Ylioppilaskirjoitukset

Lukion päätteeksi toimeenpantavat ylioppilaskirjoitukset perustuvat eri oppiaineiden pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintojaksoihin. Tutkinnon saa suorittaa hajautetusti enintään kolmelle perättäiselle tutkintokerralle. Ylioppilastutkinnon hajauttajien on sovittava kirjoitustensa aikataulu yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.

Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto oppiaineessa on silloin, kun opiskelija on suorittanut kyseisen aineen kaikki pakolliset opintojaksot. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme opintojaksoa tätä kieltä.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Neljä muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat

• toisen kotimaisen kielen koe
• vieraan kielen koe (voit valita useamman kirjoitettavan aineen)
• matematiikan koe
• reaaliaineen koe (voit valita useamman kirjoitettavan aineen)

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu.

Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa.

Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttuneet vuodesta 2016 alkaen portaittain digitaalisiksi. Uudistuneeseen tutkintoon on hyvä tutustua ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta ylioppilastutkinto.fi.

Kuinka toimia yo-kirjoituksissa -video

Erityisjärjestelyt

Mikäli sinulla on todettu lukivaikeus tai jokin sairaus / vamma, joka oikeuttaisi ylioppilaskirjoituksissa erityisjärjestelyihin tai kompensaatioon, toimita siitä todistus koululle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta viimeistään silloin, kun ilmoittaudut ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin. Mahdollinen erityisjärjestelypyyntö tulee kuitenkin tehdä hyvissä ajoin ennen tutkintoon ilmoittautumista. Anomukseen tulee liittää lääkärin ja/tai erityisopettajan lausunto vaikeuden tasosta. Myös muista erityisjärjestelyihin oikeuttavista syistä kannattaa keskustella rehtorin ja erityisopettajan kanssa hyvissä ajoin etukäteen.

Eri aineiden ylioppilaskokeet pähkinänkuoressa:

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe

Äidinkielen kokeessa arvioidaan kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin sekä lukion
äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Äidinkielen ylioppilaskoe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon ja kirjoitustaidon koe.
Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät
toisiinsa.

Kokeet järjestetään eri päivinä, ja kumpikin on kuuden tunnin mittainen. Äidinkielen kokeen
arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Lukutaidon kokeessa
painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot, kun taas kirjoitustaidon
kokeessa painottuvat kirjallisen ilmaisun ja tekstin rakentamisen taidot.

Lukutaidon koe on kaksiosainen. Osa I keskittyy asia- ja mediateksteihin, osa II kaunokirjallisten ja
muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi
tehtävää. Kokelas valitsee yhden kummastakin osiosta, eli kokeessa vastataan yhteensä kahteen
tehtävään.

Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava laaja
teksti aineistojen avulla. Tekstejä kirjoitetaan yksi. Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää
aineistoa (asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan). Kokelas valitsee
niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta
aineistoa omassa tekstissään.

Reaaliaineiden koe

Reaalikokeiden kirjoituspäiviä on kaksi, joiden välillä on noin viikko. Voit osallistua yhtenä
koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen ja siten suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään
kaksi reaaliaineen koetta. Seuraavasta taulukosta näet kirjoitusaineiden ryhmittelyn sekä tehtävien
lukumäärän. Lue kuitenkin aina tutkintokohtaiset koeohjeet tarkasti, sillä ne saattavat poiketa
oheisesta taulukosta.

Huomioi, että jako ensimmäiseen ja toiseen koepäivään ei välttämättä noudata yo-kirjoitusten
järjestystä.

Reaalikokeiden kirjoituspäiviä on kaksi, joiden välillä on noin viikko. Voit osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen ja siten suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Seuraavasta taulukosta näet kirjoitusaineiden ryhmittelyn sekä tehtävien lukumäärän. Lue kuitenkin aina tutkintokohtaiset koeohjeet tarkasti, sillä ne saattavat poiketa oheisesta taulukosta.

Huomioi, että jako ensimmäiseen ja toiseen koepäivään ei välttämättä noudata yo-kirjoitusten järjestystä. Seuraavien kirjoituskertojen reaaliaineiden kirjoituspäivät voit tarkistaa ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.

I koepäivä	Tehtävien lukumäärä	Vastausten lukumäärä	II koepäivä	Tehtävien lukumäärä	Vastausten lukumäärä
psykologia	9	5	uskonto, elämänkatsomustieto	9	5
filosofia	9	5	yhteiskuntaoppi	9	5
historia	9	5	kemia	12	8
fysiikka	13	8	maantiede	9	5
biologia	11	7	terveystieto	9	5

Kielten kokeet

Toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) ja vieraissa kielissä (englanti, saksa, ranska, espanja) järjestetään kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu.

Kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämisosasta ja kirjallisesta osasta. Kullakin tutkintokerralla käytettäviä tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen, mutta mahdollisia ovat kuuntelussa esimerkiksi monivalintatehtävät, avoimet kysymykset, täydentämistehtävät ja tiivistäminen ja kirjallisissa kokeissa esimerkiksi erilaiset aukko-, käännös- ja muunnostehtävät.

Matematiikan koe

Matematiikan koe järjestetään vaativuudeltaan kahden tason mukaisena. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Pitkän ja lyhyen matematiikan kokeet koostuvat kumpikin sekä laskimettomasta osasta että osasta, jossa laskin on sallittu.