Kuntasanakirja

Kunnallisessa päätöksenteossa käytetään sanoja, jotka ovat hallinnossa arkipäivää mutta voivat muuten kuulostaa vierailta.

Alijäämä

Tilanne, jossa kunnan tilikauden tulot eivät riitä kattamaan tilikaudelle kirjattuja menoja ja muita tulokseen vaikuttavia eriä. Alijäämä heikentää kunnan taloudellista asemaa.

Aloite

Kunnan toimintaa tai palveluja koskeva ehdotus, jolla voidaan esimerkiksi esittää muutosta tai parannusta nykyiseen toimintaan. Aloitteen voi tehdä henkilö tai yhteisö, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Asemakaava

Yksityiskohtainen suunnitelma, jossa määritellään, miten tiettyä aluetta saa käyttää ja rakentaa. Asemakaava voi määrätä esimerkiksi rakennusten sijoittelusta, käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta.

Asianosainen

Henkilö tai muu taho, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta käsiteltävä asia koskee suoraan. Asianosaisella voi olla esimerkiksi oikeus tulla kuulluksi ja hakea muutosta päätökseen.

Eriävä mielipide

Päätöksentekoon osallistunut henkilö voi ilmoittaa eriävän mielipiteen, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Myös asian esittelijä voi ilmoittaa eriävän mielipiteen, jos päätös poikkeaa hänen päätösehdotuksestaan. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan.

Esittelijä

Henkilö, joka vastaa toimielimelle tuotavan asian asianmukaisesta valmistelusta ja tekee toimielimelle päätösehdotuksen.

Esityslista

Ennen kokousta laadittu asiakirja, joka sisältää kokouksessa käsiteltävät asiat ja niitä koskevat päätösehdotukset.

Esteellisyys

Tilanne, jossa henkilö ei voi osallistua asian käsittelyyn, koska hänen puolueettomuutensa voisi vaarantua.

Hallintosääntö

Kunnan hallinnon ja päätöksenteon keskeinen sääntö. Siinä määritellään muun muassa organisaatio, toimielinten tehtävät ja päätösvalta sekä kokous- ja päätöksentekomenettely.

Hallintovalitus

Laissa erikseen säädetyissä asioissa käytettävä muutoksenhakukeino, jolla viranomaisen päätös voidaan saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Valitus tehdään päätöksen mukana olevan muutoksenhakuohjeen mukaisesti.

Hankinta

Tavaran, palvelun tai rakennusurakan ostaminen kunnan käyttöön. Kunnan hankintoja koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on turvata hankintojen avoimuus, tasapuolisuus ja asianmukainen kilpailu.

Hyvinvointialue

Kunnasta erillinen julkinen toimija, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Vihdissä näistä vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.

Investointi

Rahan käyttämistä sellaiseen hankintaan tai rakentamiseen, josta on hyötyä useana vuonna. Kunnan investointi voi olla esimerkiksi uuden koulun rakentaminen tai merkittävä katujen perusparannus.

Julkinen asiakirja

Viranomaisen asiakirja, jonka sisältöön jokaisella on lain perusteella oikeus tutustua. Kaikkia julkisia asiakirjoja ei kuitenkaan julkaista automaattisesti kunnan verkkosivuilla.

Kaavaehdotus

Kaavan valmistelun myöhemmässä vaiheessa laadittu, luonnosta tarkempi suunnitelma. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jotta siitä voidaan esittää muistutuksia ennen hyväksymispäätöstä.

Kaavaluonnos

Kaavan valmisteluvaiheessa laadittu suunnitelma siitä, miten aluetta voitaisiin käyttää. Luonnos ei ole lopullinen ratkaisu, vaan sitä voidaan muuttaa esimerkiksi saadun palautteen perusteella.

Kaavoitus

Alueiden käytön suunnittelua. Kaavoituksessa päätetään esimerkiksi siitä, minne voidaan rakentaa asuntoja, työpaikkoja, katuja, puistoja ja muita toimintoja.

Kannatus

Kokouksen jäsenen ilmoitus siitä, että hän tukee toisen jäsenen tekemää ehdotusta. Kannatuksella voi olla merkitystä siihen, otetaanko ehdotus mukaan äänestykseen.

Kunnallisvalitus

Kuntalaissa säädetty muutoksenhakukeino, jolla kunnan päätökseen voidaan tietyissä tilanteissa hakea muutosta hallintotuomioistuimelta. Päätöksen muutoksenhakuohjeesta selviää, voiko päätöksestä tehdä kunnallisvalituksen.

Kunnan jäsen

Kuntalaissa käytetty käsite, joka tarkoittaa muutakin kuin kunnan asukasta. Kunnan jäseniä ovat myös esimerkiksi kunnassa kotipaikkaansa pitävät yhteisöt sekä ne, jotka omistavat tai hallitsevat kunnassa kiinteää omaisuutta.

Kunnanhallitus

Kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtava toimielin. Se valmistelee valtuuston päätettävät asiat, huolehtii valtuuston päätösten toteuttamisesta ja tekee myös sille kuuluvia päätöksiä.

Kunnanjohtaja

Kunnan ylin viranhaltija, joka johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan toiminnan kehittämisestä ja toimii kunnanhallituksen esittelijänä.

Kunnanvaltuusto

Kunnan ylin päätöksentekoelin, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleissa. Valtuusto päättää esimerkiksi kunnan strategiasta, talousarviosta ja muista koko kunnan kannalta merkittävistä asioista.

Kuntakonserni

Kunnan ja sen määräysvallassa olevien yhteisöjen muodostama kokonaisuus. Siihen kuuluvat kunnan lisäksi esimerkiksi sen omistamat tytäryhtiöt.

Kuntalaisaloite

Ehdotus kunnan toiminnan tai palvelujen kehittämisestä. Aloitteella voi esimerkiksi esittää uuden toimintatavan käyttöönottoa tai muutosta nykyiseen toimintaan. Aloitteen tekeminen ei tarkoita, että ehdotus toteutetaan sellaisenaan.

Kuntastrategia

Kunnan pitkän aikavälin suunnitelma siitä, mihin suuntaan kuntaa halutaan kehittää ja mitä tavoitteita kohti toimitaan. Strategia ohjaa kunnan päätöksentekoa, palveluja ja rahankäyttöä.

Kuuleminen

Menettely, jossa henkilölle tai muulle taholle annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä tai antaa selvityksensä ennen asian ratkaisemista. Kuuleminen ei tarkoita, että esitetty mielipide automaattisesti ratkaisee asian.

Käyttötalous

Kunnan päivittäisen toiminnan tulot ja menot. Käyttötalouteen kuuluvat esimerkiksi henkilöstön palkat, palvelujen ostot ja rakennusten ylläpitokustannukset.

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen, kun siihen ei enää voi hakea muutosta tavallisilla muutoksenhakukeinoilla. Päätös voi joissakin tilanteissa olla toteutettavissa myös ennen lainvoimaisuutta.

Lakisääteinen tehtävä

Tehtävä, jonka hoitamisesta on säädetty laissa. Kunta ei voi vapaasti päättää jättää lakisääteisiä tehtäviään hoitamatta, vaikka se voi monissa asioissa päättää palvelujen järjestämistavasta.

Lausunto

Viranomaisen, asiantuntijan tai muun tahon antama kannanotto käsiteltävään asiaan. Lausunto auttaa asian valmistelussa, mutta ei yleensä yksin ratkaise lopullista päätöstä.

Lautakunta

Tietyn kunnan toimialan asioita käsittelevä ja niistä päättävä toimielin. Esimerkiksi sivistyslautakunta käsittelee opetukseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä asioita.

Luottamushenkilö

Henkilö, joka hoitaa kunnassa vaaleilla tai valinnalla saatua luottamustehtävää. Luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi valtuutetut sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet.

Muistutus

Esimerkiksi nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta tehtävä kirjallinen kannanotto. Muistutuksessa voi kertoa, mihin kohtaan suunnitelmaa toivoo muutosta ja miksi.

Muutoksenhakuohje

Päätöksen yhteydessä annettava ohje siitä, voiko päätökseen hakea muutosta sekä miten, missä ja missä ajassa muutosta haetaan.

Määräraha

Talousarviossa toimintaan tai tiettyyn tarkoitukseen osoitettu raha.

Nähtävilläolo

Aika, jolloin suunnitelma tai muu aineisto on julkisesti tutustuttavana. Nähtävilläoloaikana kuntalaisilla voi olla mahdollisuus esittää mielipiteitä tai muistutuksia.

Oikaisuvaatimus

Keino pyytää toimivaltaista viranomaista käsittelemään päätöksen uudelleen. Päätöksen muutoksenhakuohjeesta selviää, voiko päätöksestä tehdä oikaisuvaatimuksen ja miten se tehdään.

Omistajaohjaus

Keinot, joilla kunta ohjaa omistamiensa yhtiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa omistajan roolissa. Tavoitteena on varmistaa, että omistukset palvelevat kunnan tavoitteita ja kokonaisetua.

Osallinen

Henkilö tai yhteisö, jonka oloihin tai etuihin kaavoitus saattaa vaikuttaa. Osallisia voivat olla esimerkiksi alueen asukkaat, maanomistajat, yritykset ja yhdistykset.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kaavoituksen alussa laadittava suunnitelma, jossa kerrotaan, miten kaavatyöhön voi osallistua, miten siitä tiedotetaan ja miten sen vaikutuksia arvioidaan.

Otto-oikeus

Kunnanhallituksen tai lautakunnan oikeus ottaa tietyissä tilanteissa alemman viranomaisen ratkaisema asia omaan käsittelyynsä.

Palauttaminen valmisteluun

Päätös siitä, ettei asiaa ratkaista vielä, vaan sen valmistelua jatketaan ennen kuin asia tuodaan uudelleen päätettäväksi.

Palveluverkko

Kunnan palvelupisteiden ja toimipaikkojen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja liikuntapaikkojen sijainti ja määrä ovat osa palveluverkkoa.

Pohjaehdotus

Ehdotus, jonka pohjalta toimielin käsittelee asiaa. Tavallisesti pohjaehdotuksena toimii esittelijän päätösehdotus.

Pykälä

Asiakirjan numeroitu kohta. Esityslistassa ja pöytäkirjassa käsiteltävät asiat merkitään pykälänumeroilla. Pykälällä voidaan tarkoittaa myös lain tai säännön numeroitua kohtaa.

Päätös

Toimivaltaisen toimielimen tai viranhaltijan tekemä ratkaisu asiassa. Päätösehdotus kertoo, mitä ehdotetaan. Päätös kertoo, miten asia ratkaistiin.

Päätösehdotus

Ehdotus siitä, miten asia ratkaistaisiin. Päätösehdotus ei ole vielä päätös.

Päätösvaltaisuus

Tarkoittaa, että kokouksessa on riittävästi toimielimen jäseniä paikalla, jotta se voi tehdä päätöksiä.

Pöydällepano

Asian käsittelyn keskeyttäminen ja siirtäminen myöhempään käsittelyyn. Asiaa ei vielä palauteta uuteen valmisteluun.

Pöytäkirja

Kokouksen jälkeen laadittava asiakirja, joka dokumentoi asioiden käsittelyn ja tehdyt päätökset.

Salassa pidettävä asia

Asia tai tieto, jota ei lain perusteella voida antaa julkisuuteen. Asiakirja voi sisältää sekä julkisia että salassa pidettäviä tietoja. Tällöin asiakirjan julkiset osat voidaan antaa nähtäväksi, jos salassa pidettävät tiedot voidaan erottaa niistä.

Talousarvio

Valtuuston vuosittain hyväksymä suunnitelma kunnan toiminnasta ja taloudesta. Talousarviossa asetetaan tavoitteita sekä päätetään niitä varten tarvittavista määrärahoista ja tuloarvioista.

Taloussuunnitelma

Useammalle vuodelle laadittu suunnitelma kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sen avulla arvioidaan tulevia tuloja, menoja, investointeja ja talouden tasapainoa.

Tiedoksianto

Menettely, jolla viranomaisen päätös tai muu asiakirja annetaan asianosaisen tai muiden siihen oikeutettujen tietoon. Tiedoksiannolla voi olla merkitystä esimerkiksi muutoksenhakuajan alkamiselle.

Tilinpäätös

Kertoo, miten kunnan talous toteutui päättyneen vuoden aikana. Tilinpäätöksestä nähdään esimerkiksi kunnan tulot, kulut, varat, velat ja taloudellinen tulos.

Toimielin

Useamman henkilön muodostama kunnan päätöksentekoelin. Esimerkiksi valtuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat ovat toimielimiä.

Toimintasääntö

Hallintosääntöä täydentävä sääntö, jossa määritellään tarkemmin johtamista, tehtäviä, päätösvallan käyttämistä ja toimintatapoja.

Toimivalta

Oikeus ratkaista tietty asia. Se, kenelle toimivalta kuuluu, määräytyy lain, hallintosäännön, toimintasäännön ja niiden perusteella tehtyjen päätösten mukaan.

Täytäntöönpano

Päätöksen vieminen käytäntöön. Päätöksen tekeminen ja sen toteuttaminen ovat päätöksenteon eri vaiheita.

Valmistelu

Työ, joka tehdään ennen päätöksentekoa. Siinä selvitetään esimerkiksi asian taustaa, vaihtoehtoja, vaikutuksia, kustannuksia ja lainsäädäntöä.

Valtionosuus

Valtion kunnalle maksamaa rahoitusta, jolla tuetaan kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista ja tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja.

Valtuustoaloite

Valtuuston kokouksessa tehty kirjallinen ehdotus kunnan toimintaa tai hallintoa koskevasta asiasta. Vihdissä aloitteen voivat tehdä esimerkiksi valtuutettu, valtuustoryhmä ja nuorisovaltuutettu.

Valtuustoryhmä

Valtuutettujen muodostama ryhmä, joka tekee yhteistyötä valtuustossa. Ryhmät muodostuvat tavallisesti saman puolueen tai vaaliliiton valtuutetuista.

Vastaehdotus

Asian käsittelyn aikana tehty pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus siitä, miten asia pitäisi ratkaista. Jos ratkaistavaksi jää useita ehdotuksia, niiden välillä voidaan joutua äänestämään.

Vastine

Kunnan laatima vastaus esimerkiksi kaavasta saatuun mielipiteeseen, muistutukseen tai lausuntoon. Vastineessa kerrotaan, miten esitettyihin huomioihin suhtaudutaan ja vaikuttavatko ne suunnitelmaan.

Verotulot

Kunnan verotuksesta saamat tulot. Niitä kertyy kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja kunnalle kuuluvasta osuudesta yhteisöveroa.

Viranhaltija

Kunnan virassa työskentelevä henkilö, jolla voi olla tehtäväänsä kuuluvaa julkista päätösvaltaa.

Viranhaltijapäätös

Päätös, jonka viranhaltija tekee hänelle kuuluvan toimivallan perusteella.

Yleiskaava

Kunnan tai sen osan alueiden käyttöä pitkällä aikavälillä ohjaava suunnitelma. Yleiskaavassa osoitetaan esimerkiksi asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja virkistyksen pääasiallisia alueita.

Ylijäämä

Tilanne, jossa kunnan tilikauden tulos on positiivinen. Ylijäämä vahvistaa kunnan taloudellista asemaa, mutta ei yksin tarkoita, että kunnalla olisi vastaava määrä rahaa pankkitilillä.

Äänestys

Menettely, jolla ratkaistaan, mikä useasta päätettäväksi tulevasta ehdotuksesta hyväksytään.