Näin päätös syntyy

Valmis päätös on usein vain prosessin näkyvin osa. Ennen päätöstä asiaa voidaan selvittää ja valmistella pitkään.

Yksinkertaistettuna toimielimen päätettäväksi tulevan asian matka voi näyttää tältä:

Asia tai tarve → valmistelu → päätösehdotus → esityslista → kokous ja asian käsittely → päätös → pöytäkirja → toimeenpano

Kaikki asiat eivät kulje tätä reittiä. Esimerkiksi viranhaltijan toimivaltaan kuuluva asia voidaan ratkaista viranhaltijapäätöksenä.

Mitä valmistelu tarkoittaa?

Ennen päätöksentekoa asia valmistellaan.

Valmistelussa selvitetään, mitä ollaan ratkaisemassa ja millaisia vaihtoehtoja asiassa on. Tilanteesta riippuen voidaan arvioida esimerkiksi kustannuksia, vaikutuksia, lainsäädäntöä ja toteuttamismahdollisuuksia.

Valmistelu ei tarkoita, että asia olisi päätetty.

Sen tehtävänä on antaa päätöksentekijöille riittävät tiedot ratkaisun tekemiseen.

Mikä on esittelijä?

Toimielimen asiat päätetään pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä.

Esittelijä vastaa esittelemänsä asian asianmukaisesta valmistelusta ja tekee toimielimelle päätösehdotuksen.

Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Lautakuntien esittelijät on määritelty hallintosäännössä.

Mikä on pohjaehdotus?

Esittelijän päätösehdotus toimii asian käsittelyn pohjana. Tätä kutsutaan pohjaehdotukseksi.

Pohjaehdotus ei vielä ole päätös.

Esittelijä voi myös muuttaa ehdotustaan asian käsittelyn aikana. Tällöin muutettu ehdotus toimii käsittelyn pohjana.

Mikä ero on päätösehdotuksella ja päätöksellä?

Päätösehdotus kertoo, miten asia ehdotetaan ratkaistavaksi. Päätös kertoo, miten toimivaltainen viranomainen ratkaisi asian.

Jos esityslistalla lukee, että jotakin esitetään hyväksyttäväksi, asiaa ei ole vielä hyväksytty.

Toimielin tekee päätöksen vasta käsiteltyään asian kokouksessa.

Tämän vuoksi ennen kokousta on oikein sanoa esimerkiksi “kunnanhallitukselle esitetään”. Kokouksen jälkeen voidaan kertoa, mitä kunnanhallitus päätti.

Voiko päätösehdotus muuttua kokouksessa?

Voi.

Esittelijä voi muuttaa päätösehdotustaan asian käsittelyn aikana. Myös toimielimen jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia.

Jos käsittelyn päätteeksi on useita päätettäväksi tulevia ehdotuksia, niiden välillä voidaan äänestää.

Esityslista kertoo siis, mitä kokoukselle ehdotetaan. Se ei aina kerro, millainen lopullinen päätös tulee olemaan.

Milloin asiasta äänestetään?

Jos käsittelyn aikana ei tehdä kannatettuja muita ehdotuksia, pohjaehdotuksesta tulee toimielimen päätös.

Jos ratkaistavaksi jää useita ehdotuksia, asiasta äänestetään.

Äänestystulos ja päätöksenteon kannalta olennaiset tiedot merkitään pöytäkirjaan.

Mitä pöydällepano tarkoittaa?

Pöydällepano tarkoittaa, että asian käsittely keskeytetään ja asia siirtyy myöhemmin käsiteltäväksi.

Asiasta ei siis vielä tehdä varsinaista ratkaisua.

Toimielin ratkaisee pöydällepanoa koskevan ehdotuksen hallintosäännön mukaisesti.

Mitä asian palauttaminen valmisteluun tarkoittaa?

Asian palauttaminen valmisteluun tarkoittaa, ettei asiaa ratkaista vielä.

Valmistelua jatketaan ennen kuin asia tuodaan uudelleen päätettäväksi.

Pöydällepano ja palauttaminen eivät siis tarkoita samaa asiaa. Pöydällepanossa asian käsittely siirtyy. Palauttamisessa asia palaa valmisteltavaksi.

Miksi esityslistoja julkaistaan?

Esityslista kertoo ennen kokousta, mitä asioita toimielimen on tarkoitus käsitellä ja mitä niistä esitetään päätettäväksi.

Esityslistojen julkaiseminen tekee valmistelua ja päätöksentekoa näkyväksi. Niiden avulla kuntalainen voi seurata asioita jo ennen päätöksentekoa.

Esityslistalta poistetaan ennen verkkosivuilla julkaisemista salassa pidettävät tiedot ja sellaiset henkilötiedot, joiden julkaisemiseen ei ole tiedottamisintressiä. Myös yksittäisen asian julkaisematta jättämiseen voi olla erityinen syy.

Esityslistat ja pöytäkirjat

Mikä on pöytäkirja?

Pöytäkirja dokumentoi kokouksen käsittelyn ja tehdyt päätökset.

Siihen merkitään muun muassa päätösehdotus, tehdyt ehdotukset, mahdollinen äänestys ja toimielimen päätös.

Jos haluat tarkistaa, mitä asiassa päätettiin, tutustu kokouksen pöytäkirjaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat

Mitä viranhaltijapäätös tarkoittaa?

Viranhaltijapäätös on päätös, jonka viranhaltija tekee hänelle kuuluvan toimivallan perusteella.

Päätösvalta voi perustua lakiin, hallintosääntöön, toimintasääntöön tai niiden perusteella tehtyyn toimivallan siirtoon.

Viranhaltijapäätökset ovat osa kunnan normaalia päätöksentekoa. Niitä pidetään yleisesti nähtävillä kuntalain ja kunnan päätösten mukaisesti.

Viranhaltijapäätökset

Mitä otto-oikeus tarkoittaa?

Otto-oikeus tarkoittaa mahdollisuutta ottaa tietyissä tilanteissa kunnan alemman viranomaisen ratkaisema asia kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

Kaikkiin päätöksiin ei ole otto-oikeutta.

Vihdissä hallintosääntö määrittelee, kuka voi päättää asian ottamisesta kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi ja miten ottokelpoisista päätöksistä ilmoitetaan.

Ovatko kunnan kokoukset avoimia yleisölle?

Valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia.

Muiden toimielinten, kuten kunnanhallituksen ja lautakuntien, kokoukset ovat lähtökohtaisesti suljettuja, ellei toimielin päätä pitää kokoustaan julkisena.

Päätöksentekoa voi seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta myös silloin, kun itse kokous ei ole yleisölle avoin.