä, adjektiivin vertailumuotoja ja adverbia

 

8.lk

– adverbien vertailu

– ehtovirkkeet

– väitelauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys

– tulevista tapahtumista kertominen eri rakentein

– laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit

 

9.lk

– verbin infinitiivi ja –ing –muoto

– passiivi

– relatiivilauseet

– epäsuora esitys

– 2. konditionaali

 

 

Harjoitellaan keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitä ikätasolle sopivista aiheista.

L4
T7 Opetellaan aloitteellisuutta viestinnässä ja viestin perillemenon varmistamista. Harjoitellaan kiertoilmaisuja. L4, L6
T8 Ohjataan oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja harjoitellaan kohteliasta ja rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää. L2
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T9 Opetellaan sanastoa ja rakenteita monenlaisista oppilaalle merkityksellisistä puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä. Opetellaan tulkitsemaan tekstejä käyttäen erilaisia strategioita. L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T10 Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa ääntämisen perussääntöjä. L5, L6

.

 

Englanti

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Syvennän tietojani englanninkielisten maiden kulttuureista ja englannin kielen varianteista. Harjoittelen viestimään englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla. 

Tutustun siihen, miten englannin kielestä on tullut maailmanlaajuinen viestintäkieli. Harjoittelen löytämään itseäni kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. 

Harjoittelen sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat minua englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. 

Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen.    

Tutustun siihen, mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa.  

Harjoittelen viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni jokapäiväisissä viestintätilanteissa.    

Osaan aloittaa keskustelun. Harjoittelen käyttämään erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni viestin perille menon.   

Harjoittelen käyttämään kohteliasta ja kulttuuriin sopivaa kieltä ja muita viestintäkeinoja. 

Ymmärrän tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Harjoittelen päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksiä.   

Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen perussanastoa, fraaseja, idiomeja ja vuosiluokan keskeisimpiä rakenteita (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Harjoittelen ääntämisen perussääntöjä ja äännekirjoitusmerkkejä.  

Englanti

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Syvennän tietojani englanninkielisten maiden kulttuureista ja englannin kielen varianteista. Harjoittelen viestimään englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla.

Kehitän taitojani toimia ja oppia englanninkielisissä toimintaympäristöissä.  

Harjoittelen sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat minua englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. 

Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen.    

Huomaan mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa.    

Harjoittelen viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni jokapäiväisissä viestintätilanteissa. 

Osaan aloittaa keskustelun. Harjoittelen käyttämään erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni viestin perille menon.   

Harjoittelen käyttämään kohteliasta ja kulttuuriin sopivaa kieltä ja muita viestintäkeinoja.   

Ymmärrän tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Harjoittelen päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksiä. 

Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen perussanastoa, fraaseja, idiomeja ja vuosiluokan keskeisimpiä rakenteita (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Harjoittelen ääntämisen perussääntöjä ja äännekirjoitusmerkkejä.    

Englanti

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9

Osaan kuvata, missä englantia puhutaan ja miten englannista on tullut maailmanlaajuinen viestintäkieli. Osaan viestiä englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla.  

Osaan toimia ja oppia joissakin englanninkielisissä toimintaympäristöissä. 

Tunnistan englannin kielen ominaispiirteitä. Oivallan englannin kielen säännönmukaisuuksia, ja englannin ja muiden kielten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Osaan käyttää kielitiedon käsitteitä oppimiseni tukena.

Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen. 

Tiedän, mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa. 

Pystyn viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa. 

Osaan aloittaa keskustelun. Osaan käyttää erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni viestin perille menon.  

Tunnen tärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Pystyn ottamaan vuorovaikutuksessa huomioon tärkeimmät kulttuuriset käytänteet. 

Ymmärrän pääasiat ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä puheesta ja yleistajuisesta tekstistä. Löydän pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.

Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen sanastoa ja rakenteita melko laajasti (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Osaan myös joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Osaan soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä. 

.

Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Tutkitaan englannin kielen kehittymistä globaaliksi lingua francaksi. Otetaan selkoa joidenkin sellaisten maiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa englanti on keskeisin yhteiskunnassa käytetty kieli. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Hankitaan tietoa joistakin englannin kielen varianteista.

 

S2 Kielenopiskelutaidot: Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä, tiedon hakemista ja tiedon luotettavuuden arviointia.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon sekä oppilaiden osallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

.

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla

7–9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kieliä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: luetun ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut englannin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso englannin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Englannin A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen

ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyä S1 Kielten statuksiin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurienvälinen toimintakyky Oppilas osaa kuvata pääpiirteittäin, missä englantia puhutaan ja mainita englannin levinneisyyden syitä sekä pohtia englannin kielen asemaan, variantteihin ja arvostukseen liittyviä ilmiöitä. Oppilas osaa pohtia kielen ja kulttuurin suhdetta englannin osalta. Oppilas havaitsee, että arvot vaihtelevat riippuen yksilöllisestä kokemuksesta ja kulttuurisesta näkökulmasta.
T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista S1 Maailmankansalaisen taitojen kehittäminen englannin kieltä hyödyntämällä

Oppilas osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista toimia ja oppia englanninkielisissä toimintaympäristöissä.

 

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia englannin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena S1 Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee englannin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.
Kielenopiskelutaidot
T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen S2 Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen.
T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia S2 Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso B1.1

T6 – T8

T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä S3 Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa.
T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä S3 Viestintästrategioiden käyttö Oppilas pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissa ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin sekä kiertää tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen. Oppilas pystyy neuvottelemaan tuntemattomien ilmauksien merkityksistä.
T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää S3 Viestinnän kulttuurinen sopivuus Oppilas osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Oppilas pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso B1.1
T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita S3 Tekstien tulkintataidot Oppilas ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä ja ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Oppilas löytää pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso B1.1
T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen S3 Tekstien tuottamistaidot

Oppilas osaa kertoa ydinkohdat ja myös hiukan yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

 

.

VIERAS VALINNAINEN KIELI (B2)

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 8-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

 .

Valinnainen B2-kieli

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 8

Havaitsen uuden kielen eroja ja yhtäläisyyksiä aikaisemmin oppimiini kieliin verrattuna ja osaan käyttää havaintojani pohjana uuden oppimiseen. Ymmärrän, mihin kieliperheeseen opiskelemani kieli kuuluu. 

Opettelen käyttämään kielitaitoani kykyjeni rajoissa. 

Tutustun yhdessä muiden kanssa opetuksen tavoitteisiin ja luon sallivaa opiskeluilmapiiriä, jossa tärkeintä on viestin välittyminen ja kannustava yhdessä oppiminen.  

Osaan mm. tervehtiä, esitellä itseni, ystäväni ja perheenjäseneni sekä kertoa harrastuksistani ja asuinpaikastani. 

Osaan ääntää ymmärrettävästi keskeisimmät sanat ja käyttää yksinkertaisia ilmauksia.

Harjoittelen sinuttelun ja teitittelyn eroa. Tutustun kohteliaisiin sanontoihin.    

Osaan etsiä myös itse tietoa uudesta kielestä ja siihen liittyvästä kulttuurista käyttämällä eri lähteitä. 

Harjoittelen perussanontoja ja pieniä vuoropuheluja.  

.

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 9-luokalla Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde  aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 L1, L2, L4
Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 L3
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 L4
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L4
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 L4
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 L5

.

Valinnainen B2-kieli

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9

Vahvistan aikaisemmin opittuja tietojani. 

Kykenen erottamaan kohdekielen ja sen kielialueen kulttuurien erityispiirteitä.  

Rohkaistun käyttämään kohdekieltä yhä enemmän. 

Osaan arvioida omaa oppimistani ja edistymistäni. Osallistun aktiivisesti ja vastuullisesti ryhmän toimintaan.  

Osaan asioida arkipäivän tilanteissa, kuten kaupassa, kahvilassa ja ravintolassa. 

Osaan kysyä ja neuvoa tietä ja kertoa koulunkäynnistä. 

Osaan harjoitella viestintätilanteita ja käyttää kulttuurisesti sopivia sanontoja. Osaan soveltaa ääntämisen perussääntöjä.

Ymmärrän sinuttelun ja teitittelyn eron. 

Osaan käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia.  

Työskentelen erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa. 

Ymmärrän viestin keskeisimmän sisällön. 

Ymmärrän ja tuotan yksinkertaista tekstiä puhumalla ja kirjoittamalla jokapäiväisistä ja itselleni tärkeistä asioista. Osaan ääntää tuttuja sanoja ja sanontoja ymmärrettävästi.  

.

Vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perustelleella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan opiskeltavan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kyseiseen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.

 

S2 Kielenopiskelutaidot: Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kohdekielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

 

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

.

Vieraan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vieraan kielen B2-oppimäärässä

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville.

 

Oppilaan oppimisen arviointi vieraan kielen B2-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa.  Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen B2-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Vieraan kielen B2-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon / joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä S1 Opiskeltavan kielen aseman, keskeisten erityispiirteiden ja kielialueen hahmottaminen

Oppilas tuntee opiskeltavan kielen asemaa maailman kielten joukossa ja keskeisimpiä kielen erityispiirteitä.

Oppilas osaa luonnehtia joitakin opiskeltavan kielen kielialueen kulttuurisia ja muita ilmiöitä.

Kielenopiskelutaidot
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella S2 Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö Oppilas osaa arvioida omia kielenopiskelutavoitteitaan ja opiskelutapojaan. Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää kielitaitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa S3  

Taitotaso A1.3

 

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta S3 Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

 

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 Viestintästrategioiden käyttö Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan S3 Viestinnän kulttuurinen sopivuus Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.3

 

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä S3 Tekstien tulkintataidot Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.2

 

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin S3 Tekstien tuottamistaidot Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista..  Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

.

MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

 

S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

S2 Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin.

Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

 

 

S2

Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista.

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta S2 Kerrataan prosenttikäsite murtolukujen yhteydessä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

 

S5 Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Harjoitellaan ohjelmointia ja hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

 .

Matematiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Osaan käyttää, soveltaa ja palata aiemmin oppimaani.

Osaan käyttää matemaattisia ilmaisuja ja merkintöjä.

Osaan arvioida ratkaisujen mielekkyyttä.

Hallitsen peruslaskutoimitukset ja laskujärjestyssäännöt rationaaliluvuilla (murtoluvut, desimaaliluvut, kokonaisluvut).

Osaan nimetä, kuvailla ja laskea tasogeometriaan (esim. suora, kulma, monikulmiot, ympyrä) liittyviä ominaisuuksia sekä niiden välisiä yhteyksiä.

Tunnistan käänteisluvun, itseisarvon ja vastaluvun sekä Osaan käyttää niitä.

Osaan sieventää ja laskea kirjainlausekkeen arvon.

Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön symbolisesti.

Harjoittelen ohjelmointia.

.

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

 

Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

 

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin.

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2 Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja.

 

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä.

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

 

S2, Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti.

 

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

 

S3, Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä.

Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä.

Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S3 Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua.

 

S3 Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

 

S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S6 Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

 

 

L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

.

Matematiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Osaan käyttää, soveltaa ja palata aiemmin oppimaani.

Osaan käyttää matemaattisia ilmaisuja ja merkintöjä.

Osaan arvioida ratkaisujen mielekkyyttä.

Ymmärrän prosentin käsitteen.

Harjoittelen prosenttiosuuden ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta.

Opin laskemaan muuttuneen arvon, perusarvon sekä muutos- ja vertailuprosentin.

Vahvistan osaamistani likiarvoilla laskemisessa ja pyöristämisessä.

Harjoittelen potenssilaskentaa ja perehdyn neliöjuuren käsitteeseen sekä opin laskemaan neliöjuurilaskuja.

Osaan käyttää Pythagoraan lausetta ja sen käänteislausetta.

Opin laskemaan erilaisten geometristen muotojen piirejä ja pinta-aloja. Opin laskemaan ympyrän pinta-alan, kehän ja kaaren pituuden sekä sektorin pinta-alan.

Opettelen yksikkömuunnokset pinta-aloihin liittyen ja kertaan pituuden yksikkömuunnokset.

Opin polynomilausekkeen käsitteen ja sillä tehtäviä peruslaskutoimituksia.

Osaan muodostaa ja ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sekä vaillinaisen toisen asteen yhtälön. Tutustun myös epäyhtälöihin ja opin ratkaisemaan niitä.

Tutustun suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen. Ja Osaan käyttää verrantoa tehtävien ratkaisuun.

Harjoittelen ohjelmointia.

.

Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L5

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L3, L7
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L4

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L2, L4, L5

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L5, L6

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.

L1, L3, L4, L6

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1-L7
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S4, S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L1, L4, L5
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. L5
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

 

 

S1, Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä.

Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista.

Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä.

S2

Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Syvennetään prosenttilaskennan taitoja arkielämässä.

L1, L3, L4

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

L1, L4

 

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

 

 

L1, L4

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

 

S2, Vahvistetaan ja syvennetään prosenttilaskennan taitoja.

S6 Syvennetään prosenttilaskennan taitoja tilastojen käsittelyssä.

L1, L3, L6

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

 

S3 Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Harjoitellaan yhtälöparin muodostamista.

S4 Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti.

L1, L4

 

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

 

S4 Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia.

L1, L4, L5

 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä S5 Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.

L1, L4, L5

 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5 Opitaan käyttämään trigonometrisia funktioita.

 

L1, L4, L5

 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

 

S5 Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. L1, L4

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan

todennäköisyyksiä

S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä. L3, L4, L5

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

 

S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. L1, L4, L5, L6

.

Matematiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Osaan käyttää, soveltaa ja palata aiemmin oppimaani.

Osaan käyttää matemaattisia ilmaisuja ja merkintöjä.

Osaan arvioida ratkaisujen mielekkyyttä.

Osaan kuvata riippuvuuksia graafisesti ja algebrallisesti.

Perehdyn funktion käsitteeseen.

Osaan piirtää suoria ja paraabeleja koordinaatistoon.

Opin suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet.

Osaan tulkita kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Osaan määrittää funktioiden nollakohtia.

Osaan muodostaa yhtälöpareja ja ratkaista niitä graafisesti ja algebrallisesti.

Syvennän taitojani kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa tilastollisesti.

Kertaan keskiarvon ja tyyppiarvon käsitteet.

Harjoittelen määrittämään frekvenssin, suhteellisen frekvenssin ja mediaanin. Tutustun hajonnan käsitteeseen.

Opin tulkitsemaan ja tuottamaan erilaisia diagrammeja.

Osaan laskea todennäköisyyksiä.

Osaan yksikkömuunnokset (pituus, pinta-ala, tilavuus).

Osaan käyttää trigonometrisia funktioita.

Tutkin erilaisia kolmiulotteisia kappaleita.

Opin laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.

Harjoittelen ohjelmointia.

Matematiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Ajattelun taidot ja menetelmät: Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä. Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

S2 Luvut ja laskutoimitukset: Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin. Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä. Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti. Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.

S3 Algebra: Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua. Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä. Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä. Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.

S4 Funktiot: Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti. Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen. Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia.

S5 Geometria: Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia. Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta ja trigonometrisia funktioita. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.

Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja.

Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.

Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.

Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa.

S6 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys: Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä.

.

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Opetuksen lähtökohdat valitaan oppilaita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Konkretia toimii edelleen tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaan oppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksi motivoiva työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamista geometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekä luovuuden välineenä.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkien keskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukea tarvittaessa uusien sisältöjen oppimiseksi. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaille korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä. Oppilaita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon jokaisen oppilaan osaaminen ja annetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.

Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta oppilaiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä oppilaita kiinnostavista matemaattisista aiheista.

 

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 7-9

 

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Palaute tukee oppilaiden myönteistä minäkuvaa matematiikan oppijana. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin matematiikan tavoitteisiin. Arviointi ohjaa oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää ja miten.

Oppilailla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja havainnoimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin.  Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansa työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologiaa.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja kehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Vihdissä

Matematiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Matematiikan oppimisympäristöön kuuluu myös ajanmukainen tieto- ja viestintäteknologia, jotta mm. tietokoneohjelmien soveltaminen osana matematiikan opiskelua olisi mahdollista.

Matematiikan oppimisessa korostuu matematiikan kumulatiivinen luonne. Heikot pohjatiedot tai puutteet osaamisessa vaikeuttavat merkittävästi uuden oppimista. Arvioinnissa korostuu opettajan ammattitaito erottaa oppilaan puutteet aiemmin opittujen asioiden ja uuden asian välillä.

.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut matematiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso matematiikan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Matematiikassa oppilaan osaaminen kehittyy eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Matematiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana. S1 – S6 Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien. S1 – S6 Vastuunottaminen opiskelusta Oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja osallistuu rakentavasti ryhmän toimintaan.
Työskentelyn taidot
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. S1 – S6 Opittujen asioiden yhteydet Oppilas havaitsee ja selittää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä
T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti S1 – S6 Matemaattinen ilmaisu Oppilas osaa ilmaista matemaattista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti.
T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä S1 – S6 Ongelmanratkaisutaito Oppilas osaa jäsentää ongelmia ja ratkaista niitä hyödyntäen matematiikkaa.
T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä S1 – S6 Taito arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisuja Oppilas osaa arvioida matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee kriittisesti tuloksen mielekkyyttä
T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa S1 – S6 Matematiikan soveltaminen Oppilas osaa soveltaa matematiikkaa eri ympäristöissä
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun S1, S4, S6 Tiedon analysointi ja kriittinen tarkastelu Oppilas osaa itse hankkia, käsitellä ja esittää tilastotietoa
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa S1 – S6 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Oppilas osaa soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet
T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa S1, S2 Päättely- ja laskutaito Oppilas käyttää aktiivisesti päättely- ja päässälaskutaitoa eri tilanteissa
T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla S2 Peruslaskutoimitukset  rationaaliluvuilla Oppilas osaa sujuvasti peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla
T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin S2 Lukukäsite

Oppilas tunnistaa reaaliluvut ja osaa kuvailla niiden ominaisuuksia

 

 

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta S2, S6 Prosentin käsite ja prosenttilaskenta Oppilas osaa kertoa prosentin käsitteen käytöstä. Oppilas osaa laskea prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän kokonaisuudesta sekä muutos- ja vertailuprosentin. Oppilas osaa käyttää tietojaan eri tilanteissa.
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan S3, S4 Tuntemattoman käsite ja yhtälönratkaisutaidot Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön symbolisesti. Oppilas osaa ratkaista vaillinaisen toisen asteen yhtälön esimerkiksi päättelemällä tai symbolisesti.
T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista S3, S4 Muuttujan ja funktion käsitteet sekä kuvaajien tulkitseminen ja tuottaminen Oppilas ymmärtää muuttujan ja funktion käsitteen sekä osaa piirtää ensimmäisen ja toisen asteen funktion kuvaajan. Oppilas osaa tulkita kuvaajia monipuolisesti.
T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä S5 Geometrian käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottaminen Oppilas osaa nimetä ja kuvailla suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia sekä niiden välisiä yhteyksiä
T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia S5 Suorakulmaisen kolmion ja ympyrän ominaisuuksien hahmottaminen Oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita. Oppilas ymmärtää kehäkulman ja keskuskulman käsitteet.
T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia S5 Pinta-alojen ja tilavuuksien laskutaito Oppilas osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia. Oppilas osaa pinta-ala- ja tilavuusyksiköiden muunnoksia.
T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä S6 Tilastolliset tunnusluvut ja todennäköisyyslaskenta Oppilas hallitsee keskeiset tilastolliset tunnusluvut ja osaa antaa niistä esimerkkejä.  Oppilas osaa määrittää sekä klassisia että tilastollisia todennäköisyyksiä.
T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen. S1 Algoritminen ajattelu ja ohjelmointitaidot Oppilas osaa soveltaa   algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia.

.

BIOLOGIA

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet 7 luokka

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7

.

Biologia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7.

Osaan selittää, mitä elämä on.

Osaan eliökunnan ja vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan perusteet.

Osaan tutkia vesiekosysteemiä eri tutkimusmenetelmiä ja välineitä käyttäen.

Tunnistan vesiekosysteemin lajeja ja rakenteita ja Osaan kertoa niiden elinpaikkavaatimuksista.

Ymmärrän ihmisen ja vesiluonnon välistä suhdetta.

.

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

 

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7 ovat vesiekosysteemiin perehtyminen (kunnallinen painotus), ravintoketjut ja eliöiden rakenteet.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Perehdytään vesiekosysteemiin. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

 

Opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6  L4, L5
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 L4, L7
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi S1-S4, S6 L5, L6, L7
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

.

Biologia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8.

Osaan metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan.

Tunnen metsän peruslajiston osana eliökunnan rakennetta ja monimuotoisuutta.

Tiedän erilaisia elinympäristöjä ja lajien sopeutumisen erilaisiin olosuhteisiin.

Käytän biologista tutkimusvälineistöä ja Osaan tehdä tutkimuksia.

Koostan eliökokoelman.

Kasvatan kasveja ja seuraan kasvua.  

Ymmärrän metsien ja metsäeliöiden hyödyntämisen sekä suojelun merkityksen.

Osaan liikkua luonnossa vastuullisesti.

Tutustun kaupunki-, suo- ja tunturiekosysteemeihin.

.

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

metsäekosysteemi, ekosysteemien vertailu, eliöiden kerääminen, lajintuntemus ja kasvien kasvattaminen.

 

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

 

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita S1, S4, S5 L1
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja S5 L3
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön S6 L4, L7
Biologiset taidot
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 L1
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5 L1, L5
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia S1-S6 L1, L5
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 L2, L3, L7
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä  kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 L7
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 L5, L7

.

Biologia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9.

Osaan ihmisen perusrakenteen ja elintoiminnot.

Osaan yksilönkehityksen, perinnöllisyyden ja evoluution perusteet.

Osaan käyttää biologisia tutkimusvälineitä sekä tehdä niiden avulla pienimuotoisia tutkimuksia ja ymmärtää syy- ja seuraussuhteita.

Tiedostan omien valintojen (ravinto, liikunta, luonnonvarojen käyttö) merkityksen omalle ja ympäristön hyvinvoinnille.

.

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Ihmisen biologia, genetiikka, evoluutio ja kestävä kehitys.

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi

S4 Mitä elämä on: Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

S5 Ihminen: Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toinmintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.


Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.

Vihdin painotukset

Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Opetuksessa painotetaan taitoa tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä. Jotta maasto- ja laboratoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Kasvua, kehitystä sekä oppimisen iloa tukevat tutkimuksellisuus, yhdessä tekeminen, vastuullisuus omasta työskentelystä, luontosuhteen syveneminen sekä tiedon liittäminen jo ennestään opittuun. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa oppilaiden mahdolliset vaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivat erilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Jotta maasto- ja laboratotoriotyöskentelyä voidaan  toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin biologian tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Opettaja seuraa oppilaan taitoa tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä taitoa toteuttaa pienimuotoisia kokeita ja tutkimuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Biologian opetuksen tavoitteena on Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja S1-S4, S6

Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen

 

 

Oppilas osaa kuvata metsäekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistaa erilaisia ekosysteemejä ja niiden ravintoverkkojen lajeja.

Oppilas osaa kuvata monimuotoisuuden merkitystä ekosysteemien toiminnalle sekä pohtia metsien kestävän käytön merkitystä eliöille ja ihmiselle.

T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta S1-S5

Eliökunnan rakenteen jaa eliöiden rakenteen ja elintoimintojen hahmottaminen

 

Oppilas osaa kuvata eliökunnan luokittelun periaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja.

Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallisten sopeutumien pohjalta sekä tunnistaa, luokittelee ja vertailee eliöryhmiä.

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuotoisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa tehdä havaintoja lajien esiintymisestä ja osaa kuvata lajien sopeutumista eri elinympäristöihin. Oppilas tunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajeja ja ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuotoisuudelle.

 

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita S1, S4, S5

Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen

 

 

Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata perimän ja ympäristön vaikutusta eliöiden yksilönkehityksessä.

Oppilas osaa kuvata miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena.

 

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja S5 Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan hahmottaminen Oppilas osaa kuvata ihmiselimistön perusrakenteita ja elintoimintoja sekä osaa selostaa ihmisen kasvun ja kehittymisen pääperiaatteita.
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys S6 Luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia omassa lähiympäristössä tapahtuvista luonnollisista ja ihmisen toiminnan aiheuttamista luonnonympäristön muutoksista.

Oppilas ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden ja ekosysteemipalveluiden merkityksen sekä tuntee kestävän elämäntavan perusteet ja jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.

T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä S1-S6 Luonnontieteellinen ajattelutaito

Oppilas osaa esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttää biologialle ominaisia peruskäsitteitä sekä tutkimus- ja tiedon-hankintamenetelmiä.

Oppilas osaa esittää perusteltuja luonnontieteellisiä käsityksiä ja päätelmiä.

T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa S1-S5

Biologisen tutkimusvälineistön ja teknologian käyttö

 

 

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja tavoitteellisesti laboratoriossa ja maastossa. Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa.
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi S1-S4, S6 Eliökokoelman laatiminen ja kasvien kokeellinen kasvattaminen

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.

Oppilas toteuttaa ohjatusti kasvatuskokeen.

 

T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella S1-S6 Biologisen tutkimuksen tekeminen

Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.

Oppilas osaa esittää hypoteeseja ja tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisen tutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia.

T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa S6 Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminen arjessa

Oppilas osaa kuvata, miten biologisia tietoja ja taitoja voi hyödyntää omassa arjessa ja yhteiskunnassa

sekä osaa perustella näkemyksiä biologisen tietämyksen pohjalta.

Oppilas osallistuu lähiluonnon vaalimisprojektiin, sen toteuttamiseen ja tulosten raportointiin.

Biologian asenne- ja arvotavoitteet
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta S1-S6 Luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden merkityksen hahmottaminen

Oppilaan osaa perustella esimerkkien avulla miten luonnossa toimitaan kestävällä ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla.

 

 

T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja S6 Eettisten kysymysten pohdinta Oppilas osaa hyödyntää biologian tietoja ja taitoja ihmiseen ja ympäristöön liittyvien vastuukysymysten arvioinnissa ja esittää perusteluja eettisesti kestäville valinnoille.
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi S6 Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata, miten toimitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

.

MAANTIETO

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta S1, S2, S3, S5, S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia maapallolla S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää maapallon eri alueilla S1, S2, S3, S5, S6 L2, L4
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1, S2, S3, S5, S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1, S2, S3, S5, S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1, S2, S3, S5, S6 L5, L6
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja S1, S2, S3, S5, S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1, S2, S3, S5, S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1, S2, S3, S5, S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1, S2, S3, S5, S6 L3, L7

.

Maantieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Tiedän, mitä maantieto on ja mitä se tutkii.

Osaan sijoittaa ja nimetä mm. mantereet, maanosat ja valtameret maailmankarttaan.

Osaan tutkia ja laatia karttoja ja diagrammeja.

Ymmärrän mm. ilmansuunnat, mittakaavat ja peruskarttasymbolit.

Osaan kuvailla luonnonolosuhteita eri puolilla maapalloa ja selittää, mistä erilaiset olosuhteet johtuvat.

Hahmotan maailmanlaajuisia ilmiöitä.

Ymmärrän, että rajalliset luonnon resurssit ohjaavat ihmisen toimintaa.

Seuraan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa.

.

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön maailmassa.  Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta ja käsiteltävästä alueesta S1-S6 L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia käsiteltävällä alueella S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää käsiteltävällä alueella S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja S1-S6 L1
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia käsiteltävältä alueella S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1-S6 L3, L7

.

Maantieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8.

Hallitsen Euroopan keskeisen paikannimistön, karttakuvan ja Euroopan osana maailmaa.

Ymmärrän kokonaiskuvan maapallon luonnon- ja ihmismaantieteellisistä ilmiöistä ja niiden esiintymisen Euroopassa.

Hahmotan luonnonvarojen jakautumisen maapallolla ja Euroopassa. Ymmärrän niiden rajallisuuden ja kestävän käytön.

Teen työn aluekokonaisuudesta maantiedon menetelmiä apuna käyttäen.

.

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään  Euroopan keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt:  Tutkitaan esimerkkien avulla tutkittavien alueiden  luonnon- ja kulttuurimaisemia.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja  elinkeinoihin Euroopassa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön Euroopassa. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla alueellisia kehityskysymyksiä.

.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista S1-S6 L1, L4, L5

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa

 

S1-S4, S6 L4, L5
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa S1-S6 L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys S1-S6 L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä S1-S6 L1
S1-S6 L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 L5, L6
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja Suomessa S1-S6 L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa S1-S6 L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja S1-S6 L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia S1-S6 L3, L7

.

Maantieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9.

Hallitsen perustiedot Suomen karttakuvasta.

Hahmotan Suomen osaksi Pohjolaa, Eurooppaa ja maapalloa.

Hallitsen keskeiset tiedot Suomen luonnon, väestön, kulttuurin, talouden ja maisemien ominaispiirteistä.

Osaan aluesuunnittelun periaatteita.

Osaan kotiseutuni maantieteelliset peruspiirteet.

.

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.  Sisällöissä keskitytään Suomen keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia Suomen eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.

Vihdin painotukset

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat tärkeä osa maantiedon opetusta. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan kunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Vihdin painotukset

Tärkeää  on tukea oppilaan kartanluvun -ja tulkinnan taitoja, sekä tukea spatiaalista hahmotuskykyä.

Oppilaita ohjataan hahmottamaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä ajankohtaisella uutisseurannalla.  Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.

Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Maantiedossa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin painotukset

Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.

.

Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
T1  tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

S1-S6

 

Maapallon karttakuvan hahmottaminen ja keskeisen paikannimistön tunteminen Oppilas hahmottaa maapallon karttakuvan peruspiirteet sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön.
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla S1-S4, S6 Luonnonmaantieteellisten ilmiöiden hahmottaminen Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla Maan planetaarisuuden, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaa maapallon kehät ja vyöhykkeisyyden.
Oppilas osaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemia Suomessa ja maapallolla sekä osaa tuoda esille joitakin niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.
T3  ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureja, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla S1-S6 Ihmismaantieteellisten ilmiöiden hahmottaminen Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän ja kulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.

T4  kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

 

S1-S6

 

 

Luonnon ja ihmisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö

Oppilas osaa kuvata, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin sekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla on luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa.

Oppilas osaa kertoa, miksi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä

S1-S6

 

Maantieteellinen ajattelutaito

Oppilas osaa selittää että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma.

Oppilas osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin.

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

S1-S6

 

 

Tilatajun kehittyminen Oppilas osaa mitata sekä jana- että suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla, suunnata kartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla.
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä S1-S6 Geomediataidot

Oppilas osaa käyttää kuvia, karttoja, karttapalveluja sekä muuta geomediaa maantiedon sisältöjen opiskelussa sekä arkielämässä.

Oppilas osaa laatia yksinkertaisia karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja.

T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja

 

S1-S6

 

 

Tutkimustaidot

 

Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen.

Oppilas osaa havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti.

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

S1-S6

 

 

Ympäristölukutaito ja ympäristön muutosten arvioiminen

 

Oppilas osaa havainnoida lähiympäristön muutoksia, osaa antaa esimerkkejä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvista ympäristön muutoksista ja osaa nimetä keskeisiä muutoksia aiheuttavia tekijöitä.

Oppilas osaa tuoda esille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvää ajankohtaista uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja.

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

S1-S6

 

 

Ryhmässä työskentelyn ja argumentoinnin taidot

 

 

Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä ja arvioida omaa toimintaansa ryhmässä.

Oppilas osaa esittää mielipiteitä maantieteellisistä asioista sekä kuunnella ja suhtautua rakentavasti erilaisiin näkemyksiin.

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

S1-S6

 

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuun merkitystä omassa toiminnassaan.

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi S1-S6 Kestävän kehityksen edistäminen

Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan vastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella.

Oppilas osaa ottaa kantaa kestävän kehityksen kysymyksiin ja osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti.

T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa S1-S6

Alueellisen identiteetin sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuuden tunnistaminen

 

Oppilas osaa luonnehtia omaan alueelliseen identiteettiinsä vaikuttavia tekijöitä sekä osaa kuvata lähiympäristön ja sen monimuotoisuuden merkitystä.

Oppilas osaa kuvata kulttuurien ja ihmisten moninaisuuden merkitystä sekä osaa tarkastella yhteiskunnan ilmiöitä ihmisoikeuksien näkökulmasta.

 

.

FYSIIKKA

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1 & S4 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1 & S4 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2 Tutustutaan ilmiöihin oman elämän ja elinympäristön näkökulmasta. S4

L1, L6

 

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1 & S4

L3, L7

 

Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1 & S4

L1, L7

 

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1 & S4

L2, L5

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1 & S4

L2, L5

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1 & S4

L2, L3, L5

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1 & S4

L5

 

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1 & S4

L1

 

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1 & S4

L1

 

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1 & S4

L2, L4

 

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 & S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 & S4

L6

 

.

Fysiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Ymmärrän luonnonrakenteiden mittasuhteita.

Osaan soveltaa tietojani käytännön tilanteissa ja valinnoissa.

Ymmärrän luonnossa vallitsevia lainalaisuuksia ja osaan tulkita ilmiöitä kuvaavia yksinkertaisia malleja myös matemaattisesti.

Ymmärrän fysiikan ilmiöiden yhteyden ja merkityksen arkielämässä.

.

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2 ja S5 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S1 & S5 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 L6

.

Fysiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Ymmärrän erilaisia lämpöoppiin liittyviä ilmiöitä.

Opin mekaniikkaan liittyviä ilmiöitä (voimat, voimien vaikutukset kappaleeseen, tasainen liike, kiihtyvä liike, työ ja teho).

Ymmärrän energiaan liittyviä käsitteitä ja Osaan soveltaa niitä käytännön elämässä.

Osaan käyttää mekaniikkaan liittyviä malleja kuvaamaan ja ennustamaan eri ilmiöitä.

.

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet    
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1, S2, S3 & S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S3 & S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S3 & S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1, S2, S3 & S6 L3, L7
Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S3 & S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S3 & S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S3 & S6 L2, L3, L5
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S3 & S6 L5
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S3 & S6 L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1, S2, S3 & S6 L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1, S2, S3 & S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S2, S3 & S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S2, S3 & S6  L6

.

Fysiikka

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Opettelen sähköoppiin liittyviä peruskäsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä mallinnan virtapiirejä.

Ymmärrän kodin sähköturvallisuuteen liittyviä asioita.

Opettelen ymmärtämään sähkön tuottamiseen ja käyttöön liittyviä ilmiöitä.

Tutustun sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin.

Perehdyn erilaisiin energiantuotantotapoihin ja kestävään energiavarojen käyttöön.

.

Fysiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Vuorovaikutus ja liike: Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

S6 Sähkö: Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.

 

Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Fysiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut fysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso fysiikan päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka.

Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet      
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1-S6

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.

Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 Fysiikan merkityksen arvioiminen

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.

Oppilas osaa kuvata fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1-S6 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Tutkimisen taidot      
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.

Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tutkimuksia.

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.

Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joitakin teknologisia sovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.

Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen      
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. S1-S6 Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan keskeisten käsitteiden avulla.

Oppilas osaa yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1-S6 Mallien käyttäminen

Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja tehdä ennusteita sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista.

Oppilas osaa kuvata mallia ja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1-S6 Argumentointi­taidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S4 Luonnontieteel­lisen tiedon luonteen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä S5, S6 Tiedollisten jatko-opinto­valmiuksien saavuttaminen Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1-S6 Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa Oppilas osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä.

.

KEMIA

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S2, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S2, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S2, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S2, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S2, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S2, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S2, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S2, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S2, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S2, S4, S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin.  S6 Tutustutaan reaktionopeuteen vaikuttaviin tekijöihin ja happamuuteen. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä  S1, S5 Käytetään malleja ja simulaatioita aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa. S6 Harjoitellaan kemian merkkikieltä ja reaktioyhtälöiden tulkintaa. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. S6 Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1 L6

.

Kemia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Osaan tutkia, kuvailla ja luokitella aineita ja niiden ominaisuuksia.

Tunnistan ja osaan käyttää kemiallisia merkintöjä.

Ymmärrän paloturvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Tutustun kodin kemikaaleihin.

Osaan soveltaa tietojani käytännön tilanteissa ja valinnoissa.

Ymmärrän luonnossa vallitsevia lainalaisuuksia ja tulkitsen ilmiöitä kuvaavia yksinkertaisia malleja.

Ymmärrän kemian ilmiöiden yhteyden ja merkityksen arkielämässä.

.

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1, S4-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1, S4-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1, S4-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1, S4-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1, S4-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1, S4-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1, S4-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1, S4-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1, S4-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1, S4 Perehdytään aineen ja energian säilymiseen. S5 Opetellaan atomin rakenne ja jaksollisen järjestelmän periaate. S6 Tutustutaan energian ja aineen muuttumiseen reaktioissa. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S5 Harjoitellaan jaksollisen järjestelmän käyttöä. S6 Tutkitaan aineiden muuttumista reaktioissa ja selitetään havaittuja ilmiöitä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1, S4 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S4 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5 Ymmärretään atomin rakennetta ja syvennetään ymmärrystä jaksollisesta järjestelmästä. S6 Kuvataan reaktioita kemian merkkikielellä. L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1, S4 L6

.

Kemia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Opettelen atomin rakenteen.

Opettelen käyttämään jaksollista järjestelmää tarkoituksenmukaisesti aineiden ominaisuuksien päättelyyn esimerkiksi yhdisteissä.

Opettelen reaktioyhtälöiden kirjoittamista ja tasapainottamista.

Ymmärrän oppitunneilla käsiteltyjä kemiallisia ilmiöitä ja käsitteitä.

.

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1-S6 L1
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 L1, L6
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 L6, L7
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta S1-S6 L3, L7
Tutkimisen taidot  
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 L1, L7
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 L2, L5
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 L2, L5
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 L2, L3, L5
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 L5
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen  
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1-S4, S5 – S6 Tutustutaan hiilen kemiaan ja sen kiertokulkuun. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. L1
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S1-S4, S5 Tulkitaan ja piirretään yhdisteiden molekyyli- ja rakennekaavoja ja käytetään muita mallinnusmenetelmiä. L1
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1-S6 L2, L4
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1-S6 L1, L4
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5, S6 L1
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1-S6 L6

.

Kemia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti muut huomioon ottaen.

Opettelen suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia tutkimusprosessin vaiheiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa.

Opettelen käsittelemään, arvioimaan ja esittämään tutkimustöiden tuloksia suullisesti ja kirjallisesti.

Opettelen hiilen kemiaa ja orgaanisia yhdisteitä.

Tutustun ravintoaineisiin kemian näkökulmasta.

Opettelen molekyyli- ja rakennekaavojen käyttöä ja muita mallinnusmenetelmiä.

Ymmärrän oppitunneilla käsiteltyjä kemian ilmiöitä ja käsitteitä sekä sovelluksia.

.

Kemian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

 

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne: Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset: Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle.  Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

.

Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Kemian opetusvälineillä ja opetuksessa tarvittavilla kemikaaleilla varustettu luokkatila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.

Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa vuosiluokilla 7-9

Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi kemiassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin.  Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Kemian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun S1-S6 Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.

Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.

 

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 Kemian merkityksen arvioiminen

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.

Oppilas osaa kuvata kemian osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

 

S1-S6 Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

Tutkimisen taidot      
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.

Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas hallitsee perustyötaidot, osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa suljettuja ja avoimia tutkimuksia.

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.

Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

 

T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joitakin esimerkkejä kemian soveltamisesta teknologiassa.

Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä yksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

 

T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen      
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. S1-S6 Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa käyttää kemian keskeisiä käsitteitä oikeassa asiayhteydessä ja yhdistää niitä toisiinsa.

Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä kemian keskeisten käsitteiden avulla.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä S1-S6 Mallien käyttäminen Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä malleilla tai kuvauksilla.
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla S1-S6 Argumentointi­taidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1, S4 Luonnontieteel­lisen tiedon luonteen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista S5, S6 Tiedollisten jatko-opinto­valmiuksien saavuttaminen Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutoksien keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä S1-S6 Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa Oppilas osaa käyttää kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä.

.

TERVEYSTIETO

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan terveyden  eri osa-alueiden hahmottamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Aihealueiksi valitaan sellaisia sisältöjä, joiden avulla oppilas oppii ymmärtämään elämänkulkua, kasvua ja kehitystä, sekä niiden tunnuspiirteitä.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Lisäksi perehdytään kiusaamiseen, sen tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja puuttumiseen.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Keskeinen sisältö on murrosiän mukanaan tuomat muutokset kehossa ja mielessä.

Painotetaan oppilaan oppilaan itsensä arvostamista ja vahvuuksia omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden kautta.

 

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä.

Ohjataan oppilasta tunnistamaan, ennalta ehkäisemään ja puuttumaan kiusaamistilanteisiin.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisällöissä painotetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä perehdytään arkirytmiin, uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisällöksi valitaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, erityisesti harrastuneisuutta sekä liikunnan ja liikkumattomuuden merkitystä terveydelle.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisällöissä käsitellään yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisy.

 

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä otetaan esille muun muassa lapsuus, lasten oikeudet ja vanhuus (elämänkaariajattelu) .

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältöinä erityisesti hammasterveys ja henkilökohtainen hygienia.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Keskeisenä sisältönä painotetaan  minäkuvan ja itsetunnon kehittämistä ja ymmärtämistä sekä omien vahvuuksien arvioimista.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä painotetaan oppilaan keinoja vaikuttaa lähiyhteisön terveyteen.

L1-L7

.

Terveystieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Osaan kuvata terveyden osa-alueet esimerkkien avulla.

Osaan kuvata esimerkein, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.

Osaan kuvata seksuaalisuuden kehittymistä ja murrosiän eri vaiheita.

Osaan nimetä tunteita ja tiedän keinoja vaikuttaa käyttäytymiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Osaan toimia ristiriitatilanteissa ja esitellä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.

Tiedän, mitä haittaa päihteistä on nuoren kehitykselle.

Hallitsen arkirytmin, ymmärrän ravinnon, liikunnan ja levon merkityksen terveydelleni.

Tunnen omat vahvuuteni sekä osaan arvostaa itseäni ja muita.

.

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas ymmärtää riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Keskeisenä sisältönä on tunne-elämän muutokset, sekä seksuaalisuuden kehittyminen sekä sen monimuotoisuus.

Sisällöissä painotetaan aihealueita, joilla oppilas vahvistaa itsensä arvostamista, elämänhallintataitoja ja minäkuvaansa.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Perehdytään kasvun ja kehityksen tunnuspiirteisiin, erityisesti seksuaalisuuteen, minäkuvaan ja itsensä arvostamiseen,  sekä  vahvistetaan elämänhallinta- ja turvataitoja.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällössä otetaan esille perheen ja läheisten merkitys terveyden   näkökulmasta. Pohditaan yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

 

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Syvennytään ravitsemukseen, ja terveyttä kuluttaviin tekijöihin, erityisesti syömishäiriöihin.

Syvennetään tietoa riippuvuuksista ja päihteistä, sekä niiden käytön ehkäisystä.

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan oppilaan tiedonhankintataitoja terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Oppilas tutustuu erityisesti ensiapu- ja turvallisuustaitoihin, itsehoitoon, tuen ja avun hakemiseen.

 

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Sisältönä syvennytään arkirytmin, unen, ravitsemuksen ja liikunnan   terveysvaikutuksiin sekä pohditaan passiivisen elämäntavan merkitystä terveydelle.

Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S2

Sisältönä ajankohtaiset terveysilmiöt yhteiskunnassa  sekä kriittinen tiedon luotettavuuden arviointi.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Keskeisenä sisältönä sosiaalinen kestävyys, ympäristön terveysriskit ja liikenneturvallisuus.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1, s2

Sisältönä erityisesti ravitsemus.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällöissä painottuvat perheen ja ystävien merkitys sekä huolenpito.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä yksilön oikeudet ja vastuu.

L1-L7

.

Terveystieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Osaan terveellisen ruokavalion perusteet.

Osaan verrata omia liikuntatottumuksiani liikuntasuosituksiin.

Tiedän fyysisen kunnon ominaisuudet ja keinoja niiden kehittämiseen.

Tiedän unen laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tiedän hyvän ryhdin ja työergonomian merkityksen.

Tiedän ehkäisymenetelmiä ja niiden oikean käytön.

Ymmärrän ihmisen seksuaalisena olentona ja ymmärrän seksuaalisen moninaisuuden.

Tiedän, miten toimia ensiaputilanteissa.

.

Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1-S3

Oppilas syventää ymmärrystään riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle.

L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1

Oppilas syventää tietoaan mielen hyvinvoinnin ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnissa.

Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

L2 ,L3, L4, L7
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Sisällöissä painotetaan stressin ja kriisien rakentavaa käsittelyä            sekä oman oppimisen yksilöllisiä vahvuusalueita.

L1, L3, L4,L6
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Sisällöissä painotetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tuetaan oppilasta tekemään vastuullisia elämäntapavalintoja.

L1, L2, L3, L4, L6, L7
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1-S3

Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Huomioidaan erityisesti nuoren mielen pahoinvointi.

 

L1, L2, L3, L4
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2, S3

Sisällöissä painotetaan  terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa toimiminen.

Oppilas syventää tietojaan ergonomiasta ja lähiympäristönsä terveyspalveluista.

L2, L3, L5, L6, L7
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1, S2

Oppilas ymmärtää unen, levon ja rentoutumisen merkityksen voimavaralähtöisesti.

L2, L3, L4, L7
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

s2

Oppilas perehtyy ajankohtaisiin terveysilmiöihin. Oppilas tutustuu terveysmarkkinointiin ja sen vaikuttamisen keinoihin. Oppilas tarkastelee kriittisesti tiedon luotettavuutta.

L1-L7
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Sisältönä painotetaan sosiaalista kestävyyttä, vastuullista kuluttamista sekä kestävää elämäntapaa.

Huomioidaan kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys.

L2, L4, L5, L7
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

s3

Oppilas perehtyy suomalasiin kansantauteihin ja muihin pitkäaikaissairauksiin nostaen esille terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja sekä mielenterveyden.

Oppilas tietää terveyspalveluiden asianmukaisen käytön.

L1, L3, L6
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

s1-s3

Sisällössä painottuvat eri yhteisöjen terveyskäsitykset ja niiden merkitys itselle.

Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet.

L1,L2, L3, L7
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Sisältönä terveysmarkkinointi ja sen vaikuttamisen keinot terveyden näkökulmasta. Pohditaan kansalaistoimintaa.

L1-L7

.

Terveystieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Tiedän suomalaisten kansantautien syitä ja seurauksia sekä tiedän, miten niitä ennaltaehkäistään.

Ymmärrän ympäristön vaikutuksia terveyteen.

Tunnen asuinalueeni terveyspalvelut osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja tiedän mistä voin hakea tarvittaessa apua.

.

Terveystiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteiden pohjalta luodaan ehyitä, ikätasoisesti eteneviä opetuskokonaisuuksia. Opintokokonaisuudet rakentavat monipuolista tietoa ja osaamista terveydestä voimavarana, sen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta sekä näiden välisestä vuorovaikutuksesta. Opintokokonaisuuksissa otetaan huomioon elämänkulku, lapsuuden ja nuoruuden kasvu, kehitys sekä niiden kehitystehtävät. Sisältöjen valinnoissa hyödynnetään paikallisia ja globaaleja ajankohtaisia aiheita ja sovelletaan niitä tavoitteiden mukaisesti.

S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys: Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

S2 Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy: Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.

Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa, ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantaudit ja tapaturmat.

S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit.

Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

.

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen, kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt.  Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksia ja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseään koskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tuki oppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilaan oppimisen arviointi terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaan sekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossa on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalan käsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

 

Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys      
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti S1-S3 Terveyteen liittyvät käsitykset

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet ja näiden välistä vuorovaikutusta esimerkkien avulla sekä kuvata esimerkein mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.

Oppilas pystyy esittelemään elämänkulun eri vaiheita, erityisesti nuoruuden kehitystä ja kuvaamaan esimerkkien avulla terveyden, kasvun ja kehityksen merkitystä elämän voimavarana.

T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa S1 Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä käyttäytymisen säätelyn analysointi

Oppilas osaa nimetä useita tunteita sekä osaa antaa esimerkkejä tunteiden ja käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä.

 

Oppilas pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä esitellä keinoja stressin ja kriisien käsittelyyn.

 

T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä S1 Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa S1 S3 S4 Terveydellisen kehityksen analysointi ja toiminta vuorovaikutustilanteissa

Oppilas osaa eritellä esimerkkien avulla yksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja arvioida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Oppilas osaa nimetä ja kuvata yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tilanteita tuottaa niihin vastuullisia ratkaisuja.

 

 

 

Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät ja sairauksien ehkäisy
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti S1-S3

Terveyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja terveyteen liittyvien käsitteiden käyttäminen

 

 

Oppilas pystyy nimeämään useita terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä kuvaamaan pääpiirteissään näiden välisiä yhteyksiä ja syy- ja seuraussuhteita.

Oppilas osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

 

T 6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa S2 S3 Terveyteen, turvallisuuteen ja sairauteen liittyvien tietojen ja taitojen soveltaminen

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää sitä pääosin asianmukaisesti.

 

Oppilas osaa kuvata esimerkein tai esittää asianmukaisia toimintamalleja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.

T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja S1 S2

Ei käytettä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

T 8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä S1-S3 Terveyteen ja sairauteen liittyvien ilmiöiden tarkastelu ja terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden arvioiminen

Oppilas osaa eritellä terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa selittää terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista.

Oppilas osaa kuvata elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esimerkkejä käyttäen arvioida elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia.

 

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta usean tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän pohjalta.

Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
T 9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille S3 Ympäristön terveysvaikutusten hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä esitellä yhteisöjen, kulttuurin, median ja tieto- ja viestintäteknologian yhteyksiä terveyteen.

 

 

T 10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä S1 S2

Työkyvyn edistämisen keinojen hahmottaminen

 

Oppilas osaa laatia opiskelu-, toiminta- ja työkykyä edistäviä suunnitelmia. Oppilas osaa kuvata miten hakeutua oman koulun ja kunnan terveyspalveluihin ja antaa useampia esimerkkejä siitä, miten niitä voi hyödyntää tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.

T 11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien

ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista.

S1-S3

Terveyskäsitysten

arviointi sekä oppimista edistävien tekijöiden hahmottaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppilas osaa pohtia esimerkein sitä, miten perhe, lähiyhteisöt, muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä.

 

Oppilas osaa esimerkein eritellä omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

T 12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä.

 

S3 Terveyteen liittyvän viestinnän arviointi sekä terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien keinojen tunteminen Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän viestinnän luotettavuutta ja merkitystä sekä perustella terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä käsityksiä.  Oppilas osaa eritellä elämäntapojen seurauksia toisille ja ympäristön terveydelle sekä esitellä esimerkein keinoja ja tapoja miten terveyteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisöissä.

.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Vihdin Kunta

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksessa:

  1. perehdytään opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
  2. tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
  3. edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.
  4. annetaan monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua.
  5. ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista.
  6. pohditaan ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.
  7. annetaan valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä.
  8. kannustetaan oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
  9. tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä
  10. tutustutaan uskontoilmiöön oppilaan omasta lähiympäristöstä, Vihdistä, käsin, laajentaen näkökulmaa koko Suomeen ja maailmalle.

Opetus

  • tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan
  • antaa oppilaille aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin
  • tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

 

Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa

  • perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä
  • syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.
  • tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen
  • tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä uskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa
  • käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet.
  • perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin
  • pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia.

Uskonnon opetus tarjoaa oppilaille voimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.

.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

·         Tutustutaan uskontoihin /uskontoon ilmiönä ja sen tutkimukseen tieteellisestä näkökulmasta.

·          Tarkastellaan uskonnon eri ulottuvuuksia.

·         Tutkitaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta toisiinsa.

·         Huomioidaan uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen.

L1: Ajattelun taidot
L2: uskonnon ja kulttuurin välinen suhdeL4:uskontojen ja katsomusten monilukutaito
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

·         Tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutuksia kulttuuriin eri puolilla maailmaa.

·         Tutustutaan luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, uskontokritiikkiin, uskonnottomuuteen  ja sekularisaatioon

 

L2 Kulttuurinen osaaminen

L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutustutaan eri uskontojen tapoihin, riitteihin ja symboleihin

·         Huomioidaan uskontojen ja katsomusten näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, kuten mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

L2: kulttuurinen osaaminen,

L4: monilukutaito

L5: tieto-ja viestintätekinen osaaminen

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

·         Tutustutaan uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.

·         Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

 

L1 Ajattelu;

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

.

Evankelisluterilainen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Tiedän erilaisten uskontojen, katsomusten ja uskonnottomuuden keskeisiä piirteitä.

Tunnen eri uskontojen ja katsomusten keskeisiä oppeja, tapoja, riittejä, symboleita ja levinneisyyttä.

Osaan kuvailla uskontoa ilmiönä ja tunnen uskontojen ulottuvuuksia.

Ymmärrän uskontojen monimuotoisuutta.

Tunnen uskonnon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä.

Osaan tunnistaa uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen

osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus ·         Tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. L1 Ajattelun taidot

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

 

T7 auttaa oppilasta pohtimaan opiskeltavan uskonnon maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

 

·         Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin, niiden levinneisyyteen ja keskeisiin opetuksiin, erityisesti luterilaiseen kirkkoon.

·         Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä, tulkintatapoja, Raamatun tieteellistä tutkimista.

·         Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja lähialueella sekä sen kulttuurivaikutuksiin.

·         Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.

·         Perehdytään kristinuskon ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Huomioidaan kristinuskon globaali ulottuvuus.

L2 Kulttuurinen osaaminen ,

L4 monilukutaito,

L5 TVT-osaaminen,

L7 osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan oman uskonnon tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa

·         Tutkitaan Raamatun kulttuurivaikutuksia.

·         Tutustutaan kristinuskon symboliikkaan, juhliin ja riitteihin.

·         Otetaan huomioon kristinuskon suhde politiikkaan.

L2 kulttuurinen osaaminen,

L4 monilukutaito,

L6 Työelämätaidot

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen

.

Evankelisluterilainen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Tunnen eri kirkkokuntia ja ymmärrän kristinuskon monimuotoisuutta.

Tunnen kristinuskon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä.

Syvennän tietojani kristinuskosta ja sen vaikutuksesta Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Tunnen Raamatun sisältöä ja syntyä.

Ymmärrän, että Raamattua voi tarkastella sekä tieteellisesti että uskonnollisesti.

Ymmärrän, että kristinusko vaikuttaa ihmisten valintoihin maailmanlaajuisesti.

Osaan tunnistaa kristinuskon aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Opin tuntemaan kristinuskon tapoja ja symboleita.

Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

 

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

·         Ohjataan eettisen ajattelun kehittymisessä.

·         Painotetaan etiikan peruskäsitteiden tuntemista ja ymmärtämistä.

·         Perehdytään kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen

·         Perehdytään eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen.

·         Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan.

L1 ajattelun taidot;

L2 kulttuurinen osaaminen

 

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

 * Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin

suomalaiseen yhteiskuntaan, työntekoon, talouteen, mediaan,

globaaliin vastuuseen, ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

 

 

*Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.

 

* Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.

L1 ajattelun taidot,

L2 kulttuurinen osaaminen

L3 Arjen taidot

L5, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6, Työelämätaidot

L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen

.

Evankelisluterilainen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Tunnistan ja osaan arvioida erilaisia argumentaation tapoja.

Ymmärrän uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja.

Osaan eettisen ajattelun keskeiset käsitteet ja osaan käyttää niitä.

Tunnen eri uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.

Perehdyn ihmisoikeuksien periaatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

Pohdin omia arvojani ja niiden suhdetta elämän suuriin kysymyksiin sekä ajankohtaisiin eettisiin teemoihin.

Tutkin omia valintojani eettisestä näkökulmasta ja pohdin niin vaikutusta hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan.

Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

.

Evankelisluterilaisen uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin: katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko. Opetuksessa perehdytään kirkkokuntien levinneisyyteen, keskeisiin opetuksiin. Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä ja tulkintatapoja sekä uskonnon kulttuurivaikutuksia. Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksiin. Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.

S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa. Tutustutaan lisäksi luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Uskontoja tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. Syvennetään ekumenian sekä uskontojen ja katsomusten välisen dialogin ymmärtämistä osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeistä on etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen. Perehdytään syvällisemmin kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen ja eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen. Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan. Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tarkastellaan eettisiä kysymyksiä mediasta otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä. Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.

.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen. Keskustelu on tärkeä osa opetusta.  Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.   Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito.  Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 7-9

Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus S1, S2 Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa.
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan  opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista S1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet.
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen S2 Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta.
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa S1-S3 Uskonnon ja kulttuurin lukutaito Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja S1, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista.
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin S3 Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina S1, S3 Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin S2, S3 Eettinen ajattelu Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä.
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan S2, S3 Eettinen ajattelu Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla S1-S3 Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

.

ORTODOKSINEN USKONTO

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1, S2 Tutustutaan uskonnon ja kulttuurin käsitteisiin.

 

Pohditaan uskontoa osana kulttuuria sekä yksilön kulttuuri-identiteettiä.

 

Opetellaan havaitsemaan kulttuurien ja uskontojen sisäistä monimuotoisuutta.

 

Opetellaan tarkastelemaan maailmanuskontojen sekä luonnonuskontojen levinneisyyttä ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa.

 

L1
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista S1 Tutustutaan eri maiden ortodoksisiin kirkkoihin ja niiden nykytilanteeseen sekä orientaalisiin ortodokseihin. L2
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Tutustutaan maailmanuskontojen keskeisiin opetuksiin ja humanismiin.

 

Tutustutaan keskeisiin kristillisiin kirkkoihin.

 

Tarkastellaan uskontojen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen.

 

Syvennetään tietoja eri katsomuksista.

 

Perehdytään käsitteisiin maallistuminen, uskonnottomuus ja uskontokritiikki sekä niiden merkitykseen maailmassa.

 

Tutustutaan uskontodialogin käsitteeseen.

 

L2 L3 L6
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnista-maan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1-S3 Perehdytään eri uskontojen symboleihin ja tapakulttuureihin (esim. ruokasäädöksiin, paastoamiseen ja pukeutumiseen).

 

Tarkastellaan uskontojen näkymistä kulttuurin eri osa-alueilla.

 

Opetellaan havaitsemaan uskontojen näkymistä mediassa ja maailmanpolitiikassa.

L2 L4 L6
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1, S3 Tutustutaan luonnollisen ja yliluonnollisen erotteluun.

 

Harjoitellaan pohtimaan uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan eroja.

 

Opetellaan havaitsemaan uskonnollisen ja tieteellisen kielenkäytön eroja.

 

Harjoitellaan havaitsemaan erilaisia mielipiteitä sekä perustelemaan omia mielipiteitä.

 

L1 L2 L4 L5 L7
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailman-laajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1, S3 Pohditaan eri katsomusten yhteiskunnallista merkitystä.

 

Pohditaan katsomuksen merkitystä omassa elämässä.

 

L5 L6
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan S2, S3 Tutkitaan eri uskontojen suhtautumista kestävään elämäntapaan ja verrataan niitä oman uskonnon opetuksiin. L1 L2
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla S1-S3 Opetellaan keskustelemaan eri katsomusten samanarvoisuudesta ja siitä, miksi perustietoja eri uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa. L6

Ortodoksinen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Syvennän tietoani ortodoksisesta uskonnosta.

Osaan kuvailla uskontoa ilmiönä ja tunnen uskontojen ulottuvuuksia.

Osaan kertoa keskeisiä piirteitä eri uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta.

Tiedän eri uskontojen ja katsomusten keskeisiä oppeja, tapoja, riittejä, symboleita ja levinneisyyttä.

Osaan kertoa mitä tarkoittaa uskontojen monimuotoisuus

Osaan tunnistaa uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Osaan selittää mitä tarkoittaa maallistuminen, uskonnottomuus, uskontokritiikki.

Tiedän, että uskonto on osa kulttuuria ja siten myös osa yksilön kulttuuri-identiteettiä.

Kerron omat mielipiteeni perustellen.

Osaan pohtia omia valintojani eettisten periaatteiden ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Rohkaistun kohtaamaan yhteiskunnassa monikulttuurisuutta ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä heitä kunnioittaen.

Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus S1, S2 Tutkitaan kristinuskon ja erityisesti ortodoksisuuden kulttuurivaikutusta ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa ja ortodoksienemmistöisissä maissa. L1
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 Perehdytään kristillisen kirkon syntyyn ja historiaan ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

 

Tarkastellaan ortodoksisen kirkon opillista kehitystä.

 

Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä.

 

Tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen.

 

Tutustutaan ortodoksisten kirkkojen nykytilanteeseen.

 

Syvennetään tuntemusta Raamatun kirjoista ja historiasta sekä käytöstä jumalanpalveluksissa.

 

Syvennetään tietoja Suomen ortodoksisen kirkon historiasta.

 

L2
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin.

 

Tutustutaan kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön keskeisenä käsitteenä ekumenia.

L2 L3 L6
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1-S3 Opetellaan tunnistamaan uskonnollisia aiheita kulttuurissa, mediassa ja maailmanpolitiikassa.

 

 

 

L2 L4 L6
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1, S3 Tutustutaan Raamatun kirjoituksiin ja arvioidaan niiden kontekstia.

 

Opetellaan havaitsemaan eroja tieteellisen ja uskonnollisen kirjallisuuden argumentaatiossa.

 

Opetellaan havaitsemaan ortodoksisen Raamatun ja Suomessa yleisesti käytössä olevan Raamatun eroja.

L1 L2 L4 L5 L7
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 Syvennetään tietoa ortodoksisista kirkollisista käytänteistä hyvän elämän tukena.

 

L2 L7
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina S1, S3 Pohditaan kristinuskon eettisiä kysymyksiä ja keskustellaan niistä. L5 L6
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan S2, S3 Tutustutaan kristinuskon ja Raamatun eettisiin ohjeisiin hyvästä elämästä (Kymmenen käskyä, Kultainen sääntö, kolme rakkauden kohdetta: Jumala, itse, lähimmäinen). L1 L2
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla S1-S3 Harjoitellaan ottamaan huomioon Raamatun opetukset suhteessa toisiin ihmisiin (esim. lähimmäisenrakkaus, kiitos ja sääli). L6

.

Ortodoksinen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Tunnen kristinuskon ja erityisesti ortodoksisuuden kulttuurivaikutusta ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa ja ortodoksienemmistöisissä maissa.

Ymmärrän kristillisen kirkon synnyn, historiaa ja nykytilannetta ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Tunnen eri kirkkokuntia ja ymmärrän kristinuskon monimuotoisuutta, erityisesti ekumeniaa.

Osaan tunnistaa kristinuskon aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Tunnen Raamatun sisältöä ja osaan arvioida kirjoitusten kontekstia.

Osaan havaita ortodoksisen Raamatun ja Suomessa yleisesti käytössä olevan Raamatun eroja.

Ymmärrän, että Raamattua voi tarkastella sekä tieteellisesti että uskonnollisesti.

Ymmärrän, että kristinusko vaikuttaa ihmisten valintoihin maailmanlaajuisesti.

Opin tuntemaan kristinuskon tapoja ja symboleita.

Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus S1, S2 Tutkitaan uskontojen vaikutusta ja näkymistä Suomessa. L1
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 Syvennetään tietoja sakramenteista ja muista pyhistä toimituksista, jumalanpalveluselämästä sekä kirkkovuoden kierrosta juhlineen ja paastoaikoineen.

 

 

L2
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1- S3 Perehdytään uskonnollisiin tapoihin liittyviin eettisiin kysymyksiin mediassa tutustumalla ajankohtaisiin aiheisiin.

 

L2 L4 L6
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1, S3 Opetellaan havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia mielipiteitä sekä perustelemaan omia mielipiteitään.

 

Tutustutaan eettisiin dilemmoihin ja niiden ratkaisuihin perusteluineen.

 

L1 L2 L4 L5 L7
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 Perehdytään ortodoksisen uskonnon mukaiseen eettiseen ajatteluun.

 

Tarkastellaan eri katsomusten eettisiä käsityksiä ja keskustellaan niistä.

 

Opetellaan tuntemaan ja ymmärtämään etiikan peruskäsitteet moraali, arvo ja normi.

 

Tutustutaan YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan ja harjoitellaan soveltamaan niiden aiheita omassa elämässä.

 

Keskustellaan ihmisoikeusloukkauksista kuten holokaustista.

 

L2, L7
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1, S3 Pohditaan etiikkaa elämän eri osa-alueilla; yhteiskunnassa ja ympäristössä.

 

Pohditaan hengellisen kasvun merkitystä eri uskonnoissa (esim. asketismi, luostarisäännöt, hengellinen ohjaus).

 

Syvennetään ymmärrystä uskonnon vaikutuksista yhteiskuntaan ja maailmanpolitiikkaan.

L5 L6
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1-S3 Pohditaan ihmisyyteen liittyviä elämänkysymyksiä: ortodoksinen opetus seurustelusta ja perheestä, sakramentit omassa elämässä; paastoaminen: kasvu ihmisenä, vapaus ja vastuu.

 

Perehdytään ortodoksiseen opetukseen elämän tarkoituksesta sekä elämän ja kuoleman kysymyksiin: elämä Jumalan yhteydessä, jumaloituminen, munkkius, perhe, eutanasia, abortti ja itsemurha.

 

L7
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2, S3 Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutuksia omaan ja toisten hyvinvointiin.

 

Harjoitellaan kestävän elämäntavan omaksumista ja luonnonsuojelua.

 

Opetellaan pohtimaan kestävää elämäntapaa, bioetiikkaa, globaalin maailmantalouden tuomia haasteita ortodoksisesta näkökulmasta ja miettimään omaa suhtautumista niihin.

 

Opetellaan arvioimaan omien eettisten valintojensa vaikutuksia tulevaisuuteen ja ympäristöön.

 

L1 L2
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1 – S3 Harjoitellaan ottamaan huomioon suvaitsevaisuuden ja demokratian arvojen merkitys monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja ihmisten hyvinvoinnissa.

 

Opetellaan suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.

 

Opetellaan itsensä hyväksymistä ja arvon antamista toisille ihmisille.

 

Keskustellaan sitoutumisesta ja luottamuksesta tulevaisuuden haasteissa sekä epäitsekkäästä toiminnasta muiden ihmisten kanssa (esim. marttyyrien elämäkertoja esimerkkeinä käyttäen).

L6

.

Ortodoksinen uskonto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Osaan selittää, miten uskontojen vaikutukset näkyvät Suomessa.

Osaan kuvailla oman uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta sekä tunnen ortodoksisuuden perusopetukset ja osaan mainita tärkeimmät lähteet.

Tunnen eri uskontojen ja katsomusten moninaisia eettisiä periaatteita.

Osaan nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Tunnistan, osaan arvioida ja keksiä ratkaisuja erilaisissa eettisissä pulmissa.

Ymmärrän uskonnon- ja tieteenkielen välisiä eroja.

Osaan eettisen ajattelun keskeiset käsitteet ja osaan käyttää niitä.

Perehdyn ihmisoikeuksien periaatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja maailmanpolitiikkaan.

Pohdin omia arvojani ja niiden suhdetta elämän suuriin kysymyksiin sekä ajankohtaisiin eettisiin teemoihin.

Tutkin omia valintojani ortodoksisesta näkökulmasta ja pohdin niiden eettistä vaikutusta hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan.

Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen).

.

Ortodoksisen uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön sekä kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Syvennetään tietämystä Raamatusta kirjana ja tutkitaan sen syntyhistoriaa, sisältöä ja käyttöä kirkon toiminnassa. Tärkeitä sisältöjä opetuksessa ovat uskontunnustus, jumalanpalvelukset, mysteeriot, kirkkotaide ja kirkkomusiikki sekä kirkkovuosi kirkon opin ilmentäjinä sekä niihin liittyvä keskeinen ortodoksinen sanasto. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.

S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä, suomalaisten muinaisuskontoon ja tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen. Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin ja muihin ortodoksisiin tai sitä lähellä oleviin kirkkoihin. Uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat etiikan yleiset perusteet ja lähtökohdat. Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta ja Raamatun kertomuksia. Syvennetään tietoa ortodoksisista kirkollisista käytänteistä hyvän elämän tukena. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.

.

Ortodoksiuskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Oppimisympäristön merkitys korostuu opetusta suunniteltaessa. Fyysinen oppimisympäristö eli opetustilat ja välineet muodostavat tärkeän osan ortodoksisesta uskonnon tunnista. Esteettisesti viihtyisä tila, jossa on ikoni tai ikoneja, lampukka, tuohuksia ja muita kirkollisia esineitä, virittävät oppilasta saamaan kokemuksia ja elämyksiä. Mielekkäät opetusvälineet ja materiaalit tukevat oppimista. Kirkossa pidettävät oppitunnit (autenttisessa ympäristössä) helpottavat oppilaan kokonaisvaltaista oppimista omasta uskonnosta.

Keskeinen työtapa yläluokilla on vuorovaikutukseen perustuva keskustelu. Se sopii hyvin kaikkien sisältöjen käsittelyyn. Muita tärkeitä työtapoja ovat kirjalliset tehtävät, tiedon itsenäinen etsiminen, tutustumiskäynnit ja vierailut, väittelyt, esitelmät, esseet ja yhteenvedot.

Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä oppilaan aktiivista osallistumista opetus- ja oppimisprosessiin. Opettaja on oppimaan saattaja ja ohjaaja. Opettajan tehtävänä on luoda sellaisia oppimistilanteita, missä oppilaalla on aktiivinen rooli tiedonrakenteensa jäsentäjänä. Oppiminen rakentuu aiemmin opitun pohjalle. Ortodoksisessa uskonnon opetuksessa on runsaasti sellaista ainesta, mikä toistuu vuosittain (mm. kirkkovuoden paastot ja juhlat). Tällöin opettajan tehtävänä on kerrata, syventää ja laajentaa aihepiiriä. Tällöin tapahtuu tiedon konstruoimista, mikä mahdollistaa oppilaan ajattelun kehittymisen.

Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Yhdysluokkaopetuksessa on erityisen tarkkaan huomioitava eri-ikäiset oppilaat ja heidän ajattelunsa taso. Ortodoksisella uskonnon tunnilla saattaa olla yhtä aikaa useita eri ikäryhmiä. Tällöin sosiaalisella yhteenkuuluvuudella on ratkaiseva merkitys opiskelumotivaation luomiselle ja ylläpitämiselle.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen vaihtoehtoisena oppimisympäristönä on opetusta monipuolistava ja erityisesti heterogeenisia opetusryhmien työskentelyä helpottava osa-alue. Tällä hetkellä Internetistä löytyy runsaasti käyttökelpoista materiaalia oppilaiden käyttöön.

Oppimisympäristöön katsotaan kuuluvaksi myös koulun toimintakulttuuri. Mikäli koulussa huomioidaan ortodoksisen uskonnon ja kulttuurin erityispiirteitä, tämä vahvistaa ortodoksioppilaan identiteettiä. Oppilas kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu enemmistön rinnalla.

Vihdissä ortodoksiuskonnon opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti ja aiheet voivat vaihdella vuorovuosin ja opetuksessa voidaan hyödyntää etäopetusta.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ortodoksiuskonnossa vuosiluokilla 7-9

Ortodoksinen uskonnon opetus tapahtuu yhdysluokkaopetuksena. Tällöin on otettava huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen tietojen hankkimiseen, elämyksiin, kokemuksiin, toiminnallisuuteen ja leikkiin. Lukuvuoden alussa on hyvä käyttää riittävästi aikaa oppilaiden toisiinsa tutustumiseen. Oppilaat tulevat eri luokista eivätkä aina tunne toisiaan hyvin. Yhteenkuuluvuuden luominen on tärkeä osa ortodoksista uskontokasvatusta.

.

Oppilaan oppimisen arviointi ortodoksiuskonnossa vuosiluokilla 7-9

Ortodoksista uskontoa arvioidaan koulun opetussuunnitelman mukaisesti samalla tavalla kuin muita oppiaineita.

Opettajan tehtävänä on kertoa oppilaalle ja tämän huoltajalle oppiaineen arvioinnin perusteet. Opettajan tulee antaa oppilaalle ja tämän huoltajalle riittävästi palautetta oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus S1, S2 Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa.
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan  opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista S1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet.
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen S2 Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta.
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa,  taiteessa ja populaarikulttuurissa S1-S3 Uskonnon ja kulttuurin lukutaito Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja S1, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista.
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin S3 Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina S1, S3 Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin S2, S3 Eettinen ajattelu Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä.
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan S2, S3 Eettinen ajattelu Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla S1-S3 Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katso- muksellisia käsitteitä

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutki- muksen roolia katsomusten arvioinnissa

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. L1-6

.

Elämänkatsomustieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Tiedän erilaisia kulttuureita ja katsomuksia.

Tiedän, että katsomusvapaus on ihmisoikeus ja tiedän erilaisia keinoja turvata katsomusvapaus.

Tunnen, ymmärrän ja käytän katsomuksellisia käsitteitä esim. maailmankuva.

Tunnen erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia ja osaan arvioida niitä esimerkiksi tutkimuksen valossa.

Tunnen uskontokritiikin ja uskonnollisen ajattelun perusteita.

Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita.

Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden.

Osaan pohtia omien valintojeni vaikutusta kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.

.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. L1-6

.

Elämänkatsomustieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita.

Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden.

Osaan havaita eettisiä ulottuvuuksia elämästäni ja ympäristöstäni ja kehityn eettisessä ajattelussa.

Hallitsen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden käsitteet ja ymmärrän niiden merkityksen ja eettisen perustan.

.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi. L1-6

.

Elämänkatsomustieto

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Tunnen uskontokritiikin ja uskonnollisen ajattelun perusteita.

Tiedän, että katsomusvapaus on ihmisoikeus ja tiedän erilaisia keinoja turvata katsomusvapaus.

Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita.

Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden.

Osaan havaita eettisiä ulottuvuuksia elämästäni ja ympäristöstäni ja kehityn eettisessä ajattelussa.

Osaan pohtia omien valintojeni vaikutusta kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.

Hallitsen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden käsitteet ja ymmärrän niiden merkityksen ja eettisen perustan.

.

Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä.

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen.  Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.

.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.

Vihdissä elämänkatsomustiedon opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti ja aiheet voivat vaihdella vuorovuosin. Opetus voidaan myös järjestää etäopetuksena.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

 

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

 

sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä S1 Käsitteiden hallinta ja soveltaminen

Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.

 

T2rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan S1 Kulttuurien ja katsomusten tunteminen Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.
T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa S1 Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti
T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita S1, S3 Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.
T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja S1, S3 Katsomusvapauden merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa.
T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita S1, S2, S3 Katsomuksellisten valintojen perusteiden tarkastelu

Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita.

 

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen S1, S2, S3 Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden hahmottaminen Oppilas osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta
T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan S2, S3 Eettisen ajattelun taidot

Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä

 

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti S1, S2, S3

Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen

 

Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.
T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta S2, S3 Eettisen ajattelun taidot Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoikeuksien merkitystä.

.

HISTORIA

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S3, S4*

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta S1-S3, S4* L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1-S3, S4*

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1-S3, S4*

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1-S3, S4*

 

L1-L7

 

* Sisältöalueista poiketaan S4-alueen kohdalla, josta ensimmäinen maailmansota käsitellään jo seitsemännellä vuosiluokalla. Loput S4-alueen sisällöt käsitellään kahdeksannella vuosiluokalla.

Historia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7

Osaan etsiä ja koota tietoa eri lähteistä sekä vertailla lähteitä kriittisesti ikätasoni mukaisesti.

Ymmärrän, että eri näkökulmasta ja aikakaudesta tarkasteltuna historiallisia tapahtumia voidaan tulkita eri tavalla ja että ne vaikuttavat myös nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Hallitsen keskeiset aikakauden käsitteet ja osaan laittaa tapahtumat aikajärjestykseen sekä ymmärrän niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita.

Tiedän, miten uudet aatteet ja teollistuminen ovat muuttaneet maailmaa.

Tiedän, miten autonominen Suomi syntyi ja suomalainen identiteetti rakentui sekä tunnen itsenäisen Suomen alkutaipaleen.

.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S4–S6

 

L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S4–S6

 

L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S4–S6

 

L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S4–S6

 

L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S4–S6

 

L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S4–S6

 

L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S4–S6

 

L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S4–S6

 

L1, L2, L4, L5

 

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S4–S6

 

L1-L7

.

Historia

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Osaan etsiä ja koota tietoa eri lähteistä sekä vertailla lähteitä kriittisesti ikätasoni mukaisesti.

Ymmärrän, että eri näkökulmasta ja aikakaudesta tarkasteltuna historiallisia tapahtumia voidaan tulkita eri tavalla ja että ne vaikuttavat myös nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Hallitsen keskeiset aikakauden käsitteet ja osaan laittaa tapahtumat aikajärjestykseen sekä ymmärrän niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita.

Tiedän 1900-luvun sotien vaikutuksen ihmisten elämään ja ihmisoikeuksiin.

Tiedän, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu.

Olen tutustunut maailman lähihistorian poliittisiin tapahtumiin ja ymmärrän, että niiden juuret juontavat menneisyydestä.

.

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

 

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

 

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-8

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

 

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-8

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vihdin kunnan opetussuunnitelman historian tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti. Arviointia suoritetaan monella tapaa ja monta kertaa:

  • opetus- ja oppimiskeskusteluilla
  •     yksilö-, pari- ja ryhmätöillä (vihkotehtävät, esitykset ja esitelmät paperi tai sähköisessä muodossa yms.)
  •      vertais- ja itsearvioinnilla
  •      aineistotehtävillä ja kirjallisilla ja/tai suullisilla kokeilla
  •      opettajan tekemällä arvioinnilla ja havainnoinnilla

.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on Sisäl­tö­alu­eet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena S1–S6 Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta S1–S6 Historiatiedon hankkiminen

Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

 

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin S1–S6 Lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä S1–S6 Kronologian  ymmärtäminen Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa S1–S6 Historiallinen empatia

Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.

 

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille S1–S6 Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta S1–S6 Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen S1–S6 Historian tulkitseminen Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä S1–S6 Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
T10  ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta S1–S6 Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta S1–S6 Historiatiedon tuottaminen Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla S1–S6 Historiatietoisuus Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja

.

YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä 

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S1

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S1

 

L1, L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä S1  L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S1

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja

S1

 

L1, L4, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S1

 

L1, L2, L7

.

Yhteiskuntaoppi

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8

Tunnen yksilön ja perheiden oikeudet ja velvollisuudet.

Ymmärrän, miten yhteiskunnassa edistetään hyvinvointia ja turvallisuutta.

Osaan tarkastella kriittisesti median roolia ja merkitystä.

Tutustun vähemmistöjen asemaan.

Osaan keskustella rakentavasti ja jäsentyneesti yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä perustella mielipiteeni.

.

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9

Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S2-S4

 

L4, L7
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S2-S4

 

L1, L2, L4, L7
T3 ohjata oppilasta hahmottamaan oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta

S2

 

L2, L4, L7
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

S2-S3

 

 L3, L4, L5
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka tuntee yrittäjyyttä ja työelämää sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan

 S4

 

L1, L4, L7, L6
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti.

S2- S3

 

L2, L4
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena

S2-S3

 

L1, L4, L7
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

S4

 

L2, L4, L6, L7
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S2-S4

 

L1, L2, L7

.

Yhteiskuntaoppi

Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9

Osaan kuvailla oikeusvaltion keskeisiä periaatteita ja ihmisoikeuksia.

Osaan kuvailla talouden ilmiöitä eri toimijoiden näkökulmasta.

Osaan tarkastella kriittisesti median roolia ja merkitystä.

Ymmärrän työelämän ja yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen.

Osaan keskustella rakentavasti ja jäsentyneesti yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä perustella mielipiteeni.

Tunnen demokratian ja poliittisen päätöksenteon periaatteet sekä kotimaassa että EU-tasolla.

Tunnen erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.

Ymmärrän oman taloudenpidon sekä kansantalouden periaatteet.

.

Yhteiskuntaopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista.

 

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.  

 

S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.  

S4 Taloudellinen toiminta: Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta.  Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9

Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.  Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

.

Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiin tiedonalana S1–S4 Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin S1-S4

 

 

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta S2, S3

Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnan hahmottaminen

 

Oppilas osaa kuvailla ja selittää ihmisoikeusperiaatteita, oikeusvaltion keskeisiä periaatteita sekä suomalaisen oikeusjärjestelmän rakennetta ja toimintaa.

 

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä S1–S3

Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta ja taloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot

 

Oppilas osaa kuvailla yhteiskunnan, talouden ja median toimintaa sekä tarkastella niihin liittyvää julkista keskustelua.

 

Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka hahmottaa yrittäjyyttä ja työelämää, tuntee niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan S1–S4

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

 

Oppilas osaa kuvailla työelämän ja yrittäjyyden yhteiskunnallista merkitystä ja arvioida niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös oman tulevaisuutensa kannalta

 

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti S1–S3 Eri yhteisöjen ja vähemmistöjen tarkastelu

Oppilas pystyy tarkastelemaan ja keskustelemaan erilaisista yhteisöistä ja vähemmistöistä rakentavasti ja jäsentyneesti.

 

 

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena S1–S3 Yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteiden hahmottaminen sekä demokraattisten pelisääntöjen ja toimintatapojen tunteminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä poliittisesta päätöksenteosta, vallankäytöstä, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla että globaalisti sekä toimia omaa lähiyhteisöä kehittäen demokraattisten pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

 

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

S1, S4

 

Talouden perusteiden hahmottaminen

Oppilas osaa perustella säästämisen, sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekä omassa elämässään että kansantaloudessa.

 

T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa S1–S4 Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis- ja
vaikuttamistaidot

 

.

MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä

Musiikki on pakollinen oppiaine yläkoulussa vain 7. luokalla, jonka jälkeen 8. ja 9. luokalla musiikin voi valita valinnaiseksi aineeksi. Valinnaisilla kursseilla syvennetään 7. luokalla opeteltuja tietoja ja taitoja.

 

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

 

S1-S4 Oppilaan odotetaan hallitsevan yleiset ryhmässä toimimisen periaatteet.

Oppilaalta odotetaan aktiivisuutta sekä musisoidessa että opetuksen suunnittelussa.

Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa.

L2, L7
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen