8 Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä ja ongelmien ennalta ehkäisemistä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan pääsääntöisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä tämän lisäksi yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Myös koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen, seuranta ja arviointi ovat osa toimivaa koulun opiskeluhuoltotyötä.

Vihdin kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Vihdissä laadittu osana koko kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Se on luettavissa ao. linkin kautta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

.

Opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen

Kouluterveydenhuolto toteutetaan sisällöltään ja määrältään valtioneuvoston asetuksen mukaisesti suunnitelmallisesti, tasoltaan yhtenäisesti sekä yksilölliset tarpeet huomioiden. Hyvinvointialue kohdentaa kuraattori-, psykologi-, ja kouluterveydenhuollon palveluita lain määrittelemien resursointivaatimusten mukaisesti. Kuntatasoisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään kunnan näkemys resurssin tarpeesta.

.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Jokaisessa koulussa ja päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen
opiskeluhuoltoryhmä. Yksikön opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori ja päiväkodin
opiskeluhuoltoryhmää päiväkodinjohtaja. Yksikkö määrittää ryhmän kokoonpanon, johon koulun henkilökunnan lisäksi kuuluu opiskeluhuollon asiantuntijoina kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana toimintana. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään voidaan kutsua eri yhteistyötahojen edustajia asian ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on yhteisön toimintakulttuurin, yhteisöllisen hyvinvoinnin ja oppimisympäristön kehittäminen koulunkäyntiä tukevaksi. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimia, joilla edistetään yhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia, terveyttä, oppimista, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä hyvinvointia luodaan muun muassa tukemalla sosiaalista ilmapiiriä, vahvistamalla osallisuutta ja lisäämällä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja kuulluksi tulemista. Yhteisöllisen työn teemat päätetään kuntatason opiskeluhuollon ohjausryhmässä vuosittain ja niiden toteutumista seurataan.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäisen oppilaan asioita tunnisteellisesti. Ryhmässä käsitellään kouluterveyskyselyjen tuloksia, koulun ilmapiiriasioita sekä toimintakulttuuriin liittyviä asioita kuten kodin ja koulun välinen yhteistyö, vertaissovittelu, turvallisuuden vahvistaminen, ryhmäyttämisen ylläpitämistä, välitunti-, kerho- ja iltapäivätoimintaa, turvallisuutta ja osallisuuden tukemista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa koulukohtaisen tarkennusten laadinnasta lukuvuosisuunnitelmaan.

Koulun pedagoginen työ oppilaan tuen järjestämiseksi kuvataan tarkemmin luvussa
seitsemän ja täsmennetään lukuvuosisuunnitelmissa.

Opiskeluhuoltopalveluiden työntekijät tulevat tarvittaessa ja pyydettäessä mukaan myös pedagogisten tukitoimien arviointiin, jos opiskeluhuoltopalveluiden työntekijä tietää etukäteen, kenen oppilaan tukitoimia tapaamisessa käsitellään. Opiskeluhuoltopalveluiden työntekijälle annetaan näissä tilanteissa lyhyt kooste oppilaan aiemmista pedagogisista tukitoimista ja tieto siitä, mihin asiaan tarvitaan opiskeluhuoltopalveluiden asiantuntijan mielipidettä.

Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Opettaja voi tarpeen mukaan konsultoida muita asiantuntijoita. Oppilaiden, huoltajien, koulun/ päiväkodin henkilöstön ja muiden tärkeiden yhteistyötahojen tulee saada riittävä tieto siitä, mitä oppilashuolto on, mitä palveluita on tarjolla ja miten palveluiden piiriin pääsee sekä tiedon lakisääteisestä oikeudesta palveluihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa
yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä kuvataan myös koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen
suunnittelussa sekä yhteistyön toimintamalli nivelvaiheissa on kuvattu luvussa seitsemän.

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen on kuvattu Länsi-Uudenmaan alueella käytössä olevan mallin mukaisesti luvussa viisi sekä
opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

.

Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (25.5.2022/378) 16 §:n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluhuollolla lain 17 §:n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 8 §)

Kouluterveydenhuolto auttaa koulun henkilöstöä tunnistamaan tehokkaammin oppilaiden varhaisen tuen tarpeet sekä antaa mahdollisuuden ohjata jatkohoitoon ja tutkimuksiin sekä tukea vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen tehdään päivittäin työtä koulun arjessa. Edellä mainittuja asioita edistetään osana yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Kouluyhteisön hyvinvointi sekä oppimisympäristön terveellisyys ja turvallisuus ovat oppilaan terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, kuten myös välillisesti edellytyksenä tulokselliselle oppimiselle.

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin
edistämiseksi tehdään tarkastuksia. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain (Asetus 338/2011 12§).

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin
tarkastukset toteutetaan monialaisesti, joko konkreettisesti yhdessä tekemällä tai
kokoamalla yhteen eri tahoilta kertynyt tieto (kouluterveyskyselyjen, hyvinvointiselvitysten, sisäilmatutkimusten, työhyvinvointitutkimusten, pelastustoimen tarkastusten yms. tulokset) edellä mainittujen tekijöiden edistämiseksi. Kouluyhteisön turvallisuutta edistetään opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Poliisi on antanut kouluille toimintaohjeet ulkopuolisen uhkatilanteen varalta (pommiuhka, väkivallan uhka). Opetussuunnitelmaa täydentää kunnassa Kriisi- ja turvallisuussuunnitelma ja V-0 malli.

.

Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Koululta ollaan yhteydessä huoltajiin ennen laajoja terveystarkastuksia ja lisäksi silloin kun oppilaan terveydentilasta ollaan huolissaan. Opetuksen järjestämisen kannalta tärkeä tieto voidaan siirtää terveydenhoitajalle/psykologille/ lääkärille myös ilman huoltajan suostumusta.

.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Ohjeet lääkehoidon antamisesta ovat henkilöstölle kunnan Intrassa.
Erityisruokavalion tilaaminen löytyy Ateria- ja Puhdistus – nettisivuilta.

.

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Koulujen terveysneuvontaa toteutetaan yhteisöllisesti, yksilöllisesti ja ryhmässä.
Neuvontatyöhön osallistuvat kouluterveydenhuolto, koulun terveystiedon opettajat ja muut yhteistyötahot sopimuksen mukaan.

.

Koulun terveystieto

Opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta
tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi,
psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja
terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Kouluterveydenhuollon työntekijät voivat osallistua kutsuttaessa ja mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulun terveyttä edistäviin teemapäiviin sekä tarvittaessa koulun terveystiedon opetukseen. Hyvinvointia edistävien ryhmien/ kerhojen pitäminen koululla on myös mahdollista (resurssien salliessa).

.

Järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt käydään läpi oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lähtökohtaisesti koulujen tavoitteena on vähentää häiriökäyttäytymistä mm. lisäämällä yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia koulun arkeen. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen tärkeiden opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä.

Jokaisella oppilaalla on oikeus rauhalliseen ja häiriöttömään työskentelyyn. Toisten
työskentelyn tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Jokaisella oppilaalla on velvollisuus
saapua oppitunnille ajoissa, ettei muiden oppilaiden työskentely häiriinny. Sopimattomasta käyttäytymisestä esim. oppitunnilta myöhästymisistä ja luvattomien esineiden tuomisesta kouluun tulee merkintä Wilmaan. Koulun rehtori tai opettaja ilmoittaa aina tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajille. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa opiskeluhuollon tukea.

Oppilaan tulee huolehtia yhteisistä tiloista ja välineistä siivoamalla työnsä jäljet sekä
ilmoittamalla havaitsemistaan vahingoista välittömästi opettajalle. Oppilaalla on velvollisuus vastata aiheuttamistaan vahingoista. Oppilas voidaan myös velvoittaa kasvatuksellisessa tarkoituksessa siistimään aiheuttamansa sotku. Opettajalla ja rehtorilla on toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskien esineitä, joiden hallussapito on laissa kielletty tai muutoin vaarallisia esineitä tai aineita, ja joiden kouluun tuomiseen ei ole hyväksyttävää syytä. Toimivaltaan sisältyy lupa ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet.

Mobiililaitteiden käytöstä ja säilyttämiskäytänteistä koulupäivän aikana 1.8.2025 alkaen
sovitaan koulun järjestyssäännöissä. Koulun käytännöt kirjataan koulun
lukuvuosisuunnitelmaan. Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun oppilaskunnan kanssa ja käydään läpi oppilaiden ja huoltajien kanssa.

.

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmien ehkäisyssä kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden huomioiminen on ensisijaista. Koulutapaturmia seurataan, arvioidaan ja niistä kertynyttä tietoa hyödynnetään tapaturmien ehkäisyssä. Koulun henkilöstöä tiedotetaan kouluilla (mm. Kriisisuunnitelman avulla), miten tapaturmatilanteissa toimitaan ja miten tiedotus hoidetaan. Koulujen turvallisuuteen liittyviä harjoituksia järjestetään lukuvuosittain. Rehtori on vastuussa harjoituksien järjestämisestä, perehdyttämisestä sekä suunnitelmien päivittämisestä. Ks. alla Kriisisuunnitelma.

Kouluilla on tarkoituksenmukainen ensiapuvälineistö ja henkilökunnassa on ensiaputaitoisia henkilöitä. Jos koululla on terveydenhoitaja paikalla, voi hän arvioida/ suorittaa tarvittavat toimenpiteet tai ohjata oppilaan jatkohoitoon.

.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Vihdin kouluilla lasten- ja nuorten päihteiden käytön ennalta ehkäisevässä työssä on
keskeisenä perustana kodin ja koulun välinen yhteistyö, nuorisopalveluiden järjestämä Kantti kestää -ohjelma ja kaikkia kouluja koskevaan Kriisisuunnitelmaan kirjatut yhteistyömallit. Koulun tavoitteena on päihteettömyyden ja terveiden elämäntapojen tukeminen, hyvien mallien antaminen elämään ja asiallinen tiedottamin päihteiden käytön vakavuudesta. Tavoitteita ovat myös päihteiden käytön aloittamisen lykkääminen ja valmiudet torjua päihteet kokonaan. Oppilaalle järjestetään riittävä oppilashuollollinen tuki sekä yhteistyötoimet kodin kanssa näihin asioihin liittyen.

Tarkemmat toimintamallit päihteiden käytön ehkäisyyn, ennalta ehkäisevään päihdetyöhön tai akuutin päihtymis-/huumetilanteen hoitamiseen on kirjattu koulujen Kriisisuunnitelmaan ja koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

.

Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Vihdin kunnan koulukuljetusperiaatteet ja koulukuljetusopas löytyvät Vihdin kunnan
nettisivuilta.

Lisäksi koulut lähettävät kuljetuspalveluiden laatimia tiedotteita kuljetusjärjestelyistä ja
kuljetuksiin liittyvistä asioista sähköisen Wilma – järjestelmän kautta. Säännöistä
keskustellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja heitä opastetaan turvalliseen
liikennekäyttäytymiseen yhteistyössä huoltajien kanssa.

.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Jokaisella oppilaalla on koululainsäädännön mukaan oikeus turvalliseen kouluun, jossa ei tarvitse pelätä väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutumista.
Koulukiusaamiseen tulee puuttua välittömästi, kun sitä on havaittu tapahtuvan. Haluamme turvata sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisen oppimisympäristön.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille
kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai
epäsuoraa, sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa- ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Yhteisöllinen hyvinvointia ja osallisuutta edistävä koulun toimintakulttuuri ehkäisee väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseen ja puuttumiseen käytettäviä
toimintamalleja on kuvattu tarkemmin kuntatasoisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Alla olevassa taulukossa on esitettynä Vihdin koulujen toimintamalli kiusaamisen
ennaltaehkäisyssä, puuttumisessa ja osapuolten hyvinvoinnin edistämisessä.

Taulukko. Vihdin koulujen toimintamalli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, puuttumisessa ja osapuolten hyvinvoinnin edistämisessä.

.

Toimintamallit sekä tiedotusohjeet väkivaltatilanteissa kuvataan V-0 mallissa ja siihen
kuuluvassa käsikirjassa.

Lisäksi Vihdin 1.-9. luokkalaisilla, lukiolaisilla sekä heidän parissaan työskentelevillä koulun ammattilaisilla on käytössään Someturva. Someturva auttaa verkkosivuilla toimivassa palvelussaan digitaalisissa kanavissa tapahtuvissa kiusaamis- ja häirintätilanteissa nimettömästi. Someturvan asiantuntijat ovat juristeja, psykologeja ja sosiaalipsykologeja, ja he ovat erikoistuneet erityisesti digitaalisissa kanavissa (kuten sosiaalisessa mediassa) tapahtuvien kiusaamis- ja häirintätilanteiden ratkaisemiseen.
https://www.someturva.fi/schools/onboarding/.

.

Kriisisuunnitelma

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa on kuvattu kriisisuunnitelmassa.

Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Kurinpito, säännöt ja valvonta muodostavat vain yhden osa-alueen moninaisista
koulurauhaan vaikuttavista tekijöistä. Koulurauhaa lisätään yhteisöllisyyttä ja oppilaiden
osallistumista vahvistamalla; vuorovaikutus sekä oppilaiden, opettajien ja vanhempien
välinen luottamus ovat avaintekijöitä, kun viihtyisää ja rauhallista arkea kouluissa
rakennetaan.

Katso myös luvusta viisi kohdasta Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma.

.

Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus opiskeluhuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja opiskeluhuollosta tiedottaminen lisää opiskeluhuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa.

Henkilöstö perehdytetään ajantasaiseen opiskeluhuollon järjestämistä koskevaan
suunnitelmaan lukuvuosittain. Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa opiskeluhuollon palveluista koulun henkilökunnalta. Opiskeluhuollon järjestämisestä sekä tavoitteista löytyy tietoa- kuntatasoisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta. Lisäksi opiskeluhuoltotyöstä tiedotetaan tarpeen mukaan vanhempainilloissa, huoltajapalavereissa ja sähköisen Wilma – järjestelmän kautta.

Sivistystoimi vastaa yhteistyöstä hyvinvointialueen kanssa sekä muiden
yhteistyökumppaneiden informoimisesta verkostokokousten yhteydessä. Toimintaohjeet päivitetään tarpeen mukaan niin koulu- kuin kuntatasolla.

.

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulujen opiskeluhuoltosuunnitelmien toteutumista
kuntatasoisen opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä oppilas-
/opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava em. tahoille opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot.

Koulut arvioivat säännöllisesti opiskeluhuoltotyön toteutumista oman koulunsa osalta koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa.