4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

Toimintakulttuuri
Perusopetuksen toimintakulttuuri pohjautuu luvussa kaksi kuvattuihin yhteisiin arvoihin ja käsitykseen oppimisesta. Arvot ja oppimiskäsitys tulevat näkyviksi kouluyhteisön
jokapäiväisessä toiminnassa ja kaikissa koulun toiminnan kehittämistä ohjaavissa
valinnoissa. Yhteisen työn perustana on joustavuus, luottamus ja arvostaminen.
Arvostaminen vahvistuu yhdessä ajattelemalla keskustelemalla ja arvoja luotaamalla.
Laadukas toimintakulttuuri perustuu yhteisön kaikkien jäsenten osallisuuteen.

.
Opetuksessa huomioidaan paikalliset erityispiirteet ja pedagogiset painotukset sekä
käytetään monipuolisia, oppilaan oppimisen tarpeet huomioivia, työtapoja. Oppilaille
annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa työtapojen valintaan ja kehittämiseen, jolla on tutkitusti oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulumotivaatiota lisäävä vaikutus.

.
Jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja
työtapojen kehittämisen tavoitteet ja yhteiset toimintaperiaatteet lukuvuosisuunnitelmaan. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen, sekä mitä muuta yhteistyötä, ja keiden toimijoiden kanssa, tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Tavoitteena on, että jokaisessa koulussa on vahva yhteisöllinen toimintakulttuuri. Yhteisöllistä toimintakulttuuria tukevia rakenteita ja toimintamalleja kehitetään rehtorin johdolla.

.
Toimintakulttuuria arvioivasta keskustelusta tehdään arkipäiväistä yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Asian varmistamiseksi pyritään varaamaan riittävästi yhteissuunnitteluaikaa kuukaudessa oppimisen ja koulunkäynnin tuen asioille.
Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toimeenpanoon ja kehittämiseen on Vihdin perusopetuksessa varattu 1.8.2025 voimaan tulevan uuden perusopetuslain
edellyttämä määrä opettajan virkoja, määräaikaisia tuntiopettajia sekä
koulunkäynninohjaajia. Koulunkäynninohjaajat toimivat joko luokkakohtaisina ohjaajina tai henkilökohtaisina ohjaajina. Resurssien laskennassa on varmistettu, että oppilaat saavat oppimiseensa myös lain edellyttämän määrän ryhmäkohtaista tukea 0,122h/oppilas/vko sekä tarvitessaan yksilökohtaista tukea.

.
Rehtori johtaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä niin, että kaikki koulun toimijat
sitoutuvat oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toimeenpanoon ja
kehittämiseen, jotka on tarkemmin kuvattu luvussa seitsemän.

.
Toimintamalleja tarkennetaan ja arvioidaan koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmissa.
Kehittämisen ja toteutumisen arvioinnin avuksi lukuvuosisuunnitelmaan luodaan
arviointityökalu, jonka avulla pohditaan, toimivatko oppimisen edellytyksiä tukevat järjestelyt koulussa, mitä kehitetään ja tarvitaanko asian pohtimiseen koulun ulkopuolista apua ja osaamista. Rehtori vastaa myös koulukohtaisen oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen resurssin kohdentamisesta.

.
Kuntatasolla erityistä huomiota kiinnitetään ryhmäytymisen tukemiseen, tunne- ja
vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, kielitietoisuuteen, oppilaiden tuen tarpeiden
tunnistamiseen ja oppimisen taitojen tukemiseen. Näihin kohdennetaan koulutusta sekä pedagogisen johtamiseen tukea.

.
Toimintakulttuurin jatkuvuus esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri
vaiheissa turvataan nivelvaihetiimien avulla. Eskarista ekalle – ja alakoulusta yläkouluun -tiimit suunnittelevat ja toteuttavat vuosittaisen esiopetuksesta perusopetukseen ja alakoulusta yläkouluun siirtymiseen. Tavoitteena on tiedonsiirron hyvä järjestäminen ja oppilaiden tuen tarpeiden yhteinen arvioiminen, jotta tuki ja oikeanlainen oppilaan tarpeiden huomioiminen jatkuisi seuraavalla asteella. Yhteisen keskustelun avulla varmistetaan, että yhteisöjen käytännöt ja periaatteet ovat oppilaan näkökulmasta riittävän yhteneväiset.

.
Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut sekä
perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt on tarkemmin kuvattu luvussa seitsemän paikallisesti päätettävissä asioissa.

.

Oppimisympäristöt ja opetuksen eheyttäminen

Oppiainekohtaisissa luvuissa on tarkennettu oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet.

.
Opetus järjestetään osin ainejakoisena ja osin eheytettynä. Eheyttäminen tarkoittaa sitä, että opiskellaan oppiainerajoja ylittäviä sekä ongelmakeskeisiä aihekokonaisuuksia. Varhaiskasvatuksessa tästä käytetään termiä kokonaisvaltainen opetus. Lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt, joita käsitellään kokonaisuuksina ja aidoissa konteksteissa. Oppimisen tavoitteena on ymmärtäminen ja opetus lähtee liikkeelle oppijoiden kiinnostuksen kohteista sekä itse asettamista kysymyksistä.

.
Eheytyksen keinoja ovat esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopettajuus sekä ohjaajien kanssa tehtävä yhteistyö; jaksottaminen, teemapäivät/tapahtumat, sekä monialaiset
oppimiskokonaisuudet.

.
Eheytyksessä on tärkeää tehdä yhteistyötä hyvässä hengessä sekä sitoutua yhteiseen
tekemiseen. Toisten huomioiminen, myönteisen palautteen antaminen ja se, että kaikilla on mahdollisuus ja halu vaikuttaa ja kantaa vastuuta edesauttavat eheyttämistä.

.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Paikalliset monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ovat perusteiden luvun 4.4.
mukaiset. Koulukohtaisesti toteutettava eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet sovitaan yhdessä lukuvuosisuunnitelmaa tehdessä.

.
Kunnan tasolla on mahdollista päättää yhteisistä teemoista, joista monialaiset
oppimiskokonaisuudet toteutetaan. Jos jonakin vuonna yhteistä teemaa kunnan tasolla ei ole, koulukohtaisesti voidaan toteuttaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia koulun oman kiinnostuksen, resurssien sekä sidosryhmäyhteistyön puitteissa.

.
Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Oppiaineet valitaan kulloisenkin aiheen edellyttämällä tavalla. Kuitenkin huolehditaan siitä, että kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa.

.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet voivat olla harkinnan mukaan eripituisia: päiviä, kuukausi, koko lukuvuosi, laskennallisesti 1h/viikko, toteutus on koulukohtaista. Opetushallituksen suositus on yhteensä 1 vk/vuosi riippuen oppilaan vuosiviikkotuntimäärästä. Joustavaa oppilaiden ryhmittelyä voidaan käyttää oppimisen tukena.

.

Oppilaat ovat mukana kokonaisuuksien ideoinnissa ja suunnittelussa.

.

Tavoitteet ja sisällöt

Tavoitteena on, että oppilaat valitsevat opettajan kanssa monialaisen
oppimiskokonaisuuden/kokonaisuuksia. Tavoitteena on, että kokonaisuus nousee oppilaiden omista kiinnostuksen kohteista ja kysymyksistä.

Sisällöt ovat kunnan ja koulun arvojen, oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia. Arvoina voivat olla esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien autenttisuus, kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen.

.
Monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt kuvataan koulukohtaisessa
lukuvuosisuunnitelmassa.

.

Arviointikäytännöt

Oppilaat ja opettajat yhdessä osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointiin.

.
Laaja-alainen osaaminen on punottu oppiaineiden tavoitteisiin, joten monialaisia
oppimiskokonaisuuksia suunnitellessa opettaja poimii omasta oppiaineesta ne tavoitteet, mitä haluaa painottaa kyseisen oppimiskokonaisuuden aikana arvioinnissa ja suunnittelee arvioinnin toteutuksen sen mukaan (formatiivisena prosessin arviointina: itsearviointina, vertaisarviointina; ja summatiivisena arviointina (opitun sisällön arviointina).

.

Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostaessa.

.

Toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen

Jokainen koulu huolehtii siitä, että jokainen oppilas osallistuu monialaiseen
oppimiskokonaisuuteen vuosittain. Koulun omassa arviointi-vesossa vuosittain arvioidaan ja kehitetään monialaisia oppimiskokonaisuuksia opiskeluhuollollisten tavoitteiden ohella.

.

Yrittäjyyskasvatus

Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja yritteliäisyyteen. Heitä ohjataan ikäkaudelle
sopivin keinoin näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys elämässä ja yhteiskunnassa.

.
Perusopetuksen aikana oppilaista kasvaa yritteliäitä ja he oppivat taloudellista vastuullisuutta tulevaisuutta varten. Oppilaat pääsevät tutustumaan koulun eri ammatteihin ja koulun ulkopuoliseen työelämään esimerkiksi työelämään tutustumisjaksoilla (TET) ja Yrityskylässä.