7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

(kohdasta 7.9 alkaa paikallisesti päätettävät asiat)
Perusopetuksen tehtävänä on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään kasvuun ja oppimiseen. Suunnitelmallisesti toteutetut oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat kestävän pohjan sekä oppimiselle että oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiselle. Kaikessa koulun toiminnassa tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessaan ja ryhmän jäsenenä toimimisessaan sekä tukea myönteisen käsityksen luomiseen itsestään, oppimisestaan ja yhteisön jäsenenä toimimisesta. Koulun tehtävänä on huolehtia riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä oppilaan huoltajan kanssa. Myös huoltajalla on aktiivinen rooli oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa. Jäljempänä tekstissä huoltajalla tarkoitetaan myös muuta oppilaan laillista edustajaa.

Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin
oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Niiden tarkoituksena on turvata kaikille oppilaille mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Kaikkia oppilaita koskevina ryhmäkohtaisina tukimuotoina tarjotaan yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaalle riittämättömiä, tarjotaan oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarvetta arvioidaan, ne suunnitellaan ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaan tukemiseksi riittämättömiä. Mikäli oppilaalle tarjotut tukimuodot ja -toimet eivät riitä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen, on viimesijaisena keinona mahdollista poiketa perusopetuksen oppiaineen tai -aineiden tavoitteista.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. On huolehdittava siitä, että oppilas kokee, että hänen oppimisensa ja koulukäynnin tuen tarpeensa tunnistetaan ja huomioidaan ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Tuen järjestämisessä oleellista on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen. Oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, suunnitelmallista ja tarvittaessa tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä
oppilaskohtaiset tukitoimet edellyttävät suunnitelmallista johtamista ja johtajuutta.
Opetuksen järjestäjä ja rehtori vastaavat siitä, että tukitoimet, niiden resursointi,
rakenteelliset ratkaisut, vastuut ja järjestelyt on tarkoituksenmukaisesti kirjattu paikalliseen opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelman mukaiseen lukuvuosisuunnitelmaan ja että tukitoimia toteutetaan suunnitelmallisesti. Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Jokaisen työntekijän vastuulla on johtaa omaa toimintaansa yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

7.1 Oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opetuksen järjestäjän varmistamat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat perustan tuen tarkoituksenmukaiselle toteuttamiselle osana kaikkea esi- ja perusopetuksen toimintaa. Ensisijaisesti tarjotaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta sekä erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Tuki annetaan oppilaalle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti omassa opetusryhmässä.

Oppilaalla on oikeus myös oppilaskohtaisiin tukitoimiin, jos osallistuminen säännöllisesti tarjottuihin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ei riitä tukemaan häntä opinnoissaan, tai jos hänellä on edelleen vaikeuksia osallistua opetukseen. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Oppilaan tuen toteuttaminen suunnitellaan niin, että ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikutus koulupäivän pituuteen on perusopetuslain ja -asetuksen mukainen, eikä aiheuta oppilaalle tarpeetonta kuormitusta.

Opetuksen järjestäjä tekee suunnitelmaan perustuvan hallintopäätöksen oppilaalle
tarjottavasta oppilaskohtaisesta tuesta. Tuen toteutumista seurataan ja arvioidaan, ja tuen tarpeen muuttuessa tehdään uusi hallintopäätös.

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai oppilaskohtaisilla tukitoimilla ei voi poiketa
perusopetuksen oppimäärästä eikä paikallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppilaalla on aina oikeus saada opetusta sen mukaan, mitä vuosiviikkotuntien määrästä säädetään.

Jos perusopetuksen oppimäärästä tai sisällöistä on tarpeen poiketa tietyn oppiaineen osalta oppilaan heikon suoriutumisen vuoksi, se on mahdollista ainoastaan silloin, kun oppilas on jo saanut muiden tukimuotojen ja -toimien lisäksi kyseisessä oppiaineessa oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa.

Oppilaan oppimäärän rajaaminen tulee kysymykseen vasta silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta välttävää arvosanaa (5). Oppimäärän rajaamisen tarpeesta tehdään luotettava arviointi opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Arviointiin tulee sisältyä dokumentaatio siitä, millä tavalla perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöistä poikkeamisen tarve on todettu. Arvioinnin tukena voidaan käyttää eri asiantuntijoiden lausuntoja. Asiasta tehdään tukea koskeva hallintopäätös, joka on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perusopetuslain lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen sekä hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä ylläpitävää toimintaa kouluyhteisössä. Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä toteutettava ja koko kouluyhteisöä tukeva yhteisöllinen opiskeluhuolto on keskeinen koulunkäynnin ja osallistumisen tukemisen muoto, jolla vaikutetaan koko yhteisön toimintakulttuuriin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskeluhuoltopalvelut ja monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto tukevat oppilaiden yksilöllisiä oppimisen,
hyvinvoinnin ja terveyden tarpeita sekä sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittymistä. Mikäli koulun työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan muuta kuin perusopetuslain mukaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea, tulee hänen toimia sen mukaan, mitä säädetään velvollisuudesta opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

Opiskeluhuollosta määrätään tarkemmin luvussa 8.

7.2 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. Koulun toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle, ryhmäkohtaisille tukimuodoille ja oppilaskohtaisille tukitoimille. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö, opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa sekä yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävästi aikaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan

oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä
ja opetuksen eriyttämistä
eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta
opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös
oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet
oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön
hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät perusopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä.

7.3 Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet sekä järjestäminen

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia
järjestelyjä. Näitä ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana
koulun perustoimintaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä.
Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin
esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena. Ryhmäkohtaiset tukimuodot mahdollistavat myös vertaisoppimisen.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa opettajien tulee tehdä suunnitelmallista
yhteistyötä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja suunniteltaessa ja toteuttaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja ja kaikkien oppilaiden oikeus, eikä niistä tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot toteutetaan ensisijaisesti joustavasti ryhmämuotoisesti. Ryhmän kokoa ei ole rajattu.

Opettajan antama yleinen tukiopetus

Yleinen tukiopetus vahvistaa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteiden saavuttamista
perusopetuksessa. Yleinen tukiopetus on opittaviin asioihin tutustumista etukäteen tai opitun vahvistamista ja kertaamista. Yleisellä tukiopetuksella pyritään ehkäisemään vaikeuksia ennakolta ja varmistamaan opittavien asioiden ymmärtäminen sekä opintojen eteneminen. Sillä voidaan vastata myös oppilaan poissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.

Yleisen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö

Yleisen tukiopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan oppimisen tavoitteet sekä edistymään opinnoissaan. Osana yleistä tukiopetusta oppilaalle opetetaan oppimaan oppimisen taitoja, oppimisstrategioita ja opiskelutapoja, jotka tukevat hänen oppimistaan. Yleinen tukiopetus voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin ja sillä voidaan tukea myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.

Yleisen tukiopetuksen järjestäminen

Yleistä tukiopetusta voidaan antaa oppituntien yhteydessä, erillisinä lisätunteina,
pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena. Yleistä tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.

Yleistä tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai
aineenopettaja. Yleistä tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Samanaikais- ja
yhteisopetusta voidaan käyttää yleisen tukiopetuksen toteuttamisessa. Opettajien yhteistyö yleisen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

Opettajan antama opetuskielen tukiopetus

Opetuskielen tukiopetus kohdistuu ensisijaisesti opetuskielen taidon ja eri tiedonalojen
tekstitaitojen vahvistamiseen. Sitä annetaan oppilaille, joilla ei ole riittävää opetuskielen
taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta, joka tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan.

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteena on oppilaiden opetuskielen taidon vahvistaminen, mikä tukee oppilaiden osallistumista opetukseen ja opinnoissa etenemistä. Opetuskielen tukiopetuksessa keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen.

Opetuskielen tukiopetuksen järjestäminen

Opetuskielen tukiopetus järjestetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti siten, että
mahdollisimman moni oppilas voi hyötyä siitä. Sitä voidaan antaa oppilaiden työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana samanaikais- ja yhteisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä, jolloin opetuskielen tukiopetusta tarvitsevat oppilaat voivat olla eri tilassa toisen opettajan kanssa. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.

Opetuskielen tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Opetuskielen tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Opettajien yhteistyö opetuskielen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä järjestetään siten, että se tukee ja täydentää muuta opetusta ja mahdollistaa oppilaiden tarpeiden huomioimisen osana opetusryhmän opetusta. Se on ensisijaisesti ryhmäkohtainen tukimuoto, ja sitä ei kohdenneta yksittäisen oppilaan vaan tietyn oppilasryhmän tai koko opetusryhmän
oppimisen tuen tarpeiden mukaisesti. Erityisopettajan antamaan opetukseen muun
opetuksen yhteydessä voi liittyä myös erityisopettajan konsultaatiota, joka kohdentuu
kyseisen luokan tai ryhmän kanssa toimiville opettajille ja muulle henkilöstölle.

Erityisopettajan antaman opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä voidaan järjestää samanaikaisja yhteisopetuksena yhdessä opetusryhmää opettavan opettajan kanssa niin, että erityisopettaja työskentelee samassa luokkatilassa tai siirtyy pienemmän ryhmän kanssa toiseen tilaan. Opettajat jakavat opetustehtävät keskenään ja suunnittelevat opetuksen yhdessä, jolloin erityisopettaja voi tukea oppilaita muun opetuksen yhteydessä. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhdessä oppilaan työskentelyä, oppimista, osaamista ja käyttäytymistä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot järjestetään ja niitä muutetaan tarvittaessa oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti.

7.4 Oppilaskohtaiset tukitoimet

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset
tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee
säännöllisiä tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain
pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja perusopetuslain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei
perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös.

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan
säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu
huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.

Perusopetuslain mukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet kohdentuvat oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen, eivätkä korvaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa tulee selvittää ja kuvata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä ne tukitoimet, jotka parhaiten tukevat oppilaan edun mukaisesti hänen oppimistaan. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute tai puutteellinen opiskelutekniikka eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppilaskohtaiselle tuen tarpeelle. Myös käyttäytymisellä reagoivien oppilaiden tukemiseksi käytetään ensisijaisesti ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Oppilasta voidaan tukea myös oppilaskohtaisilla tukitoimilla, jos se on oppilaan edun mukaista. Osana arviointia selvitetään myös tarve oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Tuen tarpeen arvioinnin tekevät oppilaan opettajat. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii monialaista osaamista, osallistuvat tukitoimien tarpeen arviointiin tarvittaessa opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaan omat näkökulmat ja ajatukset tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Oppilaan huoltajalle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua tuen tarpeen arviointiin.

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien arvioimista, mutta se ei ole edellytys hallintopäätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, ellei oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä. Oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin perustuva tukea koskeva hallintopäätös ei voi perustua pelkkään lääketieteelliseen arvioon, eivätkä opetuksen järjestäminen, opetus tai oppilaskohtaiset tukitoimet korvaa sellaisia palveluja, joista järjestämisvastuussa on joku muu kuin opetuksen järjestäjä.

Tuen tarpeen arvioinnissa on tilanteen vaatiessa mahdollista hyödyntää myös muuta kuin oman koulun erityisopettajan konsultaatiota. Esimerkiksi opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, jolloin on suositeltavaa hyödyntää laajemmin monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi myös niiden opetuksen järjestäjien konsultaatiota, joiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt velvollisuudesta huolehtia opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukipalveluista sekä perusopetuslain mukaista sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelua.

Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin pohjalta on laadittava oppilaskohtaisen tuen
toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai kanssa. Suunnitelman laatiminen on kuitenkin mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa yhteistyölle on esimerkiksi huoltajasta johtuva este.

Suunnitelmasta on käytävä ilmi

perustelut sekä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset tukitoimien tarpeesta
tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta
oppimista tukevat pedagogiset ratkaisut
opinnoissa eteneminen
mahdollinen tarve perusopetuslain 20 h §:ssä tarkoitetusta oppimäärästä tai
paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle ja oppilaskohtaiset
tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi
mahdollinen perusopetuslain 20 i §:n mukainen tarve opetuksen järjestämiseksi
oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite
toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan oppilaskohtaiset tavoitteet ja keskeiset
sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi kullekin toiminta-alueelle.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava aina, kun oppilaan tarpeet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa tai useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät. Suunnitelma on salassa pidettävä asiakirja.

Tukea koskeva päätös

Opetuksen järjestäjän on tehtävä tukea koskeva hallintopäätös oppilaalle annettavista
oppilaskohtaisista tukitoimista. Päätöksestä tulee käydä ilmi oppilaskohtaiset tukitoimet
oppilaan tarpeen mukaisesti

erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
tulkitsemispalvelut
avustajapalvelut
apuvälineet

Lisäksi tukea koskeva päätös on tehtävä perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen
opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella tehdään päätös perusopetuslain 20i §:n perusteella. Hallintopäätös on tehtävä kaikissa edellä mainituissa tilanteissa oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin ja sen perusteella laaditun tuen toteuttamista koskeva suunnitelman mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä myönteisen tai kielteisen päätöksen arviointiin perustuvan suunnitelman pohjalta. Mikäli päätös tarkoittaa oppilaan koulupaikan vaihtumista, siitä tehdään erillinen hallintopäätös. Tukea koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Jos kunta ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia tai perusopetusta oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella niistä tukea koskevan päätöksen tekee oppilaan asuinkunta.

Tukea koskevaan päätökseen ei kirjata kuvauksia tukitoimista tai niiden toteuttamisesta, jotka on kuvattu oppilaskohtaisessa tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Mikäli oppilaan tilanne ja tuen tarve muuttuvat oleellisesti, on tehtävä uusi tukea koskeva päätös. Oppilaan huoltajaa on kuultava tukea koskevaa päätöstä tehtäessä.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan oppiminen, osaaminen, työskentely ja
käyttäytyminen arvioidaan arviointia koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti, ellei
oppilaalle ole tehty hallintopäätöstä perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöstä poikkeamisesta, tai jos oppilaalle on tehty hallintopäätös toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Säännöllisellä erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun
opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan
antamaa opetusta. Sitä voidaan toteuttaa oppilaan omassa opetusryhmässä muun
opetuksen yhteydessä tai siitä erillään. Säännöllisyydellä tarkoitetaan pitkäkestoista,
esimerkiksi lukukauden tai – vuoden pituista jaksoa.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Erityisopettajan antamaa opetusta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös pienryhmässä oppilaan omasta opetusryhmästä erillään. Tällöin pienryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jonka koko on paikallisesti opetuksen järjestäjän päätettävissä. Tarvittaessa erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä voidaan antaa myös yhdelle oppilaalle.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
tarkoittaa, että esimerkiksi yhden oppiaineen opetustunneista alle puolet on erityisopettajan antamaa opetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan antamasta opetuksesta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä oppilaskohtaisena tukitoimena.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä

Oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa tarkoittaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä. Tällöin oppilaan katsotaan oppimisvalmiuksistaan tai oppimisen edellytyksistään johtuen hyötyvän erityisopettajan tai eritysluokanopettajan antamasta opetuksesta pienryhmässä yhden tai useamman oppiaineen opetuksessa. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamasta yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä oppilaskohtaisena tukitoimena.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Yhden opettajan opettama opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaan opetuksen järjestäminen erityisluokassa tarkoittaa sitä, että oppilas saa erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti yhteistyössä niin, että oppilaan osallistuminen muiden opetusryhmien opetukseen on mahdollista. Yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.

Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta
erityisluokanopettajan antamasta opetuksesta erityisluokassa.

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa ainoana oppilaskohtaisena
tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen
opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Erityisluokanopettajan opetusryhmässä erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta, mutta enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti.

Tulkitsemispalvelut
Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä
oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Oikeus tulkitsemispalveluun on oppilailla, joilla on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma, ja jotka tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi. Tulkitsemispalvelut järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista tulkitsemispalveluista. Tulkitsemispalvelut ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tulkitsemispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Oppilaskohtaiset avustajapalvelut
Oppilaskohtaisilla avustajapalveluilla tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita tilanteissa, joissa muut osana koulun perustoimintaa järjestettävät oppimista tukevat opetusjärjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen koulunkäynninohjaaja eivät tue riittävästi oppilaan perusopetuksen oppimäärän ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus huolehtia avustajapalvelujen järjestämisestä henkilökohtaisen järjestämisen lisäksi myös luokkakohtaisten avustajapalvelujen avulla. Perusopetuslain 3 §:n ja 31 §:n säännökset edellyttävät kuitenkin, että oppilaan yksilölliset tarpeet selvitetään riittävällä tavalla siten, että opetus ja sen edellyttämät palvelut tulevat järjestetyiksi hänen edellytystensä mukaisesti.

Avustajapalveluiden käyttäminen ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista avustajapalveluista. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada oppilaskohtaisia avustajapalveluita koskevasta asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Avustamispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta
opetusryhmän kokoon.

Apuvälineet
Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia tarvitsevalle oppilaalle turvataan myös opetukseen osallistumisen edellyttämät tarpeelliset apuvälineet, joiden avulla tuetaan oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa perusopetuksen oppimäärä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Apuvälineet voidaan oppilaan tarpeiden mukaan järjestää hänen käyttöönsä ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti. Luonteeltaan oppimäärän suorittamiseen ja opetukseen osallistumiseen tarkoitetut ja siten opetusvälineisiin rinnastettavat apuvälineet voidaan tarvittaessa järjestää myös henkilökohtaisesti.

Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaalle ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen
kuuluvia koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavia apuvälineitä. Niihin oppilaalla on oikeus lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttamisessa tulee tehdä opettajien ja muun henkilöstön välistä yhteistyötä, ja se voi edellyttää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Tukitoimien suunnittelussa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden asiantuntijoiden konsultaatiota. Tästä päätetään opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä opetukseen osallistumisen edellyttämistä apuvälineistä.

Oppilaan apuvälineiden käyttö ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei vaikuta
opetusryhmän kokoon.

7.5 Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Perusopetuksen oppimäärästä tai
opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa kolmella tavalla. Nämä ovat opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain, oppiaineen oppimäärän rajaaminen sekä tilapäinen vapauttaminen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä. Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain kuvataan luvussa 5.4.3.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Perusopetuksen oppimäärää ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita voidaan rajata vasta silloin, kun oppilas on saanut oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa kyseisessä oppiaineessa. Perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisellä reagointi eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppimäärän rajaamiselle.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppiaineen oppimäärän tai opetussuunnitelman tavoitteiden rajaaminen edellyttävät
ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Koska opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppimäärän rajaamisen vaikutuksista oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen
perusopetuksen jälkeen.

Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.

Jos oppilaan kohdalla poiketaan perusopetuksen oppimäärästä tai tavoitteista, rajaamista koskevan päätöksen perusteena olevaan perusopetuslain 20 e §:n mukaiseen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tulee sisällyttää oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan arvioinnin periaatteet. Suunnitelman laativat oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaan osaaminen arvioidaan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Jos oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai tavoitteita on rajattu, osaaminen arvioidaan suhteessa oppilaalle määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta
päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Sanallisessa
arvioinnissa noudatetaan muilta osin summatiivisen arvioinnin linjauksia. Samoja periaatteita noudatetaan myös mahdollisessa väliarvioinnissa. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5*.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä

Perusopetuksen oppimäärästä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poiketaan
myös silloin, kun oppilas vapautetaan tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä. Tilapäisellä vapauttamisella oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tarkoitetaan lyhytaikaista ja määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta terveydellisistä syistä. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan. Opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan oikeuksiin puuttuva toimenpide, ja sen vuoksi on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä
edellyttää ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Arviointiin perustuvasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaan opiskelema oppimäärä ja siitä tehtävät poikkeamiset, oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä poikkeaminen, oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi. Opetuksen järjestäjän on tehtävä hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetyistä perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan
tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi hallintopäätös.

Jos tilapäinen vapauttaminen ei riitä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin turvaamisen
perusopetuksen oppimäärän suorittamisen edistämiseksi terveydellisistä syistä, sovelletaan perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti järjestettävää opetusta opetuksen järjestämiseksi oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

7.6 Poikkeava voimaantulo ja siirtymäaika

Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn
rajoite (astuu voimaan 1.8.2026)

Jos oppilaalle on tehty varhennettua oppivelvollisuutta koskeva päätös oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin perusteella ja hänen tuen tarpeensa jatkuu perusopetuksessa, oppilaalle tehdään tukea koskeva päätös. Tukitoimet voivat sisältää oppilaskohtaisia tukitoimia tai poikkeamista perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tulee olla tehty ennen perusopetukseen siirtymistä yhteistyössä sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Näin lapsen oppimisen polku muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon. Jos oppilaalla ilmenee perusopetuksen aikana oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite, joka olisi johtanut varhennettuun oppivelvollisuuteen, hänen opetuksensa voidaan järjestää perusopetuslain mukaisten tukitoimien avulla.

Tukitoimien tarpeen arviointi on tehtävä silloin, kun oppilaalla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Tällöin arvioidaan myös mahdollinen tarve opiskella toiminta-alueittain oppiainejakoisen opetussuunnitelman sijaan. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään vasta, kun oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi eikä tukitoimista tai oppimäärien rajaamisesta huolimatta pysty opiskelemaan oppiaineittain.

Opetuksen järjestäjien rahoituksen perusteena olevat tuen tiedot tallennetaan
valtakunnallisia opinto- ja tukirekistereitä koskevan lain nojalla Opetushallituksen
kansalliseen opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitettyyn KOSKI-integraatiopalveluun. Tähän rekisteriin tulee myös viedä merkintä perusopetuslain 20 i §:n mukaisesta hallintopäätöksestä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ja lisäksi tieto siitä, järjestetäänkö oppilaan opetus toiminta-alueittain vai oppiaineittain.

Oppilaalle laaditaan perusopetuslain 20 e §:n mukainen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma opintojen etenemiseksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaskohtaisesti määritellyt perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset tai oppilaskohtaisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt, arvioinnin periaatteet sekä tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä tilapäisestä vapauttamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Jos oppilas on terveydellisistä syistä estynyt osallistumasta opetukseen, perusopetuksen oppimäärän tai sisältöjen rajaaminen ei ole välttämätöntä. Jos on tarpeen poiketa opetussuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista lyhytaikaisesti, oppilaalla on oikeus siihen kyetessään osoittaa osaamistaan monipuolisesti, ja siihen tulee tarjota riittävästi tilaisuuksia. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös erityisessä tutkinnossa.

Oppilaan perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Muina järjestelyinä voidaan käyttää esimerkiksi tavoitekokonaisuuksittain etenemistä. Oppilaalla, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, on oikeus kaikkiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tukitoimet järjestetään oppilaan edun mukaisesti ja ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa.

Moniammatillista ja -alaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan tarvetta
järjestää opetusta oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö tai lääketieteellisen lausunnon tai tarkan diagnoosin saaminen päätöksen liitteeksi ei ole edellytys päätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, elleivät oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä.

Tuen toteuttamista koskeva suunnitelma, suunnitelman toteutuminen käytännössä ja
tukitoimien riittävyys on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

Ennen hallintopäätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.

Pidennetty oppivelvollisuus (voimassa 31.7.2026 saakka)

Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen
vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä
vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus).

Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Perusopetuslain 20 i § tulee voimaan 1.8.2026. Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu perusopetuslain 4 a luvun mukaiseksi 31.8.2026 mennessä. Ne erityisen tuen päätökset, jotka sisältävät myös päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta, voidaan päivittää uuden lainsäädännön mukaisiksi 1.8.2026 alkaen.

7.7 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen
sairaalaopetuspalvelu

Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Kuitenkin jos oppilas on sairaalassa potilaana, sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään hänelle opetusta, jos se on oppilaan terveydentilan, pedagogisten erityistarpeiden ja hoitotoimenpiteiden kannalta perusteltua, eikä ole oppilaan edun mukaista järjestää opetusta muulla tavoin. Myös muut erikoissairaanhoidon toimintayksiköt voivat järjestää opetusta oppilaille, jotka ovat erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksesta ja konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun järjestämistä määrätään tarkemmin luvussa 5.

7.8 Tuen jatkumo siirtymävaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus sekä toinen aste muodostavat lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Tätä vahvistetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sujuvalla tiedonsiirrolla. Yhteistyöllä vahvistetaan myös lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan opetuksen järjestäjän johdolla.

Tuen jatkumon varmistamiseksi on keskeistä riittävä tieto oppilaan saamasta tuesta ja
toimivista tukimuodoista ja tukitoimista. Mikäli lapsi on saanut lapsikohtaisia tukitoimia
esiopetuksessa, tuen toteutumista ja vaikuttavuutta koskeva tieto huomioidaan lapsen
siirtyessä perusopetukseen. Mikäli lapsella on esiopetuksessa ollut käytössä henkilökohtaisia apuvälineitä, hän on saanut lapsikohtaisia tulkitsemis- tai avustajapalveluita tai erityisopettajan opetusta säännöllisesti tai kokoaikaisesti pienryhmässä, tämä tulee huomioida lapsen siirtyessä perusopetukseen. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarve arvioidaan siirtymävaiheessa, ja tuen toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä.

Oppivelvollisen oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen, ohjauksen sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy oppilaan siirtyessä. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tietojen siirtäminen edellyttää suostumusta. Tiedonsiirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Opetuksen järjestäjät vastaavat tiedonsiirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.

7.9 Paikallisesti päätettävät asiat

Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toteuttamisen periaatteet,
yhteistyökäytännöt ja vastuut

Oppilaan tuntemus, suunnitelmallisuus ja oikea-aikaisuus sekä koulun kaikkien toimijoiden yhteistyö luovat pohjan toimivalle tuelle. Joustavat ryhmittelyt mahdollistavat oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja toimivan eriyttämisen. Perusajatuksena on muuttaa toimintatapoja, jotta ne sopeutuvat erilaisiin oppijoihin, eikä toisin päin.

Kouluyhteisön jäsenten moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on olennaista.
Erityisopettajien osaaminen lisää yhteisopettajuuden kautta mahdollisuuksia oppimisen
tukeen kaikille oppilaille ja kouluohjaajien rooli turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön luomisessa on merkittävä tuki koulunkäynnille. Vastuun kantamisesta sovitaan yhdessä osana lukuvuosisuunnitelmien tekemistä. Tuloksia saavutetaan, kun kaikki kouluyhteisön jäsenet sitoutuvat yhteisiin päätöksiin.

Eriyttämisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Eriyttämistä tehdään sekä ylös-, että alaspäin. Eriyttämistä voidaan toteuttaa: joustavilla opetusryhmillä, eriyttävillä materiaaleilla, tehtävillä, kotitehtävillä ja kokeilla, samanaikaisopetuksella, joustavilla tehtävänannoilla. Eriyttäessäkin arvioinnin tulee olla läpinäkyvää oppilaalle sekä huoltajalle.

Opetusryhmiä muodostaessa huomioidaan oppilaiden joustava sijoittelu yli luokkarajojen, joka mahdollistaa eriyttämisen sekä erityisopetuksen tehokkaan kohdentamisen sekä ottaa eri oppilaiden tuen tarpeet huomioon. Ryhmäkoon tulee olla tarpeeksi pieni, jotta yksilöllisempi opetus mahdollistuu, työrauha saavutetaan helpommin ja erilaiset työskentelytavat ja –muodot mahdollistuvat. Ryhmien muodostamisessa nivelvaiheissa otetaan mukaan mahdollisuuksien mukaan moniammatillinen tiedonsiirto.

Opettajat tekevät yhteistyötä vahvistaakseen oppilaantuntemusta, sekä saadakseen tietoja opetusryhmien eri jäsenten tarpeista ja vahvuuksista. Ryhmäkokoja suunnittelemalla mahdollistetaan opettajille tarvittava aika huomioida riittävästi eri opetusryhmien jäsenten tarpeita ja vahvuuksia. Opettajille mahdollistetaan osallistuminen koulutuksiin, jotka vahvistavat erilaisten oppijoiden kohtaamista.

Rehtori vastaa koulukohtaisen oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen resurssin kohdentamisesta. Rehtori johtaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä niin, että kaikki koulun toimijat sitoutuvat oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toimeenpanoon ja kehittämiseen.

Lukuvuosisuunnitelman laatimisen ja tarkentamisen periaatteet ja vastuut

Lukuvuosisuunnitelmat laaditaan wilmassa syyslomaan (vk 42) mennessä, paitsi tilastointiin liittyvät osiot, joiden tulee olla valmiina ennen 20.9. tilastointipäivää. Sivistyslautakunta käsittelee suunnitelmat kokouksessaan loka-marraskuussa. Lukuvuoden alussa käsitellään lukuvuosisuunnitelman runko ja kuntakohtaiset osiot. Rehtorit ovat vastuussa koulunsa lukuvuosisuunnitelmasta ja osallistavat henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia sen työstämisessä.

Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut

Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen yhteistyö:

Esiopetuksesta siirrytään oppilaaksiottoalueiden mukaisiin kouluihin, ruotsinkielisestä
esiopetuksesta siirrytään Vichtis svenska skolaniin. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön
tavoitteena on tehdä lapsen oppimisen polku eheäksi sekä luoda lapselle kasvua ja oppimista tukeva turvallinen jatkumo esiopetuksesta kouluun. Siirtymä esiopetuksesta kouluun on prosessi, jossa kiinnitetään huomiota siihen, minkälaisia mielikuvia ja kokemuksia lapset saavat koulusta. Onnistunut siirtymävaiheen yhteistyö tukee lapsen kaverisuhteita sekä kiinnittymistä tulevaan kouluun.

Kouluun tutustumisprosessi on hyvä aloittaa varhain esiopetusvuoden aikana. Maalishuhtikuussa esiopetuksen opettaja ottaa yhteyttä lähikoulun ensimmäisen luokan opettajaan ja sopii esioppilaiden kouluvierailusta. Vierailun tavoitteena on tutustua koulurakennukseen, ympäristöön ja koulun arkitoimintaan; siihen, minkälaista koulussa työskentely on. Tutustumisen ensisijaisena tavoitteena on luoda pohjaa lasten kokemalle psykologille turvallisuudelle uudessa oppimisympäristössä.

Kuusi askelta kouluun:
Huhtikuussa alkaa kuusi askelta kouluun toimintamalli, jonka osana toukokuussa koulut
kutsuvat esioppilaat tutustumaan kouluun ja huoltajat vanhempainiltaan.

Kuusi askelta kouluun –toimintamalli on kehitetty, Yhdessä olemme enemmän – LAPE
Uusimaa – hankkeessa. Toimintamallin tavoitteina on tulevan koululaisen ja hänen perheensä tukeminen koulun alkaessa, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja koululaistaitojen edistäminen. Kuusi askelta kouluun -toimintamallin sisällön suunnittelu ja materiaalin kokoaminen alkaa yhteistyössä huoltajien kanssa, henkilöstö suunnittelee tarkemmin teemat ja niihin liittyvät toiminnat kuudelle viikolle. Toiminnan käynnistyessä huoltajien kanssa käydään päivittäisiä keskusteluja, jotka liittyvät kyseisen viikon teemaan. Teemat alkavat tutuista päiväkotia, lapsia ja huoltajia koskettavista aiheista ja etenevät lähemmäs koululaisarkea. Teemat kestävät kerrallaan viikon ajan ja jokainen teema sisältää tehtävän, joka tehdään kotona
yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa.

Lisätietoa aiheesta Kuusi askelta kouluun-linkistä:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137331/URN_ISBN_978-952-343-230-%207.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun:

Rehtori käynnistää kouluun siirtymisprosessin ja on koulun aloitusta edeltävänä keväänä yhteydessä päiväkodin johtajaan. He sopivat yhdessä esiopetuksesta kouluun – tiedonsiirron ajankohdasta. Tiedonsiirtoon osallistuvat esiopetuksen opettaja sekä tuleva luokanopettaja tai rehtori. Esiopetuksen opettajan tehtävänä on antaa luokanopettajalle opetuksen järjestämisen kannalta tarvittava tieto suullisesti esiopetusryhmän oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä ja ryhmäkohtaisista tukimuodoista. Lisäksi esiopetuksen opettaja kertoo lasten vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista. Merkityksellisin tieto koostuu siitä, mitä lapsi jo osaa, jotta koulussa voidaan jatkaa siitä, mihin esiopetuksessa on päästy. Tiedon siirron tarkoituksena on se, että luokanopettaja voi suunnitella omaa opetustyötään saamiensa tietojen pohjalta, jotta lapsen oppimisen polku muodostuu lapsen tarpeita vastaavaksi. Opinpolkua vahvistaa myös se, että esiopetuksessa hyväksi havaittuja toimintatapoja siirretään kouluun.

Perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt

Lapsikohtaisia tukitoimia saaneiden lasten tiedonsiirtokeskustelut järjestetään
perusopetusta edeltävänä keväänä. Esiopettaja vastaa yhdessä varhaiskasvatuksen
erityisopettajan kanssa tiedonsiirtokeskustelun järjestämisestä, johon kutsutaan mukaan lapsi, huoltajat, koulun edustaja sekä tarvittaessa muut lapsen asioissa toimivat yhteistyötahot.

Esiopetuksen opettaja huolehtii lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman kirjaamisesta Wilmaan. Wilma sulkeutuu esiopetuksen osalta esiopetuksen päättyessä, jonka jälkeen lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma on Wilmassa luokanopettajan luettavissa. Esiopetuksessa lapsen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma arkistoidaan. Opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisten tietojen siirtämiseen ei tarvita erillistä lupaa huoltajalta. Esiopetuksen lisäksi täydentävässä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arkistoidaan lapsen lopettaessa varhaiskasvatuksessa.

Yläkoulunivelvaiheen käytännöt

Yläkouluun siirtyvien oppilaiden tukitoimien tarkastelu aloitetaan syyslukukauden lopulla. Alakoulusta yläkouluun -tiimi käynnistää kartoituksen ja opinpolkujen suunnittelun. Kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija johtaa tiimiä ja tekee yhteistyötä rehtorien kanssa prosessin edetessä. Huoltajat ja oppilaat osallistetaan yläkouluun liittyvien tukitoimien suunnitteluun. Alakouluissa on käytössä Seitsemän askelta seiskalle toimintamalli, jonka puitteissa kaikki oppilaat harjoittelevat oman opiskelun ylläpitämiseen tarvittavia taitoja läpi kuudennen luokan. Malli on kehitetty Alakoulusta yläkouluun -tiimin yhteistyönä.

Opiskelutaitojen portaikko, Seitsemän askelta seiskalle.

Opiskeluhuollon rooli siirtymissä

Opiskeluhuollon kuraattori osallistuu tarvittaessa siirtymiin liittyvän tuen suunnitteluun.
Kuraattori huolehtii tarvittavasta tiedonsiirrosta kuraattoriyksikön sisällä. Kuraattori osallistuu myös tarvittaessa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtoon opetuksen järjestäjälle.

Opiskeluhuollon psykologi osallistuu tarvittaessa siirtymiin liittyvän tuen suunnitteluun.
Psykologi huolehtii tarvittavasta tiedonsiirrosta psykologiyksikön sisällä. Psykologi osallistuu myös tarvittaessa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtoon opetuksen järjestäjälle.

Kouluterveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa siirtymiin liittyvän tuen suunnitteluun.
Kouluterveydenhoitaja huolehtii tarvittavasta tiedonsiirrosta koulu- ja
opiskeluterveydenhuollon yksikön sisällä. Kouluterveydenhoitaja osallistuu myös tarvittaessa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtoon opetuksen järjestäjälle.

Mikäli lapsi siirtyy kouluun muuhun kuntaan ja oppilaalle on laadittu tuen toteuttamista
koskeva suunnitelma, luovutetaan siitä tulostettu kopio huoltajalle uuteen kouluun
vietäväksi. Alkuperäinen dokumentti arkistoidaan.

Yhteistyön arvioinnin käytännöt

Huoltajien mielipiteitä ja toiveita yhteistyölle kuullaan ja yhteistyötä arvioidaan yhdessä
lapsen esiopetuskeskustelussa. Lisäksi esiopetuksessa toteutetaan vuosittainen
kuntakohtainen asiakaskysely. Henkilöstö reflektoi nivelvaiheiden yhteistyön toimivuutta. Reflektointi ohjaa kehittämään käytössä olevia toimintamalleja sujuvammaksi ja toisaalta, tietoisesti ylläpitämään toimivia käytäntöjä.

Esiopetuksen ja koulun nivelvaiheen yhteistyötä arvioidaan vuosittain Eskarista ekalle –
yhteistyötiimissä sekä luokanopettajille lähetettävän arviointikyselyn avulla.

Alakoulusta yläkouluun tiimi suunnittelee ja arvioi yläkoulunivelvaiheen käytäntöjä vuosittain. Palautetta kerätään myös rehtoreilta.

Perusopetus tekee Vihdin lukion kanssa yhteistyötä tuen oppilaiden siirtymävaiheessa.

Pienryhmien koko ja muodostaminen

Koulut määrittelevät pienryhmän koon niin, että se on pedagogisesti tarkoituksenmukainen. Ryhmäkoon tulee olla sellainen, että se mahdollistaa oppilaiden erilaisten tuen tarpeiden huomioimisen sekä tukee oppilaita saavuttamaan opetukselle asetetut tavoitteet.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen periaatteet ja käytännöt

Tukiopetuksen tulee olla kaikkien saavutettavissa. Vastuu tukiopetuksen antamisesta on opettajalla. Opettaja seuraa oppilaan opiskelumenestystä ja tarjoaa tarvittaessa
tukiopetusta. Opettajalla sekä huoltajalla on vastuu ilmoittaa tukiopetuksen tarpeesta sen heti huomatessaan, oppilaalla on vastuu vastaanottaa tukiopetusta sitä tarvittaessa.

Ennakoivat tukitoimet auttavat tukea tarvitsevia oppilaita orientoitumaan opittavaan asiaan. Ennakoivana tukitoimena oppilaat hyötyvät oppimisstrategioiden opettamisesta kaikissa oppiaineissa. Aiheeseen orientoivaa tukiopetusta voidaan tarjota ennen kuin asiaa käsitellään oppitunnilla.

Pedagogisena ratkaisuna ennakointiin hyödynnetään oppimateriaalien tarjoamia valmiita ratkaisuja. Kokeisiin ja arvioitaviin suorituksiin voidaan valmistautua ennakkoon tuetusti esimerkiksi koostamalla tukisanalistoja ja teettämällä kertaustehtäviä ja harjoituskokeita.

Tukiopetuksessa painotetaan samanaikais- ja yhteisopettajuutta oppituntien aikana.
Tukiopetusta tarjotaan myös koulupäivien ulkopuolella.

Suunnitelmallinen yhteistyö erityisopettajan sekä luokan- tai aineenopettajan kanssa toimii pohjana erityisopettajan antamalle opetukselle muun opetuksen yhteydessä. Erityisopettajan toimimisen ryhmässä samanaikaisesti tulee olla joustavaa, mutta ei ennakoimatonta, jotta turvallinen ja strukturoitu oppimisympäristö säilyy ja erityisopettajan osaaminen voi lisätä pedagogista moninaisuutta. Vastuu ryhmäkohtaisen tuen tarpeen arvioimisesta, tuen kohdentamisen suunnittelusta ja vaikutuksen arvioinnista on kaikilla opettajilla.

Opetuskielen tukiopetus pohjautuu kielitietoisuuden lisäämiseen ja toimintakulttuurin
muuttamiseen. Hyvien käytänteiden prosessi on tärkeä työkalu toimintakulttuurin
kehittämisessä. Kouluissa kartoitetaan jo olemassa olevia toimintatapoja, jatketaan niiden kehittämistä ja sen rinnalla luodaan myös uusia rakenteita. Opettajan oma reflektointi ja sitä kautta oppiminen on keskiössä.

Kielitietoisuuden suunnitelmallinen lisääminen vaatii joustavuutta, luottamusta ja
arvostamista. Arvostaminen syntyy yhdessä ajattelemalla, sitä kautta syntyy luottamus, jota tarvitaan yhteistyön tekemiseen. Kehitettäviä taitoja ovat kuunteleminen, keskustelu, sinnikkyys ja yritteliäisyys. Koulun koko henkilöstö sitoutetaan kielitietoisen opetuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä sen arviointiin, mikä toimii tai miten toteutusta muutetaan. Tavoitteet avataan myös vanhemmille.

Kielellä on iso merkitys; ne ajatukset ja tunteet lisääntyvät, joita pidetään esillä. Lapsen ja nuoren huomatuksi ja kuulluksi tuleminen vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja itsetunnon vahvistumiseen. Opettajan kielitietoisuus ja oma kielenkäyttö puheessa ovat vahvoja esimerkkejä arjessa ja mahdollistavat sen, että oppilaat kuulevat hyvää yleiskieltä ja samalla oppivat tiedonalan kieltä.

Kielitietoisuus arjessa näyttäytyy taitona sanoittaa monikielisyyttä ja erilaisia
kielenkäyttötilanteita niin oppijoille kuin huoltajille. Kulttuurinen sensitiivisyys ja sen
tunnistaminen on pohja myös eri kulttuureiden kohtaamiselle; tietyt asiat voivat olla
häpeällisiä perheelle ja jäävät sen takia hoitamatta.

Oppilaat tarvitsevat kielen oppimiseen kaikkien koulun aikuisten tukea. Kielen huomioiva pedagogiikka on sekä suomea opettelevien että suomea hyvin taitavien etu.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen ja riittävyyden arvioiminen

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen sekä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuoden aikana säännöllisesti pedagogisten – ja onnistumiskeskustelujen avulla. Keskusteluihin osallistetaan koulun koko työyhteisö erilaisissa kokoonpanoissa. Tiedon ja kokemuksen jakamisella mahdollistetaan vertaisoppiminen.

Pedagogisesta keskustelusta tehdään osa arkipäivää, jotta riittävä yhteinen ymmärrys
voidaan saavuttaa. Asian varmistamiseksi pyritään varaamaan riittävästi
yhteissuunnitteluaikaa kuukaudessa oppimisen tuen asioille.

Etukäteen pohjustettua ja valmisteltua aihetta voidaan käsitellä pedagogisissa kahviloissa, luokkatasotiimeissä, erityisluokanopettajien tiimissä ja laaja-alaisten tiimissä. Jokaisen opettajan sitoutuminen ja perehtyminen asiaan on tärkeää. Oppimisen tuen toteuttaminen tulee osaksi myös opettajien kehityskeskustelua.  

Ryhmäkohtaisia tukimuotojen toteutumista arvioidaan myös osana oppilaskohtaisiin
tukitoimiin siirtymisen prosessia. Tuen laskennallinen riittävyys arvioidaan
lukuvuosisuunnitelmien ja -kertomusten kautta.

Koulukohtaisesti päätetään tukitoimien arvioinnista ja rooleista, miten arvioidaan
yhteistyötä.

Oppilaskohtaista tukea koskevan päätöksen valmistelun käytännöt ja vastuut sekä
päätöksestä päättämisen vastuu

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat:

erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
perusopetuslain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset
tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.

Rehtori tekee päätöksen oppilaskohtaisesta tukitoimesta, joka toteutetaan erityisopettajan opetuksena osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä. Luokan opettaja/aineenopettaja ja oppilaan luokalle ryhmäkohtaista tukea antava erityisopettaja aloittavat oppilaskohtaisiin tukitoimiin siirtymisen valmistelun yhteistyössä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa. Yhteinen näkemys oppilaan opintojen etenemisestä sekä suunnitelma tukitoimista kirjataan Wilmassa olevalle lomakkeelle. Tarvittaessa konsultoidaan opiskeluhuollon toimijoita. Koulun pedagoginen työryhmä arvioi ryhmäkohtaisen tuen toteutumista ja mahdollisia korjaavia toimia tuen antamiseen. Tukitoimien päätösprosessin eteneminen sekä oppilaan ja huoltajan hallintolain mukainen kuuleminen suunnitellaan
näiden arvioiden pohjalta.

Rehtori päättää myös oppilaskohtaisesta tukitoimesta, joka toteutetaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksena pienryhmässä. Tällöin oppilas opiskelee yli puolet tai kokonaan oppiaineen sisällön erityisopettajan opettamana. Myös arviointivastuu siirtyy tällöin erityisopettajalle. Luokan opettaja/aineenopettaja ja oppilaan edellisen tason oppilaskohtaista tukea antava erityisopettaja aloittavat valmistelun yhteistyössä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa ja kirjaavat yhteisen arvion oppilaan opintojen etenemisestä, tähän asti saamasta tuesta ja suunnitelman tukitoimista. Tarvittaessa konsultoidaan opiskeluhuollon toimijoita. Koulun pedagoginen työryhmä arvioi annetun oppilaskohtaisen tuen toteutumista ja mahdollisia korjaavia toimia tuen antamiseen. Tukitoimien päätösprosessin eteneminen sekä oppilaan ja huoltajan hallintolain mukainen kuuleminen suunnitellaan näiden arvioiden perusteella. Myös oppilaan sijoittuminen yleisopetuksen ryhmään tarkistetaan viiden oppilaan rajauksen näkökulmasta.

Rehtori päättää lisäksi vapauttamisesta oppiaineen suorittamisesta tilapäisesti (POL 20f). Päätökseen tarvitaan psykologinen, hoidollinen tai lääketieteellinen selvitys tilanteesta. Päätöksen ajallinen kesto on korkeintaan neljä kuukautta.

Kasvun ja oppimisen tuen erityisasiantuntija tekee hallintopäätökset:

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa. Päätös koskee sekä
koulukohtaisissa että kuntatasoisissa erityisluokissa annettavaa opetusta.

Päätöksen lisäksi tehdään erillinen päätös oppilaspaikasta, mikäli koulun vaihtuminen
muuksi kuin lähikoulu on tuen järjestämisen kannalta välttämätöntä.

2. POL §31 mukaiset apuvälineitä ja muita opetuspalveluja koskevat päätökset.

Tulkitsemispalveluista ja avustajapalveluista (POL §31) päätöksen tekee opetuspäällikkö.

Näiden päätösten valmistelun mukana toimitetaan tarvittaessa psykologinen, hoidollinen tai lääketieteellinen selvitys. Näiden päätösten valmistelun mukana toimitetaan tarvittaessa psykologinen, hoidollinen tai lääketieteellinen selvitys. Mikäli oppilaalle on tehty jokin POL31§ mukaisista päätöksistä esiopetuksessa, tehty päätös riittää kouluun siirryttäessä.

Päätökset valmistellaan samoin kuten kaikki oppilaskohtaisen tuen päätökset: luokan
opettaja/aineenopettaja ja oppilaan oppilaskohtaista tukea antava erityisopettaja aloittavat valmistelun yhteistyössä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa ja kirjaavat yhteisen arvion oppilaan opintojen etenemisestä, tähän asti saamasta tuesta sekä suunnitelman. Koulun pedagoginen ryhmä lisää oman näkemyksensä ja vastaa oppilaan ja huoltajan hallintolain mukaisesta kuulemisesta. Asiakirjat toimitetaan sivistyskeskukseen päätöksentekoa varten.

Kasvun ja oppimisen tuen erityisasiantuntija tekee lisäksi hallintopäätökset (1. ja 2.)
perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista
poikkeamisesta sekä (3.) perusopetuksen poikkeavasta järjestämisestä. Mikäli päätökseen tarvitaan asiantuntijalausunto, opettaja ja huoltaja vastaavat sen hankkimisesta. Koulun pedagoginen ryhmä lisää oman näkemyksensä ja vastaa oppilaan ja huoltajan hallintolain mukaisesta kuulemisesta. Asiakirjat toimitetaan sivistyskeskukseen päätöksentekoa varten.

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu on opetussuunnitelman yleisen tavoitteen
mukaisesti joko vuosiluokkaisia tavoitteita nopeammin tai hitaammin opiskelua.
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelua seurataan lukukausittain. Hallintopäätös on
voimassa korkeintaan yhden lukuvuoden kerrallaan.

Hitaammin edetessä tavoitekokonaisuuksittain opiskelu katsotaan kuuluvan viimesijaisiin keinoihin ja sitä ennen oppilaan on jo pitänyt saada oman tarpeensa mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Päätösvalmistelun liitteenä toimitetaan tällöin lisäksi psykologinen, hoidollinen tai lääketieteellinen selvitys.

Oppilaan tulee olla saavuttanut osion tavoitteet ennen siirtymistä seuraavaan
tavoitekokonaisuuteen. Jos oppilas ei kykene saavuttamaan tavoitteita, tulee miettiä muita oppimisen tuen keinoja. Mikäli oppilas on vakavasti sairastunut ja sairauden hoito vaikuttaa näyttöjen antamiseen, voidaan oppilas kuitenkin siirtää eteenpäin.

Vuosiluokkatasoja nopeammin opiskelevien oppilaiden kohdalla päätös voidaan tehdä ilman oppilaan saamia oppilaskohtaisia tukitoimia.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen kuuluu viimesijaisiin keinoihin. Se korvaa
aiemman lainsäädännön mukaisen oppiaineen yksilöllistämisen. Oppimäärän
rajaamisesta tehtävää päätöstä tulee edeltää oppiaineen kokoaikainen opiskelu
erityisopettajan/erityisluokanopettajan kanssa vähintään kokonaisen lukukauden
verran. Tätä opetusta antanut opettaja aloittaa rajaamispäätöksen valmisteluprosessin yhteistyössä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa ja kirjaa yhteisen arvion oppilaan opintojen etenemisestä, tähän asti saamasta tuesta sekä tukitoimien suunnitelman. Tarvittaessa hän konsultoi muita opettajia oppiainesisällöistä. Päätöksen valmistelu edellyttää lisäksi yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa ja psykologin arviointia oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta. Koulun pedagoginen ryhmä lisää oman näkemyksensä ennen asiakirjojen toimittamista virastolle

Perusopetuksen poikkeava järjestäminen on POL §18 mukainen päätös, joka
valmistellaan koululla huoltajan anomuksesta. Päätös koskee oppiaineesta
vapauttamista sen suorittamisen kohtuuttomuuden vuoksi tai mikäli oppilas on
osoittanut, että hänellä on joltakin osin ennestään oppimäärää vastaavat tiedot ja
taidot. Terveydentilaan liittyvistä syistä valmisteltavaan päätökseen liitetään oppilaan opintojen etenemisestä ja tähän asti saamasta tuesta tehtävän arvion sekä tukitoimien suunnitelman lisäksi aina terveydenhuollon ammattilaiselta saatu arvio.

Perusopetuksen aloittamisesta vuotta säädettyä aikaisemmin tai perusopetuksen aloituksen myöhentämisestä huoltajan anomuksesta ja perustuen psykologiseen, hoidolliseen tai lääketieteelliseen selvitykseen päättää opetuspäällikkö.
Mikäli päätös ei perustu huoltajan anomukseen, päätöksiin kuuluu hallintolain mukainen huoltajan kuuleminen.

Yhteistyökäytännöt huoltajan ja oppilaan kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien
arvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa

Huoltaja kutsutaan mukaan arviointipalaveriin ja tukitoimien suunnitteluun. Yhteistyö sekä yhteiset tavoitteet ovat perusta yhtenäisen ja johdonmukaisen kasvatusympäristön luomiselle. Hyvä kommunikaatio ja oikea-aikainen tiedottaminen vanhempien ja koulun välillä on avainasemassa tuen järjestelyjen onnistumisessa. Säännöllinen ja avoin viestintä auttaa molempia osapuolia ymmärtämään oppilaan tuen tarpeet ja edistymisen samalla tavalla ja sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Oppilasta osallistetaan ikätasoisesti koko prosessin ajan. Tuen järjestämisen tapoja avataan oppilaalle ymmärrettävällä tavalla ennen päätöksen tekoa.

Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten sekä muiden monialaisen yhteistyön tahojen kanssa tehtävä yhteistyö

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa ei ole oppilas- ja opiskelijanhuoltolain
mukaista opiskeluhuoltoa vaan sitä ohjaa perusopetuslaki. Kukin opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen antaa oman alansa asiantuntemusta ja/tai asiakkuuden kautta syntynyttä asiantuntemustaan ja ymmärrystään oppilaan tilanteesta, kun on tarvittaessa ja pyydettäessä mukana arvioimassa ja suunnittelemassa perusopetuslain mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia. Jos oppilaalla on olemassa olevia muita sosiaali- ja terveydenhuollon hoitokontakteja, heitä voi myös pyytää tarvittaessa mukaan oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun.

Opettaja kokoaa pedagogisen oppilaskohtaisen ryhmän oppilaskohtaisten tukitoimien
arviointia ja suunnittelua varten. Opiskeluhuoltopalveluiden työntekijät tulevat tarvittaessa ja pyydettäessä mukaan, jos opiskeluhuoltopalveluiden työntekijä tietää etukäteen, kenen oppilaan tukitoimia tapaamisessa käsitellään ja hänelle on lyhyt kooste oppilaan aiemmista pedagogisista tukitoimista ja tieto siitä, mihin asiaan tarvitaan opiskeluhuoltopalveluiden asiantuntijan mielipidettä.

Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamistapoja oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa ja suunnittelussa. Yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi konsultoimalla suoraan suullisesti tai kirjallisesti (sähköisesti) oppilashuoltopalveluiden asiantuntijaa, jonka asiantuntemuksen piiriin oppilaan asia kuuluu.

Mikäli opettaja ei tiedä, ketä asiantuntijaa olisi tarpeen konsultoida, hän voi konsultoida koko opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten tiimiä (”OHMYtiimi”) yhteisellä konsultaatioajalla.

Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten roolit oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa

Opiskeluhuollon kuraattori on sosiaalialan sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntija. Kuraattori osallistuu tarvittaessa ja pyydettäessä oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin ja suunnitteluun olosuhteiden, ihmissuhteiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin, käyttäytymisen, tunne-elämän ja elämänhallinnan näkökulmasta.

Opiskeluhuollon psykologi on lapsen ja nuoren psyykkisen hyvinvoinnin sekä oppimisen psykologian asiantuntija. Psykologi osallistuu tarvittaessa ja pyydettäessä oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin ja suunnitteluun oppimisen, psyykkisen kehityksen, itsesäätelyn haasteiden ja mielenterveyden näkökulmasta.

Kouluterveydenhoitaja on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä lasten ja nuorten
kasvun ja kehityksen asiantuntija. Terveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa ja pyydettäessä oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin ja suunnitteluun oppilaan terveydentilan ja toimintakyvyn näkökulmasta.

Koululääkäri on lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen sekä niiden pulmien lääketieteellinen asiantuntija. Terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori voi konsultoida lääkäriä, jos lääkärin asiantuntemusta oppilaskohtaisten tukitoimien
arvioimiseksi ja suunnittelemiseksi tarvitaan.

Mikäli oppilaan asiassa on tarvetta perustaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen
monialainen asiantuntijaryhmä tai sellainen on jo olemassa, voidaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita käsitellä myös tässä yhteydessä ja opettaja voi kirjata sovitut tukitoimet oppilaan pedagogiseen asiakirjaan/tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. Tällaisessa tapaamisessa käsitellään siten kahta eri asiaa, jotka kirjataan kahteen eri dokumenttiin (oppilashuoltokertomus OHL 20 § / tuen toteuttamista koskeva suunnitelma POL 20 f § /muu pedagoginen asiakirja).

Viimeksi päivitetty 18.09.2025